Anguniakkat

Inuit Ataqatigiit Folketingimi – Kalaallit nipaat pituttorsimanngittoq

Qinigaaffimmi 2015 – 2019 anguniakkat

qinigassanngortitatInuit Ataqatigiit tunngaviusumik anguniakkatut pingaarnersatut Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut aamma nunat tamat akornanni inuiaat inatsisaat naapertorlugit namminersulivinnissaa siunertaraarput. Nunatta naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornera inuttut, inooqatigiissutsikkut avatangiisinullu tunngasutigut piujuarsinnaassuseqartumik ingerlanneqassaaq, kalaallillu kultuurerput aallaavigissallugu.

Anguniagaq tamanna aamma Folketingimit annertuumik aamma suliassaavoq. Suliassaqarfiit suulluunniit namminiilivinnissamut aqqummi pitsanngorsagassaapput, oqartussaaffinnillu angerlaassinissamut piareersagassat amerlaqalutik.

Ataani allassimasut Inuit Ataqatigiinnit namminiilivinnissamut aqqummi Folketingimit ilaatigut suliariniarpavut.

Tunngaviusumik inatsisiliorniarnerput ataqqineqassaaq

Nunatta tunngaviusumik inatsisitaarnissaa Inuit Ataqatigiinnit anguniagaraarput. Inuiaqatigiittut naleqartitavut pineqarput namminiilivinnissamullu aqqummi piareersarneq pineqarpoq. Danmarkip nunatta tunngaviusumik inatsisiliorniarnera ataqqissavaa. Savalimmiormiut unitsinneqarnerattut unitsinneqassanngilagut.

Inuussutissanik avammut tunisaqarnerulissaagut

Nunarput pisuussutinik ulikkaarpoq inunnillu inuussutissanik tunisassiorusuttoqaqaluni. Inuussutissanik Nunatsinnit avammut tunisaqarniartilluta inuussutissalerinermik nakkutilliineq Danmarkip suli tigummivaa. Avammut tunisaqarnerulerumalluta suliffissanillu pilersitsiumalluta akisussaaffik nammineq tigusariaqarparput. Suliassaqarfiup Nunatsinnut angerlaannissaanut piareersarneqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit suliarissavarput.

Avammut tunisaqarnissamut nunani allani sinniisoqarneq

Nunatta pisuussutaanik avammut tunisaqassatilluta nunani allani sinniisoqarnissaq pisariaqarpoq. Naalagaaffiup sinniisoqarfii, Ambassadit, ullumikkut pioreersut annertunerusumik Nunatsinnit atorsinnaavagut. Avammut tunisaqarnerulernissaq, taamalu ililluta inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinerunissaq, suliffissaqartitsinerunissaq aningaasanillu nunatta karsianut isertitsinerunissaq pillugu danskit Nunanut Allanut Ministeriaqarfiat suleqatigalugu danskit sinniisoqarfiini Nunarput pillugu ilisimasat annertusassavagut sinniisoqarfinnullu attaveqarnerput annertusassallutigu.

Inuussutissarsiornikkut suleqatigiinneq annertunerusoq

Nunatsinni inuussutissarsiutinut nutaanut pioreersunullu aningaasaleerusussuseqartoqarnissaanut aqqutissiusseqataassaagut. Aningaasaleerusussuseq tatiginassutsip qaffanneratigut aamma qaffanneqartarpoq. Inuit Ataqatigiinnit erseqqissuliornikkut nalorninanngitsumillu ingerlatsinikkut nunani tamalaani Danmarkimilu suleqatissarsiornerit suliarissavagut. Nunatsinni suliffissat pineqarput!

Imartatta uuttortarneqarnera sukkanerusoq

Nunaqqaterpassuavut ullut tamaasa imartatsinni sinerissamut qanittumi avataanilu angalaartarput. Nunatta imartaanut immap assingi amigarput, imartarpullu annertoorujussuaq suli uuttortarneqarnikuunngilaq. Uuttortaaneq sukkanerusumik suliarineqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit tamanna qulakkiissavaat. Illit uangalu upalungaarsimanerput pillugu inuussutissarsiornikkullu ineriartorneq pillugu!

Illersornermut isumaqatigiissutit isumaqatiginninniutigineqaqqissapput

Pituffimmut tunngatillugu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit naammanngillat – pisut tamanna erseqqissumik takutippaat. Tigussaanerusunik ataavarnerusunillu Nunarput piumasaqaateqartariaqarpoq.

Forsvarip ilinniarfii

Inuusuttorpassuit ulluni makkunani forsvarip nunatsinni paasititsiniaalluni angalanerani forsvarimi ilinniarfissat tusagaqarfigaat. Forsvarimi ilinniarfissanut misilitsinnerit Nunatsinni ingerlanneqarnissaat kalaallisullu ingerlanneqarsinnaanerat piumasaqaatigissavarput.

Upalungaarsimasut nunatsinneersut

Illersornermut tunngasuni kalaallit akuliusimanerulissaagut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni Folketingimilu nammineq kajumissuseq tunngavigalugu imaani nunamilu annaassiniarnermut ujaasisarnermullu upalungaarsimasunik pilersitsisoqarnissaa anguniagaraarput. Nunatsinni nunaqqaterpassuaqarpugut umiartullaqqissuusunik qaqqasiullaqqissuusunillu. Suliassaq kivissinnaavarput!

Politiitut anstaltsbetjentitullu ilinniarfiit

Kalaallit polititut anstaltsbetjentitullu ilinniarsimasut atorfissaqartippavut. Politiitut anstaltsbetjentitullu ilinniassagaanni maannakkut piumasaqaataavoq danskisut piginnaasaqarnissaq. Anguniassavarput ilinniarfinnut taakkununnga danskisut oqalussinnaanngittut aamma tigusaasinnaalernissaat ilinniarnerullu nalaani danskisut pikkorissartinneqarnissaat periarfissaalissasoq.

Anstaltsbetjentit ilinniartitaanerat akissarsiaallu pitsaanerusut

Anstaltsbetjentit nunatsinneersut ilinniarnerat danskit anstaltsbetjentit ilinniartitaaneranniik naanneruvoq. Inuit Ataqatigiinnit anguvarput ilinniartitaanerisa teori-taa pitsannguallaateqarnissaa, sulili pitsaanerussaaq. Ilungersuutigissavarput anstaltsbetjentit nunatsinneersut danskit ilinniartitaanerattut pitsaatigilissasoq, akissarsiatigullu aamma naligiilissasut!

 

Filmiliortut eqqumiitsuliortullu atugaat pitsaanerussapput

Inuit Ataqatigiit folketingimi sulinitsinni paasivarput kalaallit filmiliortut eqqumiitsuliortullu Danmarkimi suliaqartillugit danskit aningaasaateqarfiinit taperneqarsinnaanerat killeqartartoq. Danmarkimi najugaqartillutik Nunatsinnit taperneqarsinnaanerat aamma killeqarpoq. Inuit Ataqatigiit kalaallit eqqumiittuliortortatta, nunani allani aamma suliaqartarmata, atugaat pitsanngorsarumallugit Nunatta Danmarkillu akornanni eqqumiitsuliornikkut filmiliornikkullu suleqatigiinnerulernissaq anguniassavarput.

Kalaallit Danmarkimi ilinniartut

Kalaallit Danmarkimi ilinniartut maannakkut danskit ilinniarnermusiaannut nuunnikuupput. Tamanna ilinniartut atugaannut sunniuteqarnikuuvoq. Anguniassavarput kalaallit Danmarkimi ilinniartut ilinniakkaminnik naammassinnittartut amerlaneruniassammata peqquteqavissumik ukiumik ataatsimik kinguaattooraluarpata ilinniarnermusiaqarsinnaassasut.

Kommunefogedit

Nunaqarfiit tamakkerlugit kommunefogedeqalernissaat anguniassavarput. Kingullermik ministeriummimut apeqquteqaratta (september 2014) nunaqarfiit uku 16-it suli kommunefogedeqanngillat:

Kommune Kujallermi: Saarloq, Qassimiut, Ammassivik, Igaliku, Qassiarsuk, Narsarsuaq.

Kommuneqarfik Sermersooq: Kapisillit, Arsuk, Kuummiut.

Qaasuitsup Kommunea: Qeqertat, Ikerasaarsuk, Nutaarmiut, Illorsuit, Akunnaaq, Kitsissuarsuit.

Qeqqata Kommunia: Atammik.

Nunaqarfinni innuttaasut aamma toqqissisimanartumik atugaqarnissaat pillugu, nunaqarfinni tamani kommunefogedeqalernissaa piumasaqaatigissallugu piffissanngorpoq.

Kredsdommerit

Najukkani eqqartuussivigut kredsdommerissaaleqipput. Kredsdommeritut ilinniartitaaneq eqaannerulertariaqarpoq amerlanernillu ilinniartitsisoqartariaqarpoq. Najukkani eqqartuussiviit nukittuut suliaminnullu angummassinnaasut nunatta atorfissaqartippai. Tamanna anguniassavarput.

Ilaqutariinneq pillugu inatsisit nutarterneqassapput

Ilaqutariit pillugit inatsisit nunatsinnut atuuttut ukiorpassuarni amigartumik nutarterneqartarput. Inuit Ataqatigiinnit nutarterinissaq ukiorpassuarni anguniartuarparput, taamaammat qinigaaffimmi aggersumi piumasarissavarput inatsisit nunatsinnut tulluarsarlugit nutartissasut. Ilaqutariit meeqqallu atugaat pineqarput, kinguartitsinerit unittariaqarput!

Kalaallit Danmarkimi

Inuit Ataqatigiinnit kalaallit Danmarkimi najugallit inuuniarnermikkullu ajornartorsiutillit annertuumik sullittarpavut. Tamanna nangissavarput. Siorna Folketingimi aningaasanut inatsisiliortoqarmat ukiuni marlunni ukiumut 4 mio. kr.-nik suliniutinut aningaasaliisoqaqqinnera anguarput. 2017-imiit aningaasaliissutit taakkua ilaneqarnissaat anguniassavarput. Suliassammi amerlaqaat!

Isumaginninnikkut ataqatigiissaarineq annertunerusoq

Kalaallit meeqqat inuusuttullu sumiginnakkat Nunatsinniittut Danmarkimiittullu amerlavallaarujussuarput. Meeqqat Nunatsinniippata Danmarkimiippataluunniit atugaat pitsanngorsarumallugit suleqatigiinneq annertunerulertariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit aqqutissiutissavarput Nunatsinni Danmarkimilu kommunit suleqatigiinnerulernissaat taamatullu Naalakkersuinikkut suleqatigiinnerup annertusarnissaa.

Isummat pigiliutiinnakkat atorunnaassapput

Danmarkimi kalaalerpassuit ajunngittumik peqqissumillu inuuneqarput. Taamaakkaluartoq danskit akornanni kalaallinut isiginnittariaaseq illuinnaasiortorujussuuvoq. Danskit uagut pilluta piginnaasarpassuagullu pillugit ilisimasaqarnerussapput. Ataqqeqatigiinneq annertunerulerniassaaq, soorunami!

Kalaallillu Danmarkimiittut amerlanerit Nunatsinnut angerlassapput

Ukiuni makkunani kalaallit Danmarkimut nuuttut amerliartuinnarput. Inuiaattut ikiliartuinnarnerput attanneqarsinnaanngilaq. Kalaallit Danmarkimut nuussimasut amerlanerit Nunatsinnut angerlaqqinnissaat sulissutigissavarput. Atorfissaqartippassi!

Issittormiuuvugut

Issittumi inuiaat atugaat, nunat tamalaat akornanni politikkikkut sammineqarnerat annertusiartuinnarpoq. Inuit Ataqatigiit Issittumi inuiaat tusaaneqarnerunissaat peqataanerunissaallu sulissutigiuassavarput. Kalaallit Issittormiuuvugut, issittormioqativut peqatigiuassavagut – aamma folketingikkut sulinermi!

Issittumi avatangiisit minguitsut

Issittumi avatangiisivut illersorneqartariaqarput. Nunanit tamalaanit aamma issittumiinngittunit mingutsitsineq annertooq Issittumut pisarpoq. Nunat tamalaat akornanni Issittumi avatangiisit illersorneqarnissaat annertuumik suliniutigineqartariaqarpoq. Piniakkavut avatangiisivullu pineqarput. Inuussutivut pineqarput.

Puisit arferillu piniarneqarsinnaassapput

Nunat tamalaat akornanni puisinniarnerput arfanniarnerpullu apeqquserneqartuartarpoq. Apeqqusiineq naammaleqaaq. Inuiattut pisuussutitsinnik piniarsinnaaneq pisinnaatitaafferaarput. Tamanna pillugu Inuit Ataqatigiinnit sorsuuteqarnerput unitsinngisaannassavarput.

Naalagaaffeqatigiinneq Issittorlu pillugit ministeri

Nunatta namminersulernerata kingorna namminiilivinnissattalu tungaanut Nunatta Danmarkillu akornanni suliassat imaannaanngillat. Suliassaqarfiit 32-t suli danskit akisussaaffittut tigummisaat angerlaassinnaavagut, angerlaatinnginnerinili isumagineqarluartariaqarput nutarterneqarsimasariaqarlutillu.

Danmarkip Naalagaaffeqatigiiffiup illersornermut sillimaniarnermullu politikkia nunanullu allanut politikkia aamma suli akisussaaffigaa, sulialli aamma tassunga tunngasut Nunatta Danmarkillu akornanni ataqatigiissagaanerusariaqarput. Oqartussaanerput annertusartariaqarparput. Naalagaaffeqatigiittut atukkavut pitsanngoriaateqassappata danskit naalakkersuisuisa Naalagaaffeqatigiinneq samminerusariaqarpaat.

Aamma Issittoq suli sammineqaraluttuinnarpoq. Issittoq pillugu danskit naalakkersuisuisa suliaat naammaginanngittutut isigaagut. Anguniassavarput Issittoq pillugu ministereqalissasoq, suliat erseqqissumik ataavartumillu sammineqarniassammata pitsanngorsarneqarniassammatalu.

Namminiilivinnissamut aqqummi suliassat amerlaqaat. Suliassat suliarineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa pillugu, Naalagaaffeqatigiinnermut Issittumullu ministereqalernissaa Inuit Ataqatigiinnit piumasarissavarput.

 

Inuit Ataqatigiit 2015

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl