Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaateqassaagut?

(Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit)

Ulluinnarni amerikkarmiut nunatsinniinnerat eqqarsaatigivallaarneq ajorparput. Thule Air Basemili kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut eqqaasinneqarpugut.

Maanna ukiuni 8o-ngajanni amerikkarmiut ajunngitsutigut ajortutigullu inooqatigisimavagut. Sorsunnersuit aappaata nalaani avammut ammaasseqataasimapput. Taamaanneranilu nammineernerulernissatsinnut ajattueqataasimapput. Pisani arlalinni aamma amerikkarmiut terlitsinniit iliuuseqartarsimapput pisunullu paasisaqarnissatsinnut mattussisarsimallutik – uagut nammineq nunatsinni.

Sanngiippallaaqaat

Amerikkarmiunut isumaqatigiissut atuuttoq tassaavoq 1951-imi illersornissamut atatillugu isumaqatigiissut. Taanna Kalaallit Nunaata nunasiaagallarnerani Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Isumaqatigiissullu taannarpiaq Inuit Ataqatigiinniit isumarput naapertorlugu sukumiilluinnartumik qimerloorneqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit sakkutooqarnikkut eqqissisimatitsinissatigullu suleqatigiinneq tapersersorparput. Suleqatigiinnermulli tassunga nunarput nunamik atugaqartitsippat, taava peqataanerput nunatsinnut erseqqissunik aningaasatigut iluaqutissatigut akuersorneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarput naapertorlugu isumaqatigiissutit maanna atuuttut sanngiippallaaqaat. Ukiut arfineq-aappassaanni isumaqatigiinniutigineqaqqittartumik kiffartuussinermut isumaqatigiissuteqarnikkut akileraarutitigut isertitaqarsinnaanerput naammanngilaq. Tamanna nalorninartoqarpallaaqaaq, inuiannullu kalaallinut naapertuuttunik atugaqartitsinngilaq.

Ataatsimoortariaqarpugut

Kalaallit Nunaata inissisimanerata nukittorsarneqartarsimanera Inuit Ataqatigiinniit akuersorparput. Isumaqatigiissummut tapertaliussatut isumaqatigiissusiornikkut kalaallit pissarsiassaat annertusarniarneqarsimapput. Piviusorli isigalugu isumaqatigiissutit sanngiippallaarsimapput.

Taamaattumillu nunatsinni amerikkarmioqarnerani pissarsiassat annertunerusut piumasarinissaanni ataatsimoorussinissarput kissaatigaarput.

Siullertut ilinniartitaanikkut, ataqatigiinnermut atortulersugaanikkut sanaartukkanullu avatangiisinut ajoqusiinngitsunut amerikkarmiut aningaasaliinissaat pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Taassumalu peqatigisaanik isumaqatigiissutip tunngavianik nutarterinermi suliassaq oqimaatsoq aallartinneqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiinniit pinngitsuugassaanngitsunik piumasaqaateqanngilagut. Inerniliiffissanut assigiinngitsunut ammavugut. Taamaattorli modeli maanna atuuttoq attanneqarsinnaanngitsutut, nunatsinnullu aningaasaqarnitsinnullu qajannarpallaartutut isigaarput.

Danmarkimut suleqateqarneq pitsaanerusuoq

Danskit naalakkersuisuisa nikerartut illersornissamut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinneqarnissaanut itigartitsisarsimapput. Tamannalu aammattaaq maannakkut nunanut allanut ministerimut, Martin Lidegaardimut, atuuppoq. Qanittukkut isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigeqqinnissaata ”ilimanannginneranik” oqaaseqarpoq. Tamannalu Inuit Ataqatigiit isumaqatigiinniutigeqqinnissaanik siunnersuuteqariitsiaannartut pivoq.

Thule Air Basemi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip suliariumannittussarsiuunneqarneranut atatillugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu suliamut qanoq akuutigsimanerannut paasissutissanik tunngaviusunik piniarnitta qaammatinik tallimanik sivisussuseqarsimanera eqqarsaatigalugu isumaqatigiinniutigeqqinneqarnissaanut itigartitsipallanneq pipallaqaaq.

Maanna modelimut atuuttumut danskit naalagaaffiata tapersersuinini attatiinnassappagu, taava danskit naalagaaffiat allatut iliuusissanik akuerinarsinnaasunik, kalaallillu pissarsiassaasigut annertusaasunik, piaarnerpaamik saqqummiussisariaqarput. Danskit naalagaaffiat pisortatigoortutigut nunanut allanut naalakkersuinikkut oqaaseqartartuutillugu, taava UAGUT soqutigisagut amerikkarmiut soqutigisaannit salliutissavaat.

Maannakkut takusinnaasatsinniit Danmarkip suleqatiginnikkusussuseqarnera annertunerujussuaq naatsorsuutigaarput. Isumaqatigiinniutigeqqinnissaanut Danmarkip taamak sukkatigisumik itigartitsinera pakatsissutigaarput. Aammalu Pituffimmut tunngasumik paasissutissiilluni ataatsimiisitsinermi nunatsinniit folketingimi ilaasortat marluk nunanut allanut ministerimiit qaaqquneqanngitsoornerat kamaatigaarput.

Kalaallit Nunaanniit arlaannattaluunniit Danmarkip USA-mik qanimut attaveqarnera ajoqusernianngilarput. Taamaattorli danskit naalakkersuisuiniit tusaaneqarnissarput, peqataatinneqarnissarput ataqqineqarnissarpullu naatsorsuutigaagut.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut amerikkarmiut nunatsinniinnerannut kalaallit ataatsimut isigalugu iluarinnittuusut. USA-llu sakkutooqarnikkut eqqissisimatitsinissatigullu suleqatigineratigut iluaqutigisinnaasagut ilisimalluarpagut.

Inuit Ataqatigiinniilli isumaqarpugut inuiaqatigiit kalaallit pissarsiaqarnissaannut peqataatinneqarnissaannullu amerikkarmiut danskillu naalagaaffiat pimoorussinngippallaartut. Oqaluttuarisaanitta takutippaa amerikkarmiut nunatsinniitsinneqarneranni inuttut kulturitigullu pilliuteqarsimasugut. Maannalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut inuiaqatigiittut aningaasatigut annaasaqaatitut malugissavarput.

Illersornissamut isumaqatigiissut nutarterneqassaaq

Inuit Ataqatigiinniit eqqaasitsissutigissavarput illersornissamut isumaqatigiissut qaammatip tulliani ukiunik 64-nngortorsiuissammat, Kalaallillu Nunaata nunasiaagallarneraniit piummat. Isumaqatigiissuteqqaami nunap massuma innuttai piginnaatitaaffiilu ataatsimilluunniit taaneqarsimanngillat. Kingorna isumaqatigiissut ilassuteqallattaartinneqarpoq siunnersuisoqatigiinnillu pilersitsisoqartarluni. Ilassutitut isumaqatigiissut kingulleq 2004-mi Igalikumi atsiorneqarpoq – tassa taanna Igalikumi isumaqatigiissutitut taagugarput.

Igalikumi isumaqatigiissummi nunap innuttaasa piginnaatitaaffiisa amerikkarmiullu pisussaaffiisa erseqqissarneqarnerat qularutissaanngilaq. Piviusorli isigalugu amerikkarmiunik isumaqatigiissutitsinnit naapertuuttumik pissarsiaqarnissarput inuuttoorfigisimavarput. Taamaattumillu illersornissamut isumaqatigiissutip sukumiisumik qimerloorneqarnissaanut nutarterneqarnissaanullu piffissanngortoq isumaqarpugut. Aamma ataatsimoorussatut ataatsimiititaliat siunnerfimmissut atuunnissaannut qulakkeerinnittumik naliliiffigeqqinnissaannut piffissaasoraarput.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut annaaneqartumut tunngatillugu sukumiisumik misissorneqarnissaanut inuiaqatigiinnullu avitseqatigiiffiunissaanut isumarput oqaatigereerparput. Taamaattumik oqallinnerup matuma siunissamik ukkassinissaa neriuutigaarput. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannut atatillugu kalaallit pissarsiariumaagaannut tunngatillugu oqallinnissaq manna qilanaarivarput.

Amerikkarmiut nunatsinniinnerannut atatillugu siunissami piumasaqaatissanut kalaallit partiivisa ataatsimoorussinissaat Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput. Tassani partiit politikkii pineqanngilllat, pineqarlunili nunami maani oqaluttuarisaanerup qanoq allannissaanut sammivissaq. Maanna avatitsinnit suleqatitsinnillu tusaaneqarnissatsinnik pimoorunneqarnissatsinnillu kissaateqarnerput erseqqissarsinnaanngorparput.

Naaja H. Nathanielsen

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Imaneq 2
Postbox 321
3900 Nuuk
Kalaallit Nunaat
Phone: (+299) 329888
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl