Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Ukioq 2017 nunaqqaterpassuatsinnut unamminartunik, nuannersunik alianartunillu nalaataqarfiusimavoq. Meerannguit siunissamut neriuuteqartitsillutik inunngorsimapput nunaqqatilli allat ilaqutaasunut artornaqisumik qimagussimapput.

Pisut akornanni Uummannap Sulluani ajunaarnersuaqarnera nunaqqatigiittut ataatsimoornermik kinguneqartitsisimavoq. Inuit Ataqatigiinni unnuk unnuarlu taanna puigunngisaannassavarput innuttaasullu eqqugaasut uummatitsinniittuassapput. Ilaqutariit Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu nunaminnik angerlarsimaffimminnillu tassanngaannaq qimatsisariaqarsimasut eqqarsaatitsinniipput. Minnerunngitsumik ilaqutariit asasaminnik Nuugaatsiami tassaarsuarnermut annaasaqartut qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Unnuit qaammaleruttorfianni ajunaarnersuaqariataarnerata taarnermik ernumanermillu misigitippaatigut. Uummatitsigulli attortseqqaqaagut pisup ajoqisup kinguninngua inuiattut ataatsimoornerput takusinnaallutigu tusaasinnaaleratsigu. Innuttaasut pisortallu nuna tamakkerlugu suleqatigiipput, minnerunngitsumik inuiattut nunatullu ataatsimoorluta. Assaat ikiuussinnaasut tamakkivillutik ikiuupput. Tullermik asanninneq takutinneqartoq neriunnermik kialaarnermillu apuussivoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Inatsisartullu sinneri peqatigalugit inuttut atukkatigut ikiuineq pisariaqartinneqartoq qulakkiissavarput.

Naligiinneq

Inuit Ataqatigiit, Siumut Partii Nalerarlu 2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutitsinni anguniagarisarpassuatsinnik sulissuteqarnissatsinnut ukioq ataaseq sinnilaaginnarlugu maannamut periarfissaqarsimavugut. 2018 ukioq qinersiviussaaq. Ukiup ingerlallualereernerani qinersineq pissappat qinigaaffik naallugu qinersisartut eqqissillutik pinissaannut periarfississimassavagut, minnerunngitsumillu politikkikkut siuttuunikkut qinigaaffik naallugu suliaqarnissamut periarfisseeqataasimassalluta.

Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartuuvoq. 2016-mi oktobarip naanerani naalakkersuisooqataalernikkut akisussaaffimmik tigusivugut. Nunatta akisussaassuseqarnerusumik, patajaannerusumik erseqqinnerusumillu sammivilimmik, ataatsimoortunillu siuttoqarnissamik pisariaqartitsisoqarnera takusinnaagatsigu taama iliorpugut.

Taakkulumi tamaasa piviusunngortippavut. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut ilaasortaatitavut sisamaasut, naalakkersuisuni suleqativut peqatigalugit suliassat qitiulluinnartut siamasissumik isumaqatigiissusiorfigaavut. Minnerunngitsumik nunatta siuttuuffigineqarnerani isumaginninnikkut naapertuunnerusumik ingerlaveqarnissaanut qulakkeerinnittuusimavugut.
Nunat avannarliit akornanni naligiinnginneq nunatsinni annertunerpaavoq. Tamanna illoqarfissuatsinni atuuppoq nunallu immikkoortuini atuulluni. Taamaammat naligiinnginnerup akiornissaanik erseqqissumik anguniagaqarnissaq Inuit Ataqatigiinnut tunngaviulluinnartuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiinni ulloq siullermit iliuuseqarpugut. Januaarip aallaqqaataanit sarfap erngullu akiata assigiittussaaleqqinnera eqqunneqassaaq, minnerunngitsumik avinngarusimanerusuni inuuniarnermut akinik appaasussaq. Ulloq taanna aamma isumaginninnikkut pisortanit ikiorsiissutinik aaqqissuusseqqinnissami alloriarneq siulleq atuutilissaaq, meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit aaqqissuuteqqinnerisigut. Tamaalinikkut ilaqutariinnut meerartalinnut isertitakinnernut akunnattumillu isertitalinnut ajunnginnerusunik atugassaqartitsilissaagut ilanngullugulu sulinerup imminut akilersinnaanerulernissaa qulakkeerlugu.

Toqqissisimaneq

Namminiilivinnissamimmi eqqartuineq tunngaviusumik inatsiseqalernissamik aningaasaqarnitsinnilluunniit eqqartuinissamut taamaallaat tunnganngilaq. Kikkut tamarmik peqataanissaannik qulakkeerinninnissamut aamma tunngavoq. Naligiinnginnermik akiuineq tunngaviusumillu inatsisiliornerup aallartisarnera ataqatigiilluinnartutut isigaavut. Tassami inuiaqatigiinni ineriartortikkumasatsinni tunngaviusumik naleqartitassatsinnut tunngavoq, tamanit kivitseqataaffiusut tamanillu inissaqartitsisut.

Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut.

Taamaammat inuiaqatigiinni ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitserpalaartumik oqariartortaqallattaarnera erseqqissumik illuatungilerniarparput. Akuerisassaanngilaq. Inuit Ataqatigiit upperilluinnarparput inuiaat kalaallit tassaagatta inuiaat akaarinnittut, namminiilivinnissamik anguniagaqarnitsinni ataqqineqarluta pineqarnissamut piumasaqarnitsinni allanik aamma ataqqinnittuusugut. Inuup nammineq nunagisamini toqqissisimanissaanut tamanna tunngavoq.

Tunngaviusumik inatsisiliorneq 2018-p naanera qaangerlugu ingerlassaaq. Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiisitap 2018-mi suliassanik marlunnik qulakkeerinninnissaa Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuuteqarluta erseqqissumik oqaatiginiarparput: Tunngaviusumik inatsisissap imarisassaasa sinaakkusiorneqarnissaat innuttaasunillu peqataatitsinissamut erseqqissumik piviusumillu pilersaarusiornissaq. Tassanngaannit tunngaviusumik inatsisissatta innuttaasunik peqataatitsilluinnarluni suliarivinnissaanut ukiut pisariaqartinneqartut atussavavut. Sulineq isumalioqatigiisitamit kisermaanneqassanngilaq.

Ikittuinnaat immikkut pineqarlutik iluaquserneqarlutillu sunniuteqartutuaalissanngillat. Akerlianik tamanut naligiinnerusunik periarfissiissaagut sunniuteqartitsissallutalu.

Ineriartorneq

Nunatta angallannikkut ataqatigiinnerulernissaanik sulissuteqarpugut. 2016-mi ukiakkut naalakkersuisooqatigiinni suleqataaleratta mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarusiornermi aalajangersimasunik inissiisoqareersimavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigilernerani maanna mittarfiit tallisinnissaannut pilersaarusiorneq naapertuunnerusumik ilusilersugaalerpoq. Taamaammat maanna Nuummi Ilulissanilu talliliinissat siulliunneqartussanngorput.

Naqissusissavara mittarfiliornissanut nivaqqaarnissamik ilungersuuteqarneq naammaqqajanngimmat. Suliassat allat aamma malinnaasariaqarput. Taamaammat inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu ataqatigiissakkamik sulisoqarnissaa piumasaraarput, mittarfinnik takinerusunik peqalernermi najukkani nunallu immikkoortuini periarfissat atorluarneqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Takornariaqarnermi neqeroorutinik ineriartortitsisoqassaaq, avammut niuernikkut periarfissat siammasinnerulersinneqassapput periarfissaalersussanullu sulisussanik ilinniartitaanikkut piareersaasoqassaaq. Minnerunngitsumik najukkani ataasiakkaani ineriartortitsinissamik akisussaaffimmik tigusisoqartariaqarpoq.

Ataqatigiinneq

Nunap sinnerani qanoq iliortoqarnissaanik erseqqissumik pilersaarusiornissaq piumasaraarput. Ataqatigiissakkamik aaqqiisoqanngippat kiffartuussinissamut isumaqatigiissusiortariaqarnerit akitsoraluttuinnarsinnaapput. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu ilumut periarfissagissaarnerulernissamik kinguneqartitsisunik mittarfinnut, angisuunik minnernillu ujaraaqqanik qallikkanik, suliniuteqarnitsinni sukumiisumik qulaajaasarnissaq nangittumik ilungersuutigissavarput, inuiaqatigiinnut pisariaqanngitsumik aningaasartuutaalinnginnissaat pillugu.

Tamannarluinnaavorlu aamma aalisarnermut inatsimmik aaqqissuusseqqinnermik ingerlatsinitsinni piumasarisarput. Siullertut aningaasaqarnikkut ataqatigiissagaalluartariaqarpoq, aappaattullu allannguutit malitsigalugit nammataqarsinnaanikkut piginnaasaqarnikkullu qaffaasariaqarpugut. Avataasiornermit sinerissap qanittuanut pisassiissutinik nussuinikkut nunami suliffissanik amerlanernik pilersitsissagutta eqqarsaatigilluagaasumik tamanna ingerlanneqassaaq. Nunamimi assaat sulisussat aamma piareersimasariaqarput kingunerisassaallu qulaajavinneqarsimasariaqarlutik.

Piujuaannartitsineq

Inuit Ataqatigiinni nalorninngilagut. Oqaaseq “piujuaannartitsineq” paqumigisassaanngilaq. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani inatsisip siunertaata aalajangersarnerani nunatsinni ataatsimoorluta pisuussutinik pigisatsinnik aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaanik erseqqissumik naqissusiinermik imaqarnissaanik piumasaqarnerput oqaatigaarput.

Pisuussutit kinguaariinnit tullinnguuttunit aamma atorluarneqarsinnaasariaqarput. Taamaammat nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiinni aalisartullu akornanni Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqqassuseq ilungersunartumik inissisimanera paaseqatigiissutigigatsigu. Tamatumunnga iliuuseqarnissaq tamatta akisussaaqataaffigaarput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sukaterisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup MSC meqqilerneqarsinnaanissaanut pissutsit saatsinnissat tunngavissinneqartariaqartut isumaqarpugut. Tamanna angussagutsigu sapiissuseqartariaqarlutalu qasujaassuseqartariaqarpugut. Akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissamut uagut piareersimavugut.

Ilutigalugu sinerissap qanittuani aalisartunut nunamilu suliffissaqartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisakkanik allanik aallutaqarnissamut periarfissiisariaqarpugut. Taama iliornermi peqassutsit pillugit ilisimasaqarnerusariaqarpugut nuannaarutigaarpullu Pinngortitaleriffimmi pisuussutivut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq ulapputigineqarmat. Aqutsinermi atuisut ilisimasaannik atuilluarnissaq ilungersuunnera nangissavarput. Uumasorsiuut ilisimasaat atuisullu ilisimasaat oqimaaqatigiissumik atussavavut. Taamaammat aalisarnermut inatsimmi Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiit tusarniaavigineqartarnissaasa naqissuserneqarnissaa piumasaraarput.

Aalisarnermut inuussutissarsiornermi sulialinnut, suliffeqarfissuaatilinnut sinerissap qanittuanilu aalisartunut tamanut qujajumavugut. Aalisarneq suli tassaavoq aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuterput pingaarneq. Taamaammat piujuaannartitsineq tunngavigalugu patajaatsumik ingerlattuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Siuariartorneq

Siuariartornissamik suliaqarnermi piujuaannartitsineq aamma qitiuvoq. Piujuaannartitsineq tunngavigalugu siuariartortitsineq uatsinnut tassaavoq kultuurikkut, aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisillu eqqarsaatigalugit ataqatigiissagaasumik oqimaaqatigiissumillu siuariartortitsineq. Inuussutissarsiornermik suliallit Naalagaaffiit Peqatigiit piujuaannartitsineq pillugu anguniagaannik 17-iusunik sammisaqartitsinerat iluarisimaarparput. Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat siamasissuupput, piitsuussutsip akiorneranit, naligiissitaanermut, naligiinnginnerup akiornissaanit aningaasaqarnikkut siuariartornissamut suliffissaqartitsinermullu tunngasuullutik.

Pineqartoq tassaavoq inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi, aatsitassarsiornermiuppat, nunami suliffissaqartitsinermi, takornariaqartitsinermi, aalisarnermi inuussutissanilluunniit tunisassiornermi, kingunerisassai ataqatigiissusaallu ilisimaaralugit ingerlatsisoqarnissaa. Suliniutinik nutaanik pilersitsinissamut sapiissuseqassaagut siunissamullu isiginnilluta inuussutissarsiornikkut aallartisarneqartut nunatsinni tunngavissinneqarluarnissaat, ilisimasanik qaffaanissaat siuariartortitsinermillu kinguneqartitsinissaat qulakkiissavarput. Qaffasissumik pitsaassusilimmik ilinniartitaanikkut siuarsaanerup CSR Greenland-mit immikkut sammineqarnera pitsaasutut isigaarput.

Naalakkersuisooqataanitsinni aatsitassarsiornermi ineriartortoqarnissaa annertuumik sulissutigisimavarput. Annikitsunik akunnattunillu angissusilinnik suliniutilinnut pitsanngorsaasimavugut, suliniutit annerit ineriartortiutigalugit. Nunaqavissut aatsitassarsiornermi pitsaasumik toqqammaveqarnissaat suliaraarput sulilu sulissutigissallugu. 2018-mi aatsitassarsiornermi aningaasaliinermut aningaasarsiornermullu immikkut ilisimasalinnik nunat tamalaaneersunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsissaagut. Nunatsinni ilisimasat annertusiartuinnartut nunarsuarmioqatitta akornanni pisunik malinnaajutigaluta ineriartortittariaqarpavut.

Nuannaarutigaarput Tele Greenland A/S maanna internetimik sukkasuumik innuttaasunut suli amerliartortunut periarfissaqartitsilermat. Qilanaarpugut tamatumannga periarfissanik nutaanik atuilluarnissamik ilungersuussinissamut. Talittarfik SIKUKI NUUK HARBOUR A/S naammassineqarpoq atulereerlunilu aaqqissuussilluarnikkullu naatsorsuutigaarput avammut tunisaqartarnitsinnut iluaqutaalluni atorneqassasoq.

Tamakkulumi iluaqutaanerulernissaat piviusunngussappat inuussutissarsiornermik suliallit Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissamut piareersimasariaqarput. Inuussutissarsiornermi aallartisaanermilu eqaannerusunik inatsisiliornikkut sinaakkusiliornissaq pinngitsoorneqarsinnanngilaq. Inuussutissarsiornermik sulialinnut oqaloqatiginnilluarnissamut Inuit Ataqatigiit siuttuujumavugut.

Ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaata siuariartortuarnissaa suleqatigiissutigitigu.

Najukkani ineriartorneq

Kommunini malunnaatilimmik ataqatigiiimmillu siuariartortoqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit partiitut angisuutut akisussaaqataaffittut isigaarput. Kommunini pioreersuni kommuninngortussanilu akisussaaffimmik tigusinissamut piumassuseqartoqassaaq. Inuussutissarsiornikkut nunami suliffissat, aatsitassarsiornermi, takornariaqartitsinermi aalisarnermilu kommunit ineriartortitseqataanissaminnut aamma piareersimasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit kommuninut qinigaatitatta tamakkivillutik sulilluarnerat tulluussutigaarput. Minnerunngitsumik kommuninut apriilimi qinersinermi qinersisartunit akisussaaffimmik tunisinnerput tulluussutigaarput. Kommunalbestyrelsinut nunaqarfinnullu aqutsisunut qinigaatitavut amerliallapput. Kommune Qeqertalimmi Kommuneqarfik Sermersuumilu siuttuunitsinni akisussaassusilimmik, siunissamut isiginnittumik kommuniniillu nunatta siuariartorneranut malunnaatilimmik sunniuteqaqataasinnaanermik upperisaqarluta sulivugut. Ilisimaaraarput kommunini taakkunani unammilligassaasut assigiinngisitaarluinnarmata, ilisimavarputtaarli arnanik nukittuunik marlunnik tunuarsimaanngilluinnartunik borgmesteriutitaqaratta. Sulinissamut piareersimavugut.

Ilanngullugu kommunit nutaat marluk tikilluaqqungaarlutigit ajunnginnerpaamik kissaappavut. Kommunit akimorlugit naalakkersuinikkullu suleqatigiilluarnissatsinnut qilanaarpugut.

Tamat oqartussaaqataanerat

Apriilimi kommuninut qinersinermi tapersersorterpassuatsinnut qujavugut. Nuna tamakkerlugu najukkani atukkanik pitsanngorsaanissamut nunaqarfinni aqutsisuni kommunalbestyrelsinilu qinigaatitavut sulillualeruttorput. Anguniakkanik piviusunngortitsinissamut ataqatigiissaarineq ingerlattuarsinnarparput. Sulinitsinni inuit atugaat qitiutittuarpavut kommuninilu qanilaarnerusumik sullinneqarneq piviusunngortissallutigu.

Ataqatigiissaarilluarnikkut piffissap sivikitsunnguup ingerlanerani qanimut oqartussaaqataanerunissamut anguniakkatsinnik piviusunngortitsivugut. Nunaqarfinni aqutsisut maanna akisussaaffeqarnikkut oqartussaaffeqarnikkullu nuna tamakkerlugu assigiiaarnerunusik atugaqartussanngorput, najukkanilu siunnersuisooqatigiit pilersinneqartussanngorlutik.
Innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat nukittorsagassaavoq. Inuit Ataqatigiit neriuppugut kommunini tamani innuttaasut periarfissat atorluarlugit akuunissaminnut piumassuseqarluarumaartut.

Inuppalaarneq

Nunatsinni issittumiittumi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarneq politikkikkut unamminartutut isumagineqartariartullu annersaasa ilaattut taasariaqarpoq. 2017-mi meeqqanut suliat amerlavallaarujussuartut pillugit paasissutissanik saqqummeqattaartoqarneranik, innuttaasut angerlarsimaffeqanngitsut amerlisimanerannik, innuttaaqatittalu innarluutillit atugaannik inuuniarnerminnilu ataqqineqarnerannik qulakkeerinninnissamut suliassanik sammisaqarluarsimavugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq naallugu isumaginninnikkut suliassaqarfimmi unamminartut sorlaqarfiinut sunniutilimmik suleriaaseqarnissamik ilungersuussisimavugut, pinaveersaartitsinerup siusissukkullu iliuuseqarnerup malunnaatilimmik sunniuteqarnissaat anguniarlutigu. Sukkasuunik oqitsunilluunniit aaqqiissutissaqanngilaq. Nuna tamakkerlugu inuuniarnikkut naapertuutinngittumik innissisimanerit suliassarlu sivisusinnaallunilu oqimaassinnaagaluartoq aaqqiissuteqarfiginiarlutigit isumaqatigiittariaqarpugut.

Ilinniartitaanikkut isumassuinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaa ilungersuussimavarput. Angajoqqaanngortussat angajoqqaanngorlaallu annertunerusunik periarfissaqarnissaat sulissutigisimavarput. Kommunit isumaginninnermut ingerlatsiviisa annertusisamik ikorfartorneqarnissaat qulakkeersimavarput. Sulili iliuuseqaqqittoqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut suliniuteqaqqinneq tamanut iluaqutaassaaq.

Utoqqarnik isumaginninnerput inuppalaarnerulersillugulu ataqqinartitsinerusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniarniarparput utoqqaat illui paaqqutarineqarfittut aaqqissuunneqarnissaat, utoqqaat pisariaqartitsisut paaqqutarinninnikkut isumagineqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Ilutigisaanik naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerusoqarnissaa qulakkeerusupparput, utoqqarnut tulluussakkanik inissanik sanaartortoqarneruniassammat.

Inuttut ataqqinassuseq

Utoqqaat inuttut ataqqinassuseqartumik pineqarnissaannik anguniagaqarnitsitut aamma inuit innarluutillit taama anguniagaqarfiginiarpavut. Taamaammat inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmik nutaamik suliaqarnissamut siuttuusinnaanerput nuannaarutigaarput. Siunnersuummi siullermeerneqareersumi inunnik innarluutilinnik isiginnittariaaseq qangarnisaanerusoq atorunnaarsinneqassaaq, inuttut allatut naleqartinneqarluni innarluuteqarnermit aporfissalersorneqarani isigineqartarnissaq qulakkeerlugu. Taama allannguinissaq inuiaqatigiinni ataatsimoorfigisariaqarparput.

Inuttut ataqqinassuseqarneq tamanna Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq. Tamannaavormi aamma uumissuilluni oqaaseqartarnermik akiuiniarnitsinnut tunngaviusoq. Inuiaqatigiinni akaareqatigiinneq inuiaqatigiinni ineriartortitatsinni ataqqeqatigiinnermik naligiisitsinermillu tunngaveqarnissamut sanarfititsisuuvoq.

Nakuussutit taakkua tamatsinnut iluaqutaasuupput. Nakuussutit taakkua kinguaariinnik nukittuunik pilersitsisuussapput.

Tamanut neriuuteqarneq

Inuit Ataqatigiit ukiumut aggersumut qilanaarpugut. Suliassat annertuut sunniuteqarfigilluarlugit ingerlannissaannut akisussaaffimmik tigusiumavugut. Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput aamma inuit ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu. Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

Nunaqqatitsinnut tamanut ukiumut nutaamut iserluarnissamik kissaassivugut. Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Postboks 321, 3900 Nuuk
tlf.nr: (+299) 346 272
Fax: (+299) 321 321
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl
www.facebook.com/ataqatigiit
www.twitter.com/IAtaqatigiit

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl