Kuupik V Kleist ammaanermi oqalugiaataa

17. September 2013

Kuupik Vandersee Kleist

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa

(Naalakkersuisut Siulittaasuat aamma Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq)

 

Ukioq iluitsupajaaq Inatsisartuni ataatsimiivissornikuunata alianaappoq maani Inatsisartuni naapeqqilluni. Inuit Ataqatigiit ukiaq manna suleqataalluarnissatsinnut piareersimavugut Inatsisartunullu qinersinermi kingullermi ilaasortaareersut qinigaaqqittut minnerunngitsumillu ilaasortat nutaat pitsaasumik suleqatiginissaat pissanngatigaarput.

Tallimanngormat septemberip 13-anni Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerannik ammaalluni oqalugiaataa ataatsimut isigalugu naammagisimaanngikkaluarlugu oqaaserineqartuni isumaqatigisagut tapersersornartuutitagullu matumani aallarniutigerusuppakka.

Qujanarpoq nunatsinni assigiinngitsorpassuartigut atornerluinerup akuerineqarsinnaannginnera erseqqissuliuutigineqarmat. Pisariaqavissorpoq tamatta pingaartumik meeqqat atornerlunneqartarnerat pillugu erseqqissuliortuarnissarput, akuersaarneqarsinnaanngilluinnarmat kikkullu tamarmik tamanna ilisimassammassuk.

Inersimasut kinguaassiutitigut atornerlunneqartarsimasut katsorsartinnissamut neqerooruteqarnissaq Inuit Ataqatigiit tikilluaqquaat. Misissuinerit 2004-mili ersersimmassuk amerlasoorujussuit atornerlunneqarsimasut. Taamaammanuna 2009-mili meeqqat illuat “Saaffik”pilersikkipput. Illu ilisimasanik katersuiffiusoq pilersikatsigu pilersaarutaavoq, meeqqaniit aallartisarneq pereerpat, inersimasunut aamma siammarumaartoq.

Taamatulli oqareerlunga oqaatigissavara Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa ataatsimut isigalugu naammaginnginnatsigu aammalu ilaatigut pakatsissutigalugu. Tassami eqqaariikkama saniatigut allarpassuartigut erseqqissuliortoqartariaqarnera pisariaqartikkaluarparput, Inatsisartuniinnaanngitsoq inuiaqatigiinnili tamani naalakkersuisooqatigiit sunik siunnerfeqarnerannik erseqqissumik tusarusuleraluaqaagut. Tamanna pingaartumik ukiuni makkunani aningaasarsiornikkut toqqissisimanngiffiusuni aatsaallu taama suliffissaaleqiffiutigisuni pisariaqarluinnaraluarpoq.

Naalakkersueriaaseq pitsaasoq naapertuilluarneq tunngavigalugu ingerlanneqartoq tamatta kissaatigaarput. Qinersinerulli kinguninngua naalakkersuisunngortitsisoqareersorlu ingerlaannartumik qanga pissutsit periutsillu qimareersimasorisat utersaarfigineqarput – ullormiit ullormut ingerlatsineq, atorfinititsinerit soraarsitsiortornerillu eqqumiiginarlutillu toqqisisimajunnaartitsisut, innuttaaqataasunut nassuiaassiumannginneq matoqqanerujussuarlu.

Soorunami tamanna isornarpoq kisianni aamma uggornartorujussuuvoq tassami Inuit Ataqatigiit-nni naalakkersuisunut illuatungiliuttuugaluarluta kissaatigeqaarput nunarput naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu ingerlalluassasoq, innuttaaqatigiiullutalu suleqatigiilluassasugut.

Ineriartorneq piumasaqarpoq naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlatsinissamik, aalajangiisinnaassuseqarnermik minnerunngitsumillu aalajangiiniarnermi tutsuiginartunik tunngaveqarnissamik.

Suliffiit nutaat aatsitassarsiornerlu Inuit Ataqatigiit naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpaat suliffissaarusimaneq aatsaat taama annertutigisoq iliuuseqarfigineqartariaqarmat.

Aatsitassarsiornermut tunngasut, inatsisartunut qineqqusaarnermi saqitsaasutigineqarujussuarneri pingaartumillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqalersinnaaneranik Naalakkersuisut anguniagaqarnerat qularutissaanngitsumik nunatsinni aatsitassarsiornerup aallartisarniarneqarneranut annertuumik sunniuteqarpoq. Nalorninerujussuaq atuuppoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataa aatsitassarsiornermut tunngasutigut apeqquterpassuarnik qaffakaatitsivoq. Massakkut ilaannaaluunniit eqqaassagukkit tassaapput:

  • London Mining-imik akitsuut nutaaq ‘royalty’ pillugu isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq oqaatigineqarpoq. Isumaqatigiissummita qanoq oqaasertaqarpa? Qanoq akitsuusersuisoqarniarpa? Aatsitassat oqimaassusaat naapertorlugu imaluunniit nalingat naapertorlugu akitsuusersuisoqassava? Aningaasat nunatsinnut tuttussat amerleriassappat imaluunniit ikileriassappat? Akileraarutitigut allatigut isertitassat annikillisaaffigineqarniarpat? Isertitat sorliit Danmarkilu avinneqassappat? Tamanna aningaasaleeqataasussanik ujaasinermi iluaqutaassava? Qaqugu saviminissamik piiaasoqalernissaa pilersaarutigineqarpa?
  • Apeqqutit allat: Qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaallunilu tuniniaasoqalersinnaanissaanik aalajangiussinissaq sooruna taama tuaviuunneqartigisoq?
  • Sooq tunngaviusumik isummernissaq paasisitsiniaanermiit siulliunneqassava, soorlu aatsaat paasiniaaqqaarluni paasisitsiniaanerlu ingerlateqqaarlugit aalajangertoqartariaqaraluartoq?

Partiit Inatsisartuni ilaasortaatitallit aperineqarpugut Kujataani innuttaasut isumaannik tusarniaalluni siunnerfiliisumik taasisitsisoqarnissaanik isuma tapersersorsinnaaneripput. Tassunga siullermik Inuit Ataqatigiit akissaagut; Naamik qujaannarpugut!

Tullianimi soorlu Uummannap eqqaani qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqarniassappat, taava Uummannarmiut eqqaamiuilu kisimik aperineqassappat? Taakkuami angerpata Kujataamiullu naameerlutik; taava Uummannap eqqaani qinngornernik ulorianartulinnik piiaaqqusaasoqassava Kujataanilu inerteqqutaalluni? Inuit Ataqatigiit-nni isumaqarpugut nunatsinni uranisiortoqarsinnaaneranik imaluunniit qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaasoqarsinnaanersoq innuttaasunit tamatsinnit oqartussaaqataaffigineqartariaqartoq. Uagut aamma qanimut oqartussaaqataarusuppugut tamannalu oqarluartaarnerinnaassanngilaq!

Kuannersuit

Nunarsuatsinni  Uran-eqarfiit annersaassa ilaat Narsap eqqaanniippoq. Aatsitassat qaqutigoortut piiarniarneranni, uran peertuukkatut (biprodukt) taallugu niuerutiginiarneqarnerata kingunerissavaa nunatta uran-imik tunisassiortut ilaattut inissisimalernissaa.

Isumaqarpunga Naalakkersuisut nassuerutigisariaqaraat, Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnermi aamma uran-isiuissortoqarniarmat. Nunarsuatsinnimi uran-eqarfiit annersaassa ilaat, uran-imik iluaqateqarfiginiassagaanni uran-isiorneruvoq. Aamma uranimik piiaasoqalissagaluarpat Kuannersuit tassaalissapput nunarsuarmi uran-imik piiaaffiit illoqarfimmut qaninnersaat.

Allarpassuarnik apeqquteqarusunnaraluarpoq tassami nalorninartorpassuaqarmat erseqqissunik akissutissarsisariaqartunik. Tamakkuli Inatsisartuni allanik aatsitassarsiornermut tunngasunik sammisaqalerutta tikikkumaarpagut.

Suliniutit angisoorsuit

Siorna annertunerpaamik nipituuliutigineqartut aporaassutigineqartullu ilagaat suliniutinut angisoorsuarnut sinaakkutaasussatut inatsisiliornerput. Massakkut naalakkersuisooqatigiilersimasut siuttuisa taamani siunnersuutigisavut suna tamaat atorlugu akerlilersorpaat, Inatsisartunili amerlanerussuteqartut isumaqatigiinniarluareerlutik inatsisissaq aalajangiuppaat.

Ataatsimiinnermi matumani Naalakkersuisut inatsimmut pineqartumut allannguutissanik siunnersuuteqarput, allannguutissat annikittuinnaasutut oqaatigineqartariaqartut siornalu isumaqatigiinniarnikkut isumaqatigiissutigineqarsinnaasimagunaraluartut. Inuit Ataqatigiit-nni allannguutissatut siunnersuutit annerusumik ajornartorsiutiginagit akuerisinnaajunnarsivagut.

Naalakkersuisut suliniutinut annertuunut inatsimmut siunnersuutertik aatsaat ulluni kingullerpaani Inatsisartunut apuuppaat tusarniaanermi 13. september killiliunneqarsimalluni. Tassanilu innuttaasut oqallinnissamut piffissaqanngingajavinnerat maluginiaannartariaqarpoq.

Siornali ukiakkut pisimasut annertuumik nalornisitsilerput soorlu ullumikkut inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siunnerfinnik erseqqissunik paasiuminartunillu ujartuisoqartoq.

Nunap aningaasaqarnera

Naalakkersuisut aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat ulluni qaninnerni eqqartugassaraarput, aammami isumaqatiginniarnissamut naalakkersuisunit qaaqquneqarnikuugatta isumaqatigiinniarnissamut qilanaarpugut. Massakkulli ammaanersiorluni oqallinnermi maluginiagassat marlussuit tikkuarusuppavut.

Siullermik kommunit Naalakkersuisullu akornanni aappaagumut aningaasatigut agguaaqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqareerneratigut isumaqatigiissummik illuinnaasiorluni allanngortitsineq Inuit Ataqatigiit-nit akuersaarsinnaangilarput. Pasillerumanngikkaluaraanniluunniit kommuni Inuit Ataqatigiit-nit borgmestereqarfiusoq qulaatiinnarlugu nutaamik isumaqatigiissusiorsimaneq qoqassiinertut oqaatigineqartariaqarpoq. Kommuneqarfik Sermersooq aamma aningaasarsiornikkut annertuunik unammilligassaqarpoq minnerunngitsumillu kitaani illoqarfinni aammalu nunatta kangiani Tunumi inuussutissarsiornikkut allarpassuartigullu assut ajornartorsiorfiusumi annertuunik aningaasartuuteqartussaalluni.

Nuna tamakkerlugu akileraarutit saniatigut aamma nalimmassaarutinik akileraartarpugut tamannalu nunarput tamakkerlugu atukkatigut nalimmassaanermut sakkussaavoq. Ukiuni qaangiuttuni akileraartarnikkut allannguinikkut nutaamik aaqqissuussisoqartariaqarnera Naalakkersuisooqatigiit siuliini saqqummiuttarsimavarput pingaartumik kommunit akornanni aammalu Inatsisartuni illuatungiliuttut peqaataffigerusussimanngissaat. Tamannali suli aqqutissiuuttariaqartutut Inuit Ataqatigiit-nit aalajangiusimavarput, ataasiakullattumik aningaasanik nipangersaatissatut isikkoqartumik arsaarinnissinnarluni allanut tunioraanermit naapertuilluarnerussammat. Nunatsinni naligiinnginnerujussuaq ullormiit ullormut ingerlatsinikkut qaangerneqarsinnaanngillat, inuiaqatigiittut isumaqatigiilluta aaqqissuussinikkut ingerlatseriaatsikkullu allannguinerit annertuut aqqusaaqqaarlugit aatsaat naligiinnerulernissaq qanillattorsinnavarput.

Aningaasaqarniarnermut tunngatillugu ullumikkut tikkuarumasama aappaat tassaavoq illusinermi (illuliornermi, inissiamik pisinermi) aningaasat attartukkat erniaasa akileraarutissanit ilanngaatigineqarsinnaanerannut tunngasoq. Siorna aningaasanut inatsisissamut atasumik erniat ilanngaataasinnaanerat 100%-miit 90%-mut appartipparput, inuiaqatigiinni akileraartartut tamarmik ernianut akileeqataasarnerat annikillisarniarlugu akissaatikinnerusullu illersorniarlugit. Massakkut ukioq qanngiutinngitsorluunniit pissusitoqqanut uterniartoqalerpoq pissaqarnerit iluaqutissaannik nunattalu karsiata aningaasanik isaatitassaraluanik ikilisitsisussamik. Tamanna naapertuilluarnertut oqaatigineqarsinnaanngilaq aammalu naligiinnerusumik atugaqatitsinissamut aqqutissiuinani. Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit aamma uparuaasimanerat tupigisassaanngilaq.

Pissakinnerit atugarissaarnerulernissaannik siunertaqarnerarneq sutigut timitalersorniarneqarnersoq assut tusarusunnarsivoq.

Aalisarneq

Ukiorpassuarni aalisarnermut inatsisip nutarterneqarnissaanut tungavissat suliarineqareerlutik inaarsarneqarnissaat  aallartinneqareersorlu pissusitoqqanut utersaarneq isumatusarnerungilluinnarpoq.

Qanga pissutsinut utersaarneq aalisarnermi aningaasarsiornermi  nunatsinnut suli pingaaruteqarnerpaasumi  kingunerlussinnaasumik iliuseqarneruvoq  Inuit Ataqatigiit ilalersinnaangisarput.

Ullumikkut tunisassiorfiit ingerlanneqartut 90 %-ii tikillugit aalisarnermik inuutissarsiutilinnik  piginneqataaffigineqarput. Taamammat tunisassiortut aalisarnermillu inuutissarsiutillit immikkortinniarneqarnissaanik nalunaarneq isumaatsuliornerussaaq kingunissaa misissorsimatinnagu aallartinneqassappat.

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi naleqqussaaneq aalisarnermi kattuffinnik tunisassiortunillu  suleqateqarluni ilusilersorneqartoq taartissaanik pitsaanerusumik nassaaqqaarani atorunnarsinneqarmat kinguneri massakkut misigaagut  ullunilu makkunanerpiaq avannaani qaleralinniat ilungersunartorsiorput sulilu iliuseqarfiginissaat ersarissuliuutigineqarani.

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi pisassiissutit kvartalikkarlugit agguarneqarnerani siunertaavoq ukiup naalernerani sivisuallaamik pisassaqangissinnanerup pingitsortinneqarnissaa aammalu ukiup annersaani aalisakkerivinni  suliffissaqartitsinissaq.  Aaqqissuussineq eqaattuuvoq aalisartut tunisassiortullu isumaqatigiissutigalugu pisassanik siammaaneq nammineerlutik allangortissinnaasaat. Isumaqarpugullu aaqqissuussamik tassannga pitsaanerusumik nassaarsimangikkaanni uterfigeqqittariaqartoq tassangaaniillu inerisarlugu.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit

Aasap ingerlanerani nunatsinni avatitsinnilu oqallisigineqarluartut ilagaat nunatsinni Naalakkersuisut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqataanerminnik unitsitsinerat. Naalakkersuisut taamatut aalajangernerminnut tunngavilersuutigaat naammattumik sunniuteqarsinnaannginneq aammalu ataatsimiinnerni tamani peqataasinnaatitaannginneq. Naak sunniuteqarnerunissamik siunertaq tapersersornaraluartoq Inuit Ataqatigiit-niit taamatut pissusilersorneq isumaqatiginagu nalunaarutigereerparput, isumaqarpugummi nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermi periutsit pissusilersuutillu eqqarsaatigilluagaasariaqartut.

Qanittukkut Naalakkersuisut siulittaasuata nalunaarutigaa Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nunarput suleqataaqqilersoq, unnia ajugaarujussuarsimagatta – svenskit, danskit, canadamiut il.il. ajugaaffigalugit. Soorunami suleqataaqqilerneq pingaaruteqarmat aamma uagut nuannaarutigaarput. Tamatuma kingorna nunatta naalagaaffeqatigiinni aammalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni inissisimanerata sutigut nukittoriarsimanera soqutigalugu uteriilluta qulaajarniarsimavarput, uagut naalakkersuisutsinnut apeqquteqarnikkut, danskit naalakkersuisuinut paasiniaanikkut allatigullu misissuinikkut.

Ilaatigut Naalakkersuisut siulittaasuanit ilisimatinneqarnerput tunngavigalugu paasivarput, allassimasunik nutaanik isumaqatigiissuteqartoqarsimanngitsoq aammalu issittormioqativut Inuit allat taamatut suliaqarnermi peqatigineqarsimanngitsut. Allassimasutigut takussutissiatuaq uagutsinnut apuunneqartoq tassaavoq naalagaaffiup siulittaasoqarfiusup Canadap atorfilittaasa qullersaata Issittumi Siunnersuisooqatigiinni ilaasortanut tamanut allagai, pissutsinik qangali atuuttunik erseqqissaataasut. Tassalu sumilluunniit allanngortoqarsimanngitsoq – allaallu erseqqissaatigineqarpoq naalagaaffiit kisimik ilaasortaasinnaasut taakkualu erfalasui kisimik aammalu nunat inoqqaavisa kattuffiisa ilisarnaataat ataatsimiinnerni nerrivimmiitinneqartassasut. Siornatigut nunatta, Savalimmiullu erfalasuisa ersialaartinneqartaraluarnerat taamaalilluni inerteqqutigineqalersimasutut paasinarpoq. Apeqqut kinguleruttoq tassaalerpoq nunatsinni Naalakkersuisut nipituuliuutaaqisumik peqataajumajunnaaraluarnerat sumut iluaqutaasimava? Sunaana ajugaarujussuarneq suaarutigineqartoq? Sutigut nunatta inissisimanera allanngorpa? Assut soqutiginassagaluarpoq tamanna paasissallugu.

Peqqinnissaq

Soorunami atuarfiit peqqissusimut ulorianartorsiortitsisut  akuersaarneqarsinnaanngillat. Narsami atuarfiup radon-qarnera eqqaaginnarlugu, innuttaasut akuersaarinninnginnerat paasisinnaavarput.

Naalakkersuisut pinaveersaartitsineq, inuuttaasullu peqqissuunissaasa siuarsartuarnissaannikanguniagaqarnerat, suliarisimasatta nanginneranik isigaarput.

Inuunerissarfiit pilersinnikuuagut, innuttaasut peqqissuunissaminni akisussaaqataanerat angorusullugu. Taakkorpiaappullu, allanngorartunik nerisarnerup, pujortartarnerup, imigasamik  ikiaroornartumillu atornerluinnginnissamik siunertaqarneq. Tassalu Inuuneritta 1 aamma Inuuneritta 2. Nuannaarutigeqaarput Naalakkersusiut innuttaasut peqqissuunissaanni suliniutigisimasagut atorluarniarmatikkit.

Meeqqat inuusuttuaqqanullu

Meeqqat inuusuttuaqqallu pinerlussimasut angerlarsimaffissaat ukiorpaalussuanngortuni  suliarineqarpoq. Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut kiisami pinerlussimasunut angerlarsimaffissap inatsisitigut suliassartaa isumannaarneqarluni ammarneqarsinnaalermat.

Inuit Ataqatigiit erseqqissassavarput Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu suliniut  pilersissimasarput,  tassammaat, meeqqanik pinerlunniarnernut sangusussaagaluanut pinaveersaartitseqataasussaq.

Siusinaarluni iliuuseqarneq, pinaveersaartitsinermut tunngaviuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Taamaammat Naalakkersuisut kaammattussavagut, periusissiaq piareereersoq tamakkiissumik atoqqullugu. Periusissiaq tamanit pitsaagineqarpoq, suinertamigut pitsaasuummat.

Inissaqanngitsut

Inissaqanngitsut pillugu nalunaarusiortoqarnissa Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarnerisigut suliakkiutaavoq, suleqatigiissitaliortoqarnissaalu akerliuffissaqartinngilarput. Eqqaasitsisutigissavarpulli inissaaleqisut inissianik sanaartornikkut inissaqalersissinnaavagut.

Innarluutillit

Peqatigiiffik LEV Inooqallu suleqatigineqarneri pissusissamisoortutut isigaarput. Innarluutilinnullu ikorfartuisartut pikkorissartitaanissaat Meeqqanut Inuusuttuaqqanullu periusissiamut pilersaarutinut ilaareermata isumaqatigalugit.

NAKUUSA

UNICEF-p suleqatigilluarnissaa annertuumik sulissutiginikuuarput, suleqatigiilluarnerlu pilersissimallugu. Kingunerisaanillu NAKUUSA pilersikkatsigu tulluusimaarluta, nuannaarutigaarpullu Naalakkersuisut suliarput nangimmasuk tapersersorlugulu.

Angallanneq

Siunissami angallannerup aaqqissuunneqarnissaa siunissamut isigaluni pilersaarusiorneqartariaqarpoq. Kiffartuussinermut isumaqatigiissusiortarnerup siunertarisariaqarpaa imminut napatissinnaassumik ingerlatsisinnaalernissap toraarneqarnissaa. Taamaattumik mittarfiliorniaannarluni mittarfiliortarsimanertut isikkullit allatut periaaseqarfigineqartariaqarput. Misissorneqartariaqarpoq mittarfiit naatsut, 20-t inorlugit ilaassulinnit taamaallaat atorneqarsinnaasut kiffartuussissutigissallugit tulluarnerunnginnersut. Isumaqarpunga aamma taamaaliornikkut ilaassunik assartuinerup unammillissutaasinnaannera pilersinneqassasoq, akikinnerusumik angalasinnaannermik kinguneqarluni.

Ullumikkut mittarfiit sanaartorneqarsimasut, unammillissutaasinnaannerat imaluunniit kiffartuussinernut isumaqatigiissutaasartut annikilliartuaarnissaannut tikkuussisuunngillat. Misissugassaqqippoq soorlu Qeqertarsuup tunuani aammalu nunatta kujataani mittarfiit naatsut qanoq atorluarneqarsinnaanersut.

Utoqqartagut

Nunatta ineriartortipiloorneqarnerani aningaassarsiornerlu qitiutivillugu pineqarnerani, utoqqartavut qitiutinneqanngippallaarsimapput. Nunatsinni utoqqartavut suni tamani inilutsippallaarpavut. Misigissuseqarfiginerusariaqarpagut siunniullugulu utoqqartatta isikkivigissuni inigissaarlutik najugassaqartinnissaat. Ullumikkut atugarititaasut amerlanerpaanni naammaginanngillat.

Nunatsinniit inuit aallarartut

Ukiuni kingullerni nunatsinniit nuullutik aallarartut amerlivallaarujussuarnerat alianarlunilu mamiatsannarpoq. Ikiligaluttuinnarnissarput takorluuinnassagaanniluunniit artornarluinnartutut oqaatigineqartariaqarpoq. Neriuppugut Inuit Ataqatigiit-niit ataatsimiinnermi matumani oqallisissiarput itisuumik oqallinnermik kinguneqarumaartoq minnerunngitsumillu iliuusissavut pisariaqavissut maani Inatsisartuni isumaqatigiilluta tikkuussiffigiumaarigut. Aallararnerujussuaq assigiingitsorpassuarnik nassuiaasersorneqartarpoq tamatumali saniatigut nunatta najugaqarfissatut pilerinarnerunissaa, ilinniagaqarsimalluni uterfigisassatut kajuminnarnerunissaa ilungersorluta anguniassallugu tamatta pisussaaffeqarpugut.

Aallartartut amerliartuinnarnerat allanngortissinnaanngikkutsigu ataatsimoorluta siunissarput taarnerulersussaavoq, illuanut qaamanerusumut saatinniarsariniartigu.

Naggasiineq

Nunatsinni siunissarput qaamaneruleqqullugu neriuutissaqarneruleqqullutalu Naalakkersuisut pissutsit piviusut pillugit erseqqinnerusumik saqqummiussisariaqarput. Suleqateqarusunneq erseqqinnerusariaqarpoq, tassami suliassat unammilligassallu angisuut ataatsimoorfigineqartariaqarput isummallu assigiinngitsut imminnut naapisinniartariaqarput, taamaattoqanngippat avissaartuunneq ingatsikkaluttuinnassaaq, nukilaassigaluttuinnassaagut ataatsimoorlutalu kivitsisinnaanerput annikilliartuinnassaaq.

Oqareernittut Inuit Ataqatigiit illuatungiliuttuuvugut anguniagaqarpalaartumik suleriaaseqartut, suut innuttaasunut pitsanngorsaataasinnaasut, nunatta aningaasarsiornikkut siuariartornissaanut iluaqutaasinnaasut aamma suliffissanik nutaanik pilersitsiortornissamut qanillattuutaasinnaasut tamaasa tapersersussavagut illuatungaanili aamma killormut kinguneqartussat tamaasa illuatungilersussavagut.

Naalakkersuisut kajumissaarusuppagut ammanerusumik pissuseqaleqqullugit, imaanngilarmi qinigaasimagaanni pissaanermillu tinguaasimangaanni taava allat aperisariaarutissasut. Pissaaneqarneq annertuumik pisussaaffiliivoq.

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Imaneq 2
Postbox 321
3900 Nuuk
Kalaallit Nunaat
Phone: (+299) 329888
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl