Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut

Inatsisartut suleriaasianni § 36 naapertorlugu matumuuna apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut manna siunnersuutigaara:

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqar­nis­saanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasa­qaa­teqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiin­niutigine­qaqqin­nis­saannik piumasaqaateqassaagut?

(Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit)

Saqqummiussineq

Pituffik, Thule Air Base, pilersinneqarmalli ukiorpassuit ingerlaneranni nunatsinni politikkikkut initusimaqaaq. Kingullertigullu sakkutooqarfiup kiffartuunneqarneranut aserfallatsaaliorneqarneranullu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaata amerikkarmiut ingerlatseqatigiiffiannut tunniunneqarnera pillugu tupaallaatiginnittoqarlunilu oqallit­to­qarpoq.

Matuma allannerani isumaqatigiissutip sooq amerikkarmiunut tunniunne­qar­simaneranut tunngasoq ersernerluppoq, taamatullu suliassap kalaallit/danskillu ingerla­tse­qatigiiffiannit suliarineqartussaaneranik amerikkarmiunik isumaqateqarsimanerup sooq eqquutsinneqarsimannginnera pillugu suliap ingerlanneqarnerani sutigut kukkulut­tor­to­qarsimanera aamma ersernerlulluni.

Aajunali ilisimasarput: Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui suliami matumani eqqummaariffiginngitsuugaqarsimapput. Maani inersuarmi tusaasinnaasimasatsituut Naalakkersuisunit piumasaqaatit sakkukippallaarsimapput suliallu politikkikkut isumagineqarnera amigarsimalluni. Akisussaaffimmik inissiisoqartariaqarpoq.

Pisup aamma takutippaa kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit taamaallaat isumalluutigalugit Pituffimmit iluanaaruteqartarnissaq anguniaannassagutsigu Nunatta inissisimanera sanngiippallaassasoq.

Taamaammat immitsinnut aperisariaqarpugut: Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigi­neqaqqin­nis­saan­nik piumasaqaateqassaagut?

Tassami amerikkarmiunut piumasaqaateqartilluta kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit kisiisa isumalluutigissanngilavut. Ukiorpassuit ingerlanerini sakkutooqarfiup angissusaa atuuf­fialu allanngorarsimapput. Taamaattumillu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaasartut kisiisa ukkassinnaanngilagut.

Aamma siunissami kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut suliariuman­nittus­sar­siuus­sisarnissat suli allat pisartussaapput, maannalu pisoq ilinniutigissagutsigu, taava amerik­karmiunut danskinullu isumaqatigiissutitta sutigut ersernerlunnerat sanngiiffeqarnerallu paasiniassallugit pisariaqarpoq.

Naalakkersuisut oqaluuserisamut akissuteqaatiminni allapput Nunatta soqutigisaasa ajunnginnerusumik illersorneqarnissaat pillugu illersornissamut isumaqatigiissutaasut misissorneqarnissaannut siunnersuuterput isummerfigisinnaanagu, kiffartuussinissamik isumaqatigiissut pineqartorpiaq pillugu suli isumaqatiginninniartoqarmat. Uggornarpoq Naalakkersuisut suliaq siammasinnerusumik isigisinnaasimannginnamikku Nunattalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit saniasigut qanoq piumasaqaateqartarnissaa pillugu oqallinnermut peqataallutik.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pisoq manna naalagaaffeqatiginnerup sanngiif­fe­qarneranik qulaarsisuusoq. Isumaqarpugut Inatsisartut Folketingillu suliap ingerlanerani taamatut kingusitsigisukkut ilisimatinneqarsimanerat sanngiffimmik ersersitsisuusoq. Aamma Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa suliap ingerlaasianut isumaqati­giis­sutillu imaanut isumaqatigiinngitsutut isikkoqarnerat sanngiiffeqarnermik takutitsisuusoq isumaqarpugut.

Minnerunngitsumik kukkussutit novemberimi decemberimilu 2013-mi aallartimmatali Nunatta soqutigisai pillugit sillimasoqarsimannginnera naalakkersuinikkut sanngiinnermik takutitsisuusoq isumaqarpugut. Takusinnaasavut malillugit Naalakkersuisut apeqqusiinatik isumaqatigiissutinut allannguutissat akuersaarpaat, tamannalu maannakku Nunatta aningaasaqarneranut annertuumik kingunerluppoq. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi maanna allassimalerpoq, kukkussutit peqqutigalugit, Nunatta ukiumut 100 mio. kr.-nit tungaanut annaasarsinnaagaa.

Erseqqarissunik imartuunillu piumasaqaateqarnissatsinni piumasat tunngavigineqartussat piumasaqaatillu qanoq isikkoqarnissaannut akornatsinni  isumaqatigiittariaqarpugut.

Tamannaluttaaq pissutigalugu pisap qaqilerneqarnissaa pisariaqarpoq. Ingerlatseriaatsit suka­ter­ne­qarnissaat isumaqatigiissutillu erseqqilluinnartunngortinneqarnissaat pisariaqar­luinnarput.

Tamanna pisuutitsiniarnermik aallaaveqanngilaq, uanili siunissami suliariumannit­tussar­siuussinissat nalorninaateqanngilluinnarnissaat Kalaallillu Nunaata siunissami nukittuner­paa­mik inissisimanissaata qulakkeerneqarnissaa pivagut.

Amerikkarmiut Kalaallit Nunaata aningaasatigut pissarsissutigisariaqaraa Inuit Ataqatigiinniit qularutiginagu oqaatigissavarput. Taamaattumik amerikkarmiunut piumasaqaatit suunissaannik Kalaallit Nunaanniit erseqqissuliortariaqarpugut.

Inuit tusarumasaat aallaavigiinnarnagit tunngaveqarluartumik piviusorsiortumillu oqallittoqarnissaanik kajumissaarivut, Kalaallillu Nunaata USA-mut Danmarkimullu tunnga­viusumik piumasaqaatissai eqqarsaatigalugit.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Imaneq 2
Postbox 321
3900 Nuuk
Kalaallit Nunaat
Phone: (+299) 329888
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl