Sulinermi najoqqutassiaq – Qinersivik Illuatungiliuttutut

Sulinermi najoqqutassiaq

Qinersivik Illuatungiliuttutut

 

Nunarput namminiivilluni ingerlasoq Inuit Ataqatigiit anguniarpaat. Namminiilivinnermik isuma Inuit Ataqatigiinnut tassaaginnanngilaq naalakkersuinikkut aaqqissuussaanikkut aningaasarsiornikkullu nammineq ingerlatsineq. Namminiilivinneq tassaavortaaq inuttut ingerlariaqqikkusussuseq pisinnaassuseqarnerlu ilumiit ineriartortinneqartariaqartoq.

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat nunarput naligiinnermit naleqatigiinnermillu tunngaveqarluni aqunneqassasoq. Innuttaasut tamarmik ataqqineqassapput. Aalajangiinerit tamarmik imminut napatissin-naasariaqarnermik kiisalu inuiaqatigiinni sunnigassat tamaasa mianerinissaat tunngavigalugit ingerlanneqartariaqarlutik. Inuiaqatigiit tassaapput innuttaasut, inooriaaseq, asi aningaasarsiornikkullu periarfissat. Taamaammat Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiit oqimaaqatigiiffimmiittut kajungeraat.

Inuit Ataqatigiit tulluusimaarutigaat naalakkersuisooqatigiinnik aqutsisuusimammata inuiaqatigiit pissarissaartut ingerlaannarnissaat anguniarlugu piareersaatinik ataqatigiissaarinernillu sukumiisunik angisuunillu naammassinnissimasut. Suliaq naammassereersoq qatangiinnartinneqartariaqanngitsorlu.

Isumaliortaatsitta tunngavia

Inuit Ataqatigiit isumaliortaatsikkut tunngavigisaat aalajangersarneqanngilaq naalakkersuisuunermit. Parti naalakkersuinikkut saamerliunerusut sorlaqarfigaat tunngaviusumillu isumagalugu inuiaqatigiinni innuttaasut pigissaartut pigissaannginnerusullu akornanni angisumik nikingasoqassan-ngitsoq. Pigissaartut pigissaannginnerusullu akornanni nikinganeq allivallaarpat inuiaqatigiinni eqqissiviilliulerneqassaaq innuttaasullu akornanni naligiimmik periarfissaqarneq annaaneqarluni.

Inuit Ataqatigiit partiit illua’tungiliuttut siuttuattut

Illua’tungiliuttut partiivini siuttutut pisussaafigaarput naalakkersuisooqatigiit eqeersimaartissallutigit. Piussaaffigiuassavarput sammisatsinnut isummavut nalunaarutigivullu ilisimassaqassusermit paasissutissanillu piviusunit tunngavilersuisarnissarput.

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik tapersersortuassavaat iliuutsit inuunermi atukkanik pitsanngorsaataasut, naligiinnerulernermut aqqutissiuisut, sutigut tamatigut imminut napatinnerulernermut aqqutissiuisut illua’tungaatigulli akerlilersortuassallugit iliuutsit taariikkanut sanngiillisaataasut.

Ungasissoq isigalugu anguniagaqarnissami qaangerniagassat

Ulluni ingerlavigisani siunissamut iseqarluni naalakkersuinikkut ingerlatsineq ajornarsinnaasarpoq. Tamassuma kingunerisaanik qanimut iluaqutaasinnaagaluartut akerlerineqarsinnaasarput ungasin-nerusumut kingunissai pitsaanngippata. Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit piumasarineqartuarsin-nassaaq aalajangiiffissat ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu attattuarsinnaanissaaq qulakkeerniarlugu ilisimasaqarneq tunngavilersuilluarnerlu aalajangiinnginnermi aallaaviusassasut.

Naalakkersueriaaseq

Naalakkersuinikkut aqutsinermi naalakkersuilluarneq qitiulluinnarpoq, partitullu ingerlatsinermit immikkorluinnaq ingerlanneqarluni. Pissuserissaarnermik tunngaveqarpoq innuttaasullu qinigaa-sunik asissuilinnginnissaanik imaqarluni, naalakkersuinikkullu suliaqarnermi malittarisassanut ataqqinninnermik aallaaveqartariaqarluni innuttaasullu soqutigisaannut eqeersimaarfeqartriaqarluni.

 

”Naalakkersuilluarnerupo ilagivai inuttut pisinnaatitaaffinnut ataqqinninneq, tamat oqartussaaqataanerannut ataqqinninneq, assigiinngiiaassusermik ataqqinninneq, tatisimaneqarani oqalliseqataasinnaanermik ataqqinninneq, inatsisit tunngavigalugit nunamik ingerlatsinermik ataqqinninneq, pisortaqarfinnik ingerlatsineq tutsuiginartoq, aqutsinermi pinerlunnermik akiuineq ataavartumillu napasinnaasumik aningaasarsiornikkut ineriartorneq” nunanut allanut ministeriaqarfimmit issuaaneq

 

Anguniagassaqarfiit immikkuullarissut

Inuit Ataqatigiit piffissami aggersumi ukununnga sammisanik pingaarnersiuiniarpoq:

Aningaasarsiornikkut politikki inuk qitiutillugu

Aningaasarsiornikkut politikki qaqugumulluunniit aaqqissorneqartassaaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, inuiaqatigiit aalajaassuseqartumik toqqissisimasumillu ingerlanissaat tunaartaralugu.  Aningaasaataat tulleriiaarinermi agguaanneqartassapput, ineriartortitsinerit aningaasalersornerisigut, attaveqaqatigiinnermi ineriartortitsinermut, ilinniartitaanermut, peqqinnissaqarfimmut inunnillu isumaginninnermut. Pingaaruteqarluinnarpoq aningaasarsiornikkut politikkip suliffissaaleqinermut aki-uiniarnermut ilapittuutaanissaa. Pisortat namminersortullu suleqatigiissinnaanerat aningaasaleeqati-giissinnaanerallu ammarsarneqassaaq.

Akileraartarnermi politikki oqimaaqqatigissaagaq

Inuit Ataqatigiit akileraartarneq tamakkiisoq isigigaanni naammaginartumik inissisimasutut isigivaat, taamaakkaluartorli akileraarutigigut akitsuutitigullu isertitat agguataarnissaat allanngussasoq isumaqarluni. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaqarput ataatsimut allannguisoqartariaqartoq.

Aqqissueqqinnermi pingaaruteqarpoq siunertarissallugu aningaasarsiornikkut immi-nut napatinnissap aqqutissiuunnissaa. Inuit Ataqatigiit isumagaat sulinermi akileraarutit ikilisarnissaat pigisat nalitulernerisigut iluanaarutaasut akileraarusersornerunerisigut. Soorlu piginneqatigiissutini agguagarsiutit akileraarusersornerisigut, illunik niuernermi iluanaarutit akileraarusersornerisigut assigisaanillu. Akitsuutit nutaat pisariaqalersinnaapput, kisiannili pilersinneqartassanatik aningaasannanniutiinnavittut. Akitsuusersuinermi siunertaq pingaarnerpaaq tassaasariaqarpoq ileqqorisanik allanngortitsiniarneq avatangiisinullu mianerinninnerulluni iliuusissanut siuarsaaneq. Akileraartarnermi politikki tassaasariaqarpoq inuiaqatigiit tamakkiisumik isigalugit iliuuseqarfissaq, tassami inuiaqatigiinni kikkut tamarmik allannguinikkut eqqorneqartussaapput, oqilisaaffiusumik killuanilluunniit. Susassaqarfiit ataasiakkaat akileraartarnikkut pisussaaffiit kisimiillutik nammassinnaanngilaat, soorlu inuussutissarsiortut. Inuit Ataqatigiit suliffeqarfiit akileraartarnerannik ikilisaaniartutut ingerlatiinnartumik tusaamaneqalerunanngilaq, akileraartarnerup tamakkiinerusumik aaqqiivigineqanngippat.

 

Pisortat suliffeqarfiutaat pilersuinermik qulakkeerinnittussaapput

Pisortat inuussutissarsiutini peqataappata, qulakkeerneqassaaq pisortat peqataanerata qulakkiissagai, pilersuineq, suliffissaqartitsineq, ilinniarfissaqartitsineq kiisalu suliffeqarfinnik tutsuiginartumik ingerlatsilluarneq. Tunngaviusumik pisortat namminersortunut unammillissanngillat.

Suliffeqarfiit nutaat pisariaqarput

Suliffissat amerlisarneqarsinnaapput taamaallaat inussutissarsiutinik nutaanik pilersiortortitsinikkut, nunatsinni aningaasaateqassuseq inuussutissarsiutit nutaat pilersiortornerannut aningaasaliissutaa-sariaqartunut naammanngilaq. Pivisusoq tamanna aalisarnermi, takornariaqarnermi, aatsitassarsior-nermi nunanlerinermilu atuuppoq. Tamaattumik nunarput aningaasaliiffigineqarnissaminut pileri-nartariaqarpoq nunanullu allanut unammillersinnaasariaqarluni.

Namminiilivikkiartorneq ilutigalugu nunarsuarmi niuerfissuarnut attaveqaleraluttuarneq taakkuna-nilu periutsinut naleqqusartariaqalerneq pisarpoq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq inatsisitigut si-naakutassanik pilersitsineq, nunatsinnimmi ammassissammat taamaanneranilu aamma sulisartor-tatta nunarsuarmioqataaleriartornerup nuanninnginnerusortaanut illersornissaat pilissammat, nuan-ninnginnerusut soorlu inuuniarnermi assigiinngisitsinerit avatangiisinik illersuiniarluni piumasa-qaatinut apparsaaniarnerit kiisalu sillimaniarnermi piumasaqaatinik apparsaaniarneq iluanaarniarneq tunngavigalugu.

Ilinniartitaaneq – periarfissap illua’tungerpiaa

Meeqqat atuarfinnik suli anginerusumik aallutaqarnissaq pisariaqarpoq. Meeqqat tamavimmik atuarnerminni atuarnermikkut inuttullu ineriartornermikkut piginnaanngorsarneqassapput. Meeqqat tamavimmik avatangiisiminnut alapernaatsuupput pisussaavugullu meeqqatta alapernaassusaat ineriartortissallutigu. Inuit Ataqatigiit isumaqarput, meeqqat atuarfia pillugu oqallinneq, tamatta kis-saatigisatta tassaasup; meeqqatta ineriartorfiulluartumik atuarnermini avatangiiseqarnissaa aallaavigissagaa, taamaattumimmi ilinniaqqinnermi sulilernermilu piumasaqaataasut meeqqamit atuareer-nermigut naammassisinnaassammagit.

Meeqqat atuarfiat illutamikkut pitsanngorsaavigineqassapput.

15-iniit 18-inut ukiulinnut iliuuseqarneq ingerlaannassaaq meeqqallu atuarfianni angajullerniittunut tamanut atuuttussanngortinneqassalluni.

Inuussutissarsornermi ilinniarfiit ilaat kattussuutissapput, ilinniarfiit allisillugit taamaalillunilu ilinniartitsisinnaassuseqarneq pitsaanerusumik atorsinnaalissallugu.

Ilinniarnerni tamani pinngortitalerinerit, fysik kemilu qaffassarneqassapput. Tassa meeqqat atuarfianni, inuusuttut ilinniarfianni, universitetemi innuttaasullu akornanni, tamannalu pissaaq pikkorissarsinnaanerit pilersinnerisigut.

Nunani allani universitetini pikkorissarsinnaanissaq periarfissiuunneqarnerussaaq, aamma ungasissumit ilinniarnikkut.

 

 Ataatsimoorneq

Aalajangiisuulluinnarpoq inuiaqatigiittut ersarissumik inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarluta nassuerutigigutsigu. Pisut akueriinnarutsigit ineriartornissaagaluaq kinguarsassavarput. Inuit Ataqatigiit atornerluineq annersaanerlu suugaluartorluunniit akiorniarpaat.

Pisortanit ikiorsiineq inunnut ataasiakkaanut ilaqutariinnullu pisariaqartitsisunut nalequssartariaqarpoq, assersuutigalugu siusinaartumik soraarnerussutisiaqalernermi isumaqatigiittoqartassaaq pisartagaqarnerup akuttunngitsunik nalilersortarnissaanik iliuusissanillu malitseqartitsinissamik.

Naligiissitaaneq Inuit Ataqatigiit pingaartittuarpaat. Siuariaatsit amerlapput, Taamaakkaluartoq suiaassuseq atoqatigeeriaatsillu suni tamani killiliissannginnissaat sulissutigisassaraarput pingaarluinnartoq. Inatsisiliornerni tamani nalilersuilluartarnissaq pisariaqarpoq, suiaassutsit akornanni naligiinngitoqannginniassammat.

Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat meeqqereernerup kingorna aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassasoq, taamaalilluni meeqqiortut toqqissisimanarnerusunik inuuneqalernissaat aqqutissiuunneqassammat.

Angerlarsimaffeqannginneq inuttut artorsarfioqaaq ikiorsiiffigineqartariaqarlunilu. Illoqarfinni tamani angerlarsimaffiusinnaasunik pilersitsisoqartariaqarpoq.

Qimarnguinnut atugassarititaasut pitsanngorsarneqassapput. Isumaliutersuutigisariaqarpoq Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaatigut aningaasalersorneqartalissanersut taamaalillunilu pisortat innuttaasunut sullissinerannut ilanngunneqarlutik. Taamaaliornikkut nammineq kajumissutimikkut sullissisut pitsaanerusumik akilerneqarsinnalisagaluarput nunalu tamaat assigiiaarnerusumik atugassaqartitsineq qimarnguinni pingaaruteqaqisuni anguneqarsinnaassalluni.

Naleqartitat pillugit politikki – kinaassuseq, kulturi oqaatsillu

Inuit Ataqatigiit eqqumiitsuliorneq kulturilu kinaassutsitsinnut tunngaviusutut isigaat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarput kulturerput pisooq tunngavigalugu ineriartortinneqarsinnaasut tamak-kiisumik atorneqanngitsut.

Oqaatsit kinaassuserlu ataqatigiipput. Inunnguuseralugu oqaatsitta kinaanitsinnik paasinnittaasitsinnut ilapittuutaapput oqaatsillu ilikkakkavut silarsuatsinnik tarparsaasuupput. Inuit Ataqatigiit ilisimavaat nunatsinni oqaatsitigut naligiinnittoqarmat taamaattumillu oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarnissaa sulissutigiumallugu, ilinniartitsinerit kalaallisut danskisut oqaatsitigullu allatut ingerlanneqassapput.

Kalaallit oqaasii nukittorsarniarpagut ersarinnerusumik anginerusumillu inoqarfinni atornerisigut.

Akisussaaqatigiiffigaarput meeqqatta kulturitsinnik nunarsuarmioqataanitsinnillu qaammaasaqartilissallugit. Inuit Ataqatigiit sulissutigaat meerartatta inuusuttortattalu meeraanerminnilli pitsaanerpaanik perorsaanikkut periarfissaqartinneqarnissaat, kulturitsinnik oqaluttuarisaanitsinnillu qaammaasaqalernissaannik atugaqalernissaannillu ilanngussisumik, soorlu aamma nunarsuarmioqataanermik aamma taamatut ilinniartnneqassasut.

 

Avatangiisit

Nunarput tassaassaaq ilisimaneqaatigissallugulu avatangiisiminut mianerinnittuunini.
Inissialiat nukissiuutinik atuinikiffiussapput. Assartuutit avatangiisinut mianerinnittut biilinit bus-sinit allanilluunniit nukissiutitornerusunit minnerusumik akitsuusersorneqassapput.
Erngup nukinganik mikisunnguanik nukissiutinilluunniit nungusaataanngitsunik inoqarfinnut minnerusunut eqqarsaatersortoqartariaqarpoq.
Tunisassiornerit inuussutissanillu assartuussinerit nalilersorneqartassapput avatangiisinut artukkii-nerat tunngavigalugu.
Kuuffilersuinerit nutarternerini saliivinnik pilersitsisoqartassaaq.
Immikkut ittumik nunalu tamakkerlugu iliuuseqartoqassaaq asimi eqqakkat pillugit soorlu aamma taamatut atortut igitat pillugit aamma iliuuseqartoqassasoq.
Namminerisaminnut illuutilinnut pisortat erngup aqqutaanut sarfamullu attavilertikkusuttunut tapiissutissarsisinnaanissaq pilersinneqassaaq.
Namminerisaminnik nukissiiorfiitillit tunisisinnaanissamik pisinnaatitaffeqalersitsisoqassaaq, nukis-siaq ataavartumik nukissiornermit aallaaveqarpat.
Aalajangiinissamut tunngavik tutsuiginartoq saqqummiunneqarsiillugu Inuit Ataqatigiit ”Uran-imut naaggaarneq” ingerlatiinnassavaa.

Silap allanngoriartorneranut qitiuneq

Nunatta inuussutissarsiutitigut suliniutit nutaat pisariaqartippai. Ajoraluartumilli suliniutit taakku gas-inik aniatitsinerput allisartussaavaa. Naatsorsuutigisariaqarparput gas-inik aniatitsinerput marloriaatinngussasoq. Maannangaaq inooriaaserput imaappoq nunanut allanut sanilliutissagutta aalaakkaasumik CO2-mik aniatitsinerput angereersoq. Immamit inuussutissarsiuteqarnitta kinguneraa angisuumik aniatitsisaratta, immakkummi assartuussineq inuussutissarsiuteqarnerlu gas-imik angisuumik pilersitsiviuvoq. Sivisuumik ukiuusarnerata inigisat kissassertariaqarnerannik pisariaqartitsilersitsivoq, nunattalu isorartunerujussuata silaannakkut angallannermik pisariaqartitsilersippaatigut. Naallu silaannaap allanngoriartornerata ajornartorsiuteqalersitsinera uagutsinnit pilersinneqanngikkaluartoq, nunarsuarmioqataasutut pisussaaffeqarpugut sapinngisarput naapertorlugu gas-imik aniatitsinermik millisaaniassalluta. Suliassarput naammassisariaqarparput. Silaannaap allanngoriartornerata inunnit pilersinneqartup kingunerisai maani ersarissupilussuupput. Siku nungukkiartorpoq, sila allanngoriartorpoq inuunitsinnullu tunngavigisavut allanngoriartorput. Periarfissat nutaat takkussuupput, qangaaniilli periarfissarisimasatta ilaat tammariartortut. Nalimmassartariqarpugut iliuuseqarfigisinnaasavullu iliuuseqarfigalugit.

Inuit Ataqatigiit gas-inik aniatsitsinermik millisaaniarnissamik periusissamik nutaamik pilersitsisoqarnissaa piumasaraat. Inuiaqatigiinni suffinnut tamanut saaffeqartariaqarpoq, aamma immami inuussutissarsiornermut. Periusissaq suliarineqassaaq aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut, assartuussinermik inuussutissarsiuteqartut kommunillu peqatigalugit. Tigussaasunik piumasaqaatitaqartunillu anguniagassanik imaqartinneqassaaq.

Inuussutissarsiutit nutaat gas-inik aniatitsinerannut tunngaviusumik ileqquusussanik pilersitsoqartariaqarpoq. Akuersaaginnarsinnaanngilarput aniatitsinitta allerujussuarnissaa taamaannerani millisaanissamik iliuusissanik piumasaqaatitaqarnata. Erngup nukingamik nukissiutinik atugaqarnissamik piumasaqarneq imaluunniit aniatitsinissamik millisaataasinnaasunik iliuuseqaqqusinerit aaqqiissutaasinnaapput.

Nunarput siunissami nunat tamalaat akornanni silaannaap allanngoriartornera pillugu akiuiniarluni iliuuseqarnissamut isumaqatigiissuteqartunut peqataassaaq.

Silaannaap allanngoriartornerata pitsaasumik kingunerisai ilisimaneqalissapput, maannangaaq piareersimasinnaanissaq anguniarlugu. Inuunitsinnut pitsaasumik kingunissat suussappat? Aalisarnermi, nunalerinermi, ineqarnermi assartussinermi assigisaanilu.

 

Angerlarsimaffeqarsinnaaneq tamanut

attaveqaqatigiinnermullu aningaasaliissutit pisariaqartut

Sanaartorneq tassaavoq pisortanit aningaasaliissutit aningaasatigut sulisoqarnikkullu anginerpaamik sunniuteqarfigisinnaasat.

Inuit Ataqtaigiit pisortat inissialiortitsernerannut aallaaviuarsinnarpaat sumiiffinni pisariaqartitsineq tunngaviussasoq. Tapersersorparput sapinngisamik amerlanerpaat namminerisaminnik angerlarsimaffeqarnissaat, taamaakkaluartorli ernianut akileraarutitigut ilanngaatip millisarnissaa aalajangersimaffigalugu.

Innersuussutigaarput inissianik niuerneq misissorneqassasoq, taamaalilluni pisortanit tapiissutaa-sartut, pisortat inissialiorneri inissianillu tuniniaanerit ataqatigiinneri paasiniarneqassammata.

Pisortat attartortittakkanik inissialiornissaannut naammattunik aningaasaliisoqartariaqarpoq taamaalillunimi assersuutigalugu aamma sulisartut nussorsinnaanissaat iluaquserneqassammat.

Attaveqaqatigiinnikkut aningaasaliiffigineqartariaqartut sivisunerusoq eqqarsaatigalugu pilersaa-rusiorneqassapput pisariaqartitsineq, imminut akilersinnaassuseq aningaasaliissutillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsisinnaasusiat tunngavigalugit tulleriiaarisoqassalluni.

 

Peqqinnissaq

Peqqinnissaqarfik suliat angilluinnartut ilagivaat. Inuiaqatigiit pisariaqartippaat peqqinnissaqarfik pitsaasumik nukingertumillu pisariaqartitatsinnik naammassinnissinnaasoq. Taamaanneranili aam-ma assigiinngitsutigut aporfeqarpoq anguniakkanut anngunnissanut ajornarnerulersitsisunik. Nunap isorartunera, sulisussarsiornerup ajornanera, aningaasaliissutinik sukannersumik aqutsinissap pisa-riaqartinneqarnera taakku tassaapput ataavartunik pisariaqartunilli tulleriiaarisariaqarneq.

Pilatsinnissaminnut utaqqisut ikilisarnissaat ingerlatiinnartariaqarput.

Naartusarneq meeqqisarnerlu pillugit tunngaviusumik oqallittoqartaraqarpoq. Qulakkeertariaqar-parput meerartaarnerit ilaqutariinnut toqqissisimanartumik pisarnissaat.

 

Kommunini politikki Inatsisartuniit isigalugu

Kommunit aaqqissuunneqarnerat unittuujusavissimavoq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat kom-muninik aaqqisuusseqqinnerup nalilersorneqarnissaa, nalimmassaanissat siunertaralugit.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq naalakkersuinikkut suliaqartut eqqarsaatigeqqilissagaat innut-taasunik peqataatitsineq qanimullu tamat oqartussaaqataanerannik tunngaviusut. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik ineriartornermi peqataatinneqassapput, qulaajarneqassaarlu inoqarfiit ataasiakkaat taaariikkat pillugit ineriartornerat qanoq pitsaanerpaamik tapersersorneqarsinnaanersoq.

Inissialiortiternermut akisussaaffiup kommuninut tunniunneqarnissaa sukkanerpaaq atorlugu sulissutigineqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit kaammaattuutigaat kommunit akornanni aningaasatigut nalimmassaaqatigiinnerup sukkasuumik isummerfigineqarnissaa. Inuit Ataqatigiit isumaqarput kommunit akornanni namma-qatigiinneq tunngavigalugu nalimmassaasoqartariaqartoq, kisiannili aamma assigiinngitsutigut ujar-tuisoqartariaqartoq kommunit akornanni piviusumik naligissitsineq tikinniarlugu iliuuseqartoqartariaqartoq. Kingullermut tunngatillugu Naalakkersuisut malunnaateqarluartumik akisussaaffeqarput ineriatornerup kommunini ataasiakkaaginnarni ineriartortoqannginnissaa qulakkiissallugu, kisiannili nuna tamakkerlugu ineriartortoqarnissaa akisussaaffigalugu.

Pisuussutit ummassusillit kinguaassatta aamma inuussutigissavaat

Pisuussutinik uumassusilinnik nungusaataanngitsumik aqutsineq nunatsinni aningaasarsiornermut sulisoqarnermullu tunngaviulluinnarpoq. Tunisassiatta nunani tamalaani niuerfinni eqqornerpaamik akierneqartarnissaat sulissutigiuartuassavarput. Tuniniaasinnaanermut tunngaviulluinnarput akuersissutit niuerfinnut ammaassisut, akuersissutillu pissarsiarineqarsinnaapput aatsaat pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik tunnagveqarluni aqutsigaanni aqutsinerlu tutsuiginartumik ingerlanneqarpat.

Pisuussutinik uumassusilinnik inuussutissarsiuteqartut nalimmassartuarnissat pisariaqarpoq. Avatangiisitsinnut, silannarmut tuniniaaffitsinnullu nalimmassartuartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit suleqataaffiginiarpaat tunisassiatta suli anginersumik nunatsinni suliarineqarsinnaanissaat akit pitsaa-nerusut sulisoqarnikkullu iluaquserneq anginerusoq anguniarlugu.

Nunarput nunarsuup ilagaa

Nunarsuarmioqataaleriartorneq ilutigalugu nunattalu naalakkersuinikkut aaqissuunneqarnikkut ani-ngaasarsiornikkullu namminiileriartorneratigut nunarsuarmioqataasutut nammineerluta nunani ta-malaani pisoqarfiusuni iliuuseqarnissarput pisariaqaleraluttuinnarpoq. Nunarput immikkuullaris-sumik inissisimavoq issittumilu imminut ingerlattutut nunatut inissisimaneq immikkut ittumik pisussaaffiliivoq.

Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq nunatta iliuuseqarsinnaassusia tutsuiginassusialu nunarsuarmi oqalliseqataanermut. Nunarput nunat tamalat akornanni isumaqatiginninniarnerni peqataasassaaq, ersarilluni, immitsinnuinnaq pinnata, kisiannili nunarsuarmi inuiannguit nunat inoqqaavilu sinnerlugit. Issittumi Siunnersuisooqatigiinni, ICC-mi, nunat avannarliit suleqatigiinneranni, Nalagaaffiit Peqatigiinni IWC-milu suliniuteqarnerusaraqarpugut isummavullu saqqummiuttarlugit periarfissaqarangatta.

 

Tamat oqartussaaqatanerat qimerloorlugu

Inuit Ataqatigiit tamat oqartussaaqataanerat nukittooq kissaatigaat, tamat oqartussaaqataanerat in-nuttaasunik pqataatitsisoq, ingammik ukiuni ingerlavigisatsinni, nunatta Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunnerata kingunerisaanik aatsitassanut akisussaalernerani, akisussaaffinnillu arlaqasisunik tigusiffiusussani aalajangiisuulluinnarpoq tamat oartussaaqataanerat nukittooq ammasorlu.

Inuit Ataqatigiit sorsuutigiuassavaat naalakkersuinikkut ingerlatsivik tutsuiginartoq ammasorlu. Peqquserluttaalisitsiuineq, inuit pisinnaatitaaffii, suliffeqarfiit inuiaqatigiinni akisussaaqataaneri innuttaasunillu peqataatitsinerit nunatsinni siuarsarneqassapput.

Namminersorluni Oqartussaanermik isumaqatigiissutsip qulakkeerpaa Nunatta inatsimmik tunngaviusumik piareersarnissaminut aallartisarsinnaanissaa, Namminersorluni Oqartussaanermik inatsit sinaakutaavoq Nunatta aningaasarsiornikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaanut. Taamaannerani tunngaviusumik inatsisissamik piareersaanerup erseqqissumik Nunatta nunarsuar-mioqataasutut inissisimanissaa aalajngersaaffigissavaa.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl