Silarsuaq ataaseq – isit assigiinngitsut

Sap. Ak. 41, Innarluutillit sapaatip akunnerat – Autisme

 

Silarsuarput ataasiuvoq, inuilli isigisut amerlaqaat, taamalu isummat assiigiinngitsut amerlaqalutik. Ilaannimi siumut isummerani silarsuaq isiginnaarneqarsinnaasarpoq, taamalu silarsuaq taamaannerasorpiaq isigineqarsinnaasarluni.

 

Tassalu erninnguannit autismimik sakkukinnerusumik, asberger syndromeqartumit misigisartagara, taassumami silarsuaq taamaannerasut takusarpaa isummiuteriikkaminik immernagu. Tupigusuutigisaannarparalu silarsuarmi pisunut tappittassusia, aammalu isitta saaviniittutullusooq ittunut takkuitsuukkatsinnut tapittassusia.

 

Ilumut silarsuaq isiginnittaatsit siumut isummiuteriikkat atornagit ilaanni isigisariaqartarput, tamatumanilu amerlaqisutigut inoqativut immikkut pissuseqarnertik pillugu qarsupinneqartartut pisariaqartittaraluarpavut.

 

Nutaarsiassat suut isiginnaartassagatsigit?

Aasiit erninnguara eqqaaqqilaassavara. Ilaanniuna videomik isiginnaakkaminik nuannisaleruttortoq oqarfigigiga ataatap Qanorooq isiginnaassammagu isiginnaakkani unitsilaartariaqaraa. Taama piganni narrujuumikujulluni akivaanga: “Aasiit qaartitsisorsuit, aasit toqutsisorsuit”.

 

Tassani assorsuaq eqqarsariarpunga: Ilumut silarsuup ajortui nutaarsiassatut kisiisa isigiuassanerpavut? Silarsuaq allanik nutaarsiassaqanngila? Kingorna Louise Hay-ip atuakkiaanik atuarlunga isumaliut taanna aamma naammattoorpara: qarasarput sunik immerneripput mianerisariaqarparput. Ajortuinnarnik immertuarutsigu soorunami inuunerput nuanninnginnerulissaaq.

 

Innarluutillillu sapaatit akunneranni matumani immitsinnut eqqaasinniarta silarsuaq isit assigiinngitsorpassuit atorlugit isigineqarsinnaasarmat, aammalu piginnaasat assigiinngikkaluarpataluunniit isiginnittaatsit tamarmik naleqarmata. Innarluutilittavut qanorluunniit innarluuteqaraluarpata paasiniartigu aamma taakku silarsuarmut isiginnittaaseqartarmata ilaanni allaat uagutsinnit minguinnerusumillusooq ittartumik.

 

Piginnaaneqarput atorusutaminnik

Aamma, autistit imaluunniit asberger syndromillit ikinngitsut immikkut piginnaaneqalersarput soqutigisaminnik aallussinikkaarujussuunertik pissutigalugu. Erninnguara atuarnermik nuannarisaqaqigami aalajangersimasumik paasiniagaqaleraangami sammisani sivisoorujussuarmik sammisarpai sorpassuarnillu ilisimasaqalersarluni. Ilisimasarpassui ajasoornanngitsoorneq ajorput, ilumullu atorfissaqaraluassusii eqqaaqqajaanarsisarlutik.

 

Kikkut naleqqussassappat

Ilisimasaqaraluaqisoq inuiaqatigiittut uagut taakkununnga naleqqussarsimannginnerput pillugu ilisimasai tassunga allanullu iluaqutissanngorlugit atortinngilavut. Kikkut allatut allatut piginnaanillit tamaasa inuiaqatigiinni amerlanerussutilinnut naleqqussarnissaannik piumagisangaaratsigit ikinnerussutillit piginnaaneri atunngitsoortarpavut.

 

Susaavinngilagulli! Tassami massakkut inuiaqatigiit naleqqusariartuaaleraluarput annermik qallikkut. Niuertarfiit allallut kikkulluunniit tikittagaat isaariaat assakaasulinnik issiavinnik atuisunut naleqqussagaalersimapput. Taakkuli naammanngillat!

 

Naleqqussarniarta – aamma allatut piginnaanilinnut

Maannamut inuiaqatigiittut aaqqissugaanitsinni suli innarluutillit inissaqartinngippallaaqaavut. Sulisussanik amigaateqaraluttuinnarnitsinni allatut piginnaanillit inuiaqatigiinni amerlanerussutilinnut naleqqussarnissaannik piumaffigiinnarnagit atagu uagut amerlanerussuteqartugut allatut piginnaanilittatsinnut naleqqussarluta aallartinniarta.

 

Ullumilu tamanitsinnit aallarniutaasinnaasoq: Kikkut allatut piginnaanillit, immaqa aamma allatut pissusillit, ittoorinagit peqatiserisalerniartigit, oqaloqatiginiartigit, suleqatiginiartigit.

 

Taakku uagullu pissarsingaassaagut ittoornerup qarmai peerutsigit. Allatut piginnaanilinnut ammarniarta naleqqussalerniartalu.

 

 

Kelly Berthelsen

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl