Archive for the Urani Category

Uranium seminar Narsaq 2016: Bill Williams, International Campaign to Abolish Nuclear Weapons

My name is Gordon Edwards. I am the President of the Canadian Coalition for Nuclear Responsibility. Our CCNR web site has a lot of information on uranium mining and nuclear power. I am a retired professor of mathematics and science.  I have served as an expert consultant for governmental and non-governmental organizations on issues related to nuclear power and uranium mining for 40 years.

I am not a medical doctor, but I am the senior scientific advisor to an association of Canadian medical doctors called Physicians for Global Survival (PGS). PGS is opposed to nuclear power and uranium mining for medical reasons, and they have sent me here as their representative to explain the dangers of uranium mining.

Since 1975, doctors have played a leading role in stopping uranium exploration and mining activities in large parts of Canada. In 1980 the BC Medical Association published a 400-page volume entitled “The Health Dangers of Uranium”, filled with scientific evidence. The BC government acted by cancelling a public inquiry into uranium mining that was already underway, and declaring a 7-year moratorium on uranium exploration and mining in the province. Many years later, in 2008, British Columbia finally declared a permanent ban on uranium extraction.

4000 kilometres away from British Columbia is the province of Nova Scotia. That province declared a moratorium on uranium in 1982, and again the medical doctors played an important role by producing the evidence of medical harm. In 2009, Nova Scotia finally passed a law forbidding the mining of and exploration for uranium.

If the mine now proposed for Greenland had been proposed in Nova Scotia, it would be against the law. The company could not even carry out any exploratory activities.

In my province of Quebec, a uranium moratorium was declared in 2012. One of the events that led to this moratorium was an open letter to the government signed by 23 medical doctors from the City of Sept-Iles. The letter said that if the government did not act to stop uranium exploration and mining in their region, these doctors would quit their jobs at the hospital, leave the City they were living in, and perhaps even leave the province.

The voices of these doctors, added to anti-uranium resolutions passed by 4 hundred Quebec municipalities, and reinforced by the powerful voice of the Grand Council of the Cree Nations, made it very clear that uranium mining is not welcome in Quebec. The government has set up a committee to recommend a course of action — whether to ban uranium permanently, or to extend the existing moratorium, or what.

Canada is and always has been one of the biggest producers and exporters of uranium in the world. Nevertheless, three of Canada’s ten provinces have outlawed uranium mining, and health professionals have played an important role in each case. Let me now explain why these medical professionals are opposed to uranium mining.

 

 

SLIDE

All things are made of atoms. Every atom has a tiny core called a “nucleus”. Energy from the nucleus is called “nuclear energy”. It’s the most powerful energy known. Science did not even know this energy existed until 120 years ago.

SLIDE

This is a model of the uranium atom. It is the heaviest element in nature.

In 1938, just before I was born, scientists discovered that enormous nuclear energy can be released by “splitting” the nucleus of uranium atoms. That energy can be used to make an atomic bomb, or to run a machine called a nuclear reactor. Without uranium, no nuclear weapons or nuclear reactors would be possible.  There is no other significant use for uranium.

SLIDE

This is a Russian monument to the splitting of the uranium atom.

The half-circles represent the energy that is released, and the two half-balls represent the broken pieces of the uranium atom. There are hundreds of different kinds of broken pieces. They are called “fission products”.  They are very dangerous to living things because they are highly radioactive.

SLIDE

A single atomic bomb destroyed the Japanese city of Hiroshima on August 6 1945.

It was immediately clear that nuclear warfare had the potential to destroy human civilization and kill most higher forms of life because of the aftermath of such a war.

SLIDE

After 1965 Canadian uranium would be sold only for peaceful purposes, as fuel for nuclear reactors.

But in 1974, India used a man-made substance called plutonium produced inside a Canadian nuclear reactor to explode its first atomic bomb. Inside every nuclear reactor, some of the uranium atoms used as fuel are changed into plutonium atoms, and plutonium is an even more powerful nuclear explosive than uranium. So even the peaceful use of uranium produces material for atomic bombs.

SLIDE

The International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) is a global association of medical doctors that calls for the elimination of nuclear weapons.

IPPNW explains the catastrophic medical consequences that would happen following a nuclear war – no hospitals, no medicines, no facilities to treat patients. IPPNW won the Nobel Prize in 1985 for their outstanding educational activities. Physicians for Global Survival is the Canadian branch of IPPNW.

SLIDE

In 2010, after years of debate, IPPNW called for a global ban on uranium mining.

Of course, uranium being used in nuclear weapons had to be stopped. But what if uranium is used for peaceful purposes, as fuel  in nuclear reactors? Unfortunately, even when it is used for peaceful purposes, uranium fuel produces plutonium that can be used for bombs 1000s of years from now.  Once created, it can’t be destroyed.

In addition, the used nuclear fuel becomes “high level nuclear waste” containing all those hundreds of varieties of broken pieces of uranium atoms – the fission products. This material remains highly dangerous for millions of years, because radioactivity is a form of nuclear energy that cannot be shut off.

SLIDE

So what is radioactivity? Most atoms are stable – they never change. But a radioactive atom is one that has an unstable nucleus – it will disintegrate, suddenly and violently.  It is like a little “time bomb”. And when it disintegrates, it gives off a burst of that powerful “nuclear energy”.

When a radioactive nucleus disintegrates, it throws off a very high-speed particle. There are two types: the beta particle, which is a bit like a subatomic bullet, and the alpha particle, which is more like a subatomic cannon ball.  The alpha particle is 7000 times more massive than the beta particle.  Each alpha particle is 100 to 200 times more biologically damaging than a beta particle.

In addition, many radioactive materials (but not all!) give off a burst of penetrating energy called a gamma ray. A gamma ray is like an x-ray but more powerful.  Together, these three types of radioactive emissions – alpha, beta, and gamma – are called “atomic radiation”.

SLIDE

It is only at the moment of disintegration that biological harm can be done by a radioactive material. When radioactive emissions hit a living cell, the cell is either killed or damaged. If  it is damaged and able to reproduce, that cell can develop into an abnormal growth – a cancerous tumor, for example, or a malformed child.

SLIDE

In 1896, Henri Becquerel discovered that a rock containing uranium gives off a mysterious invisible light that can penetrate right through black wrapping paper and create a photographic image on the film inside. Two years later, in 1898, Marie Curie separated the uranium from the rock. She found that uranium is indeed radioactive, but the crushed rock left behind is about six times more radioactive than the uranium itself.  She explored, and discovered two new radioactive materials in the crushed rock, called “radium” and “polonium”. A student of hers found that the radium (which is a metal) also gives off a radioactive gas called “radon”.

SLIDE

We now know that when a radioactive atom disintegrates, it changes into a completely different kind of atom. For example, a radium atom changes into an atom of radon gas.  And a radon gas atom changes into an atom of polonium.  And uranium atoms eventually change into radium atoms, slowly but surely. So uranium is never alone, it has a whole family of other radioactive materials called the “progeny” of uranium.  It’s as if uranium were the great great grandfather, and these other radioactive elements are the descendants of uranium.

SLIDE

In the first half of the twentieth century doctors learned how dangerous these radioactive materials can be. In 1920, radium sold for $100,000 per gram, and it was used for many things, including a “glow-in-the-dark” paint.  But the young girls who worked with the radium-based paint started dying of severe anemia, the same blood disease that killed Marie Curie and her daughter Irene.  Before long these girls, the radium dial painters, developed bone cancer.  And later still, they developed cancers of the head.  Radium is now considered too dangerous to use, and it is thrown away as a waste byproduct at any location where they mine uranium.

SLIDE

By the 1930s it was demonstrated that radon gas had been killing thousands of underground miners for several centuries by causing lung cancer. These were not uranium  miners, but men who were mining for other things like silver, or cobalt.  In Newfoundland there was an enormous death toll from radon gas among fluorspar miners, even though there was no uranium at all in the ore body.  It is known that rare earth mines always contain an important fraction of uranium, so radon gas is always a problem in such mines.

The US Environmental Protection Agency (EPA) estimates that 20 to 30 thousand Americans die every year from lung cancer caused by breathing radon gas in their homes. But every atom of radon begins as an atom of uranium, so uranium mines have more radon gas than any other kind of environment by far. Radon is acknowledged to be the leading cause of lung cancer among non-smokers.

SLIDE

Polonium is the most dangerous element on earth. It is a radioactive disintegration byproduct of radon gas, also called a “decay product”.  There are three types of polonium associated with uranium  mines, called polonium-218, polonium-214, and polonium-210.  According to the US Los Alamos Nuclear Laboratory web site, polonium-210 is 250 BILLION times more toxic than cyanide, one of the deadliest chemical poisons known.  The American Health Physics Society says that up to 90 percent of the deaths blamed on cigarette smoking are probably caused by very tiny amounts of polonium-210 in the tobacco leaves.  The polonium-210 is inhaled into the lungs, where it causes lung cancer.  But it is also transferred to the blood, where it causes the accelerated buildup of blockages in the arteries, leading to heart attacks and strokes.  Thus polonium-210 is responsible for over 400 deaths in the US every year, among cigarette smokers.

In the last sentence, it is not 400 deaths per year, but 400 THOUSAND deaths poet year.

SLIDE

When uranium is mined, all the uranium “decay products” are left behind, including the radium, the polonium, and radioactive varieties of bismuth and lead. Eighty-five percent of the radioactivity in the original ore is left behind in the mill residues, called “tailings”.

SLIDE

Here is a 10-metre high wall of uranium tailings near the town of Elliot Lake in Ontario. Behind the wall is an entire lake filled with uranium tailings – 70 million tonnes worth.

If the Greenland mine goes ahead, you will have more than 1000 million tonnes of radioactive sand-like tailings. Imagine 15 lakes full of tailings, just like this one in the picture, right on your doorstep here in Narsaq.  And it’s all radioactive.

SLIDE

The worst thing is that this material will remain dangerously radioactive for hundreds of thousands of years. One of the radioactive substances left behind in the tailings is called thorium-230.  It has a 76,000 year half-life, meaning that it will take 76,000 years for half of the atoms to disintegrate.  But as long as the thorium atoms are disintegrating, they are continually replenishing the supply of radium, radon and polonium in the tailings.

SLIDE

And don’t forget that radon is a gas that turns into seven different radioactive decay products, among them the notorious lead-210 and polonium-210. Now radon gas is 8 times heavier than air, so it stays pretty low to the ground, and as it travels it deposits solid radioactive materials into the soil and the fish and the water and the crops and the food for animals.  In the Canadian Arctic, they have found the caribou have elevated levels of polonium-210 in their meat because of the fact that the lichen that the caribou love to eat are very good at trapping the radon decay products.

By the way, that’s also how lead-210 and polonium-210 gets into the tobacco, because the fertilizer the farmers use is radioactive and the radon decay products get attached to the sticky “hairs” on the tobacco leaves. So the radioactive lead and polonium gets harvested right along with the tobacco.

 

 

SLIDE

If any of this sandy material is used in construction, at any time in the future – even thousands of years on – then the radon gas will enter into the buildings and expose the residents to vey high levels of radioactive gas. St. Mary’s elementary school in Port Hope Ontario had to be evacuated because the levels of radon in the cafeteria were higher than those allowed in the uranium mines. The cause was radioactive sand used as “fill” material around the foundations and in the playground.  Hundreds of other buildings in Port Hope have had to be demolished or remediated. Currently, the most expensive environmental cleanup of any municipality in Canadian history is underway in Port Hope, costing $2 billion.

Over long periods of time, some fraction of 1000 million tonnes of radioactive sand will be gradually (or suddenly) spread around – by wind, by rain, by climate change, by plant roots, by burrowing animals, or by human intervention.

 

The health of a population depends on clean air to breathe,

unpolluted water to drink, and wholesome food to eat.

 

Graphic by …

Radioactive materials enter into the air, water and soil.

These materials get into fish, plants, animals, and humans.

 

A small fraction of the exposed population will develop cancer,

years later. Infants and children are especially vulnerable.

 

If a larger population is exposed to the same level of

contamination, we say that the “population dose” is greater.

The greater the population dose, the more cases of harmful health

effects, such as cancer and inherited diseases, will be seen.

At low levels, radioactivity does not attack humans directly.

It damages individual cells. A population is like an ocean of cells.

As damaged cells reproduce, they gradually spread the harm which only

becomes evident 5, 10, or 20 years later – even longer in many cases.

Who is going to pay to look after these enormous volumes of radioactive waste once the mine is closed and the mining company has disappeared?

Who is going to retrieve the wastes if they become scattered by freak weather events or human carelessness or opportunism? In Montreal, where I live, several hundred thousand tonnes of radioactive tailings were used in construction projects.

Who is going to have enough money, expertise, and resources needed to run this entire operation in a manner that will safeguard the health and safety of workers, farmers, and the environment – not just for the years when the mines is operating, but for thousands of years afterwards? One would like to say “from cradle to grave” but in this case there is no grave.  For the sake of a couple of decades of economic activity, Greenland will be taking on a task requiring eternal vigilance.

 

 

 

Uranium seminar Narsaq 2016: Gordon Edvards, Canadian Coalition for Nuclear Responsibility

AUSTRALIA-MI URANISIORNEQ & PEQQISSUSERLU

 

1. Uranisiorneq qinngornernillu ulorianartunik eqqortinnerup peqqissusermut kingunerisinnaasai pillugit ullumi saqqummiusseqqullunga qaaqqusimagassinga qujanaq.Australia-mi atomimik nukissamik aatsitassarsiornermi nunatsinni najugaqartut – Nunap Inoqqaavi – annertunerpaamik nanertorneqarsimasut nipaannik tusaanissarsi pingaaruteqarpoq. Traditional Owners-inik taasartakkatta akornanni utoqqaat uranip nunaminni peqqissutsiminnullu qanoq sunniuteqarsimanerat video-t naatsut marluk takutilaarusussavakka. Saniatigut aamma uranimik piiaanermut atatillugu qinngortunillu ulorianartunik eqqorneqarnerit peqqissutsikkut navianartorsiorfigisinnaasat pillugit ilisimatusarnikkut paasisat naapertorlugit qanoq kinguneqartarneri naatsumik oqaaseqarfigilaarumaarpakka.

2. 1990-ikkut aallartilaarnerinili nunap immikkoortuani taaguuteqartumi Northern Territory nunaqarfimmi avinngarusimaqisumi Walungurru-mi nunap inoqqaavisa najugaqarfigisaanni nakorsatut sulivunga.Nakorsatut isumagisartakkamma peqissutsimikkut ajornartorsiutaat imaannaanngeqisut nalunngilakka – ilaatigullu tassaapput naalungiarsuit meeqqallu nunap sinneranut naleqqiullutik pingasoriaammik amerlatigalutik toqusartut, inuunerup sivisussusaa ukiunik 20-inik sivikinnerusoq nunarsuullu sinneranut naleqqiullugu innuttaasut akornanni tartulernerit amerlanerpaajusut. Assimi uani peqqinnissaqarfimmi suleqatigisimasanni aqqaneq marluusuni pingasuinnaat ullumikkut ajoratik inuupput.

Nunap immikkoortuani maanerpiaq maannamut aatsitassassiornernik ingerlatsisoqanngikkaluartoq kititsinni inoqajuitsortatsinni aatsitassarsiorfinnik arlaqartunik ammaaniartunik qinnuteqartoqarnikuuvoq. Maannakkorpiarlu – ulluni makkunani maaniinnitsinni – nunap inoqqaavi Martutjarra, Western Australia-p imoqajuitsortaa ikaarlugu nunaminni uranimik piiaavissamik ammaasoqarniarnera akerlilerniarlugu Great Sandy Desert-ikkut pisullutik ikaarput.

3. Yvonne Margarula tassaavoq nunap immikkoortuani Northern Territory-mi inuiaat – Mirrar – utoqqartartaat sinnerlugit Traditional Owner-iusoq.

VIDEO: YVONNE MARGURULA ~ 2:15 min.

Ukioq 2011-mi Japan-imi Fukushima-mi atomip nukinganik nukissiorfissuaq ajunaarnersuarmik eqqugaammat Yvonne uani video-mut immiussivoq … taakkulu nukissiorfiit uranimik Australia- meersumik pilersorneqarlutik.

“Aatsitassarsiornerup kinguneranik ‘ajunngitsorsiassat’ (royalties) dollarit millionerpassuit inuunitta pitsanngorneranik kinguneqarsimanngillat… Neriorsuutigisaat attanneqarneq ajorput – ajornartorsiutigulli atajuaannarput…”

Haluukkut, uanga Yvonne Margarula-mik ateqarpunga. Nunaga pillugu oqaaseqarpunga. Ataataga nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu ataatsimiigiartarnikuugallarami uagut nunatta aatsitassarsiornermut atorneqarnissaa pillugu aperineqartarpoq. Erseqqissumik anngaatinniartarsimavaat. Namminerli taama pisoqarnissaa kissaatiginngilaa.

Taamaammat ullumikkut uanga nunatsinnik sissuertuuvunga. Uanga angerlarsimaffiga. Tassaasoq uagut Mirrar-kunnut angerlarsimaffik.

Taamaattumillu tamarmiulluta paarilluarparput.                                                  

Taamaammallu uagut tamatta sisuerparput.

Taamaattorli uagut Mirrar-kkut akunnitsinni ilungersortuarput. Assaajuarput. Jabikula assaavigerusuppaat. 

Kisianni tassani djang-eqarpoq (nuna illernartoq). Tamanna sequminniarpaat kukkusumillu atorniarlugu.

Aatsitassarsiorniartut nunap inoqqaavi tusaarusunngilat, soorlu ataataga tusaaniartarsimanagu. Qaqugorsuarmut naaggaartuaannassavagut.

Ujarak (urani/nukik illernartoq) aatsitassarsiorfimmit Rangers-imit nunanut allanut nioqqutigineqaruni, taamatullu allamut nuunneqaruni ujarak (nukik illernartoq) sequtserneqassaaq.

Taamaalilluni ajunaarnersuq pivoq. Taamaammallu taanna (Fukushima) toqunartunngorpoq.

Tassa.                                                                      

 Tamanna tusarliunneqarmat tamatta qamuuna ilutsigut toqqissisimajunnaarpugut.

4. Qinngorneq navianartoq tassaaginnarpoq nukik avatangiisitsinniittuartoq. Nukik, tassaasoq mallit qaffiarnerisut silaannakkut kaaviiaartuartoq uranip sananeqaataa allanngortinneqaraangat pinngortarpoq. Taamatut pisoqartarnera “asiuneranik”oqaatigineqartarpoq: tassaalluni urani nukimik tunniussinnaalersartoq, taamatullu allanik akuusunik imaluunnit “isotop-inik” siammarterilersinnaalersarluni. Uranimik piiaanermi pingaaruteqarluinnartut ilaatigut tassaapput thorium, radium aamma radon. Qinngornernik ulorianartunik pilersitsisut asiunerminni ukiuni millionikkaani ingerlajuaannartussaapput.

5. Qinngornerit ersinngillat – malugineqarsinnaanngillat – tusaaneqarsinnaanngillat naamaneqarsinnaanatillu.

Qinngornerit nappaateqalernernik toqumillu kinguneqartunik timip sananeqaataani kinguaassiornikkut ajoqusiisinnaapput. Taamaattoqarneratigut inuit uumassussillillu allat sananeqaataasa minnersaat – cellit – DNA-p sequtserneqalerneratigut pisinnaalersarpoq.

DNA tassaavoq uumasut suugaluartulluunniit iluini inissitsiterinerni atortorissaarutaasoq. DNA tassaavoq inuunermi “blueprint”: timip sananeqaataata tamanik imaqarneranik aalajangiisuuvoq. DNA celle-miit celle-mut ingerlasarpoq, taamaalillunilu inuit kinguaariit tullissaannut ingerlaartarluni.

Qinngornerit DNA-p ataqatigiinneri sequtsertarpaat, taamaalillunilu DNA timip ipiutaasartai ‘kittorarsinnaallugit’, taamatullu nappaatip kræfti aallartinnermini anaanaasumiit qitornamut ingerlateqqinneqarsinnaalluni.

6. Uranip pilersitaanik nappaat amerlanertigut tassaasarpoq puatsigut kræfteqalerneq.

Assimi saamerlermi ulloriaq aappalaartoq tassaavoq nappaatip aqqutaa qinngornerup kingunerisaanik, radon-imillu aallaaveqartumik uani qimmip puaatigut ingerlaartoq – teknik “mikroradiografi”- mik taaguutilik atorlugu alliserujussuagaq.

Assi talerpiatungaaniittoq tassaavoq sakissat naliginnaasumik qinngortarini assilisaq. Oqartoqarsinnaavoq uummatip nalaatigut inuup sakiaata qulaaniit ammut avinneqarnera, takuneqarsinnaavorlu qernertuinnaap qeqqani qaqortoq takusinnaasarsi, taakkulu tassaapput puaat. Puaat saamerliup avataaniittoq qasernerusoq tassaavoq kræfti.

Puakkut kræfteqalertarnermut radon patsisaanerpaat appaattut inissisimavoq                               [pujortartarnerlu patsisaanerpaalluni].

7. Taavami, qinngornerit qanoq ilillutik ilinnut tuniluussinnaappat? Silaannakkut aamma erngup ingerlaarneratigut.

Urani allanngortarpoq gas-ilu radon-imik taaguutilik anialersarluni. Radon gas-iuvoq toqunarluinnartuusoq – radon silaannakkoortoq anersaartorninni akuleruppat puanni DNA sequmissinnaavaa nappaassuarlu kræfti aallartissinnaallugu.

Eqaamasariaqarporli gas-i radon aamma allanngoriartortarmat allanik qinngornernik ulorianartunik aniatitsisalersarluni – tamakkulu silaannarmi, nunap iluani, kuunni, tatsini imartatsinnilu nassaassaalersarluni..

Tamakkulu aniasut naatitanut aamma pulasinnaapput: toqunartortai pilutanut pujoralattut inissitsitersinnaasarput. Imaluunnuut naatitat nunami naqqanit imerternermikkut ilaatilersinnaavaat.

Uumasuuguni, aalisagaaguniluunniit naasunik nerisaqarsinnaasarput. Uumasut taamaalillutik qinngorneqarsimasunik nerisarput, tamannalu timaannut siaruaattarluni.

Imaassinnaavorlu illit uumasoq aalisagarluunniit pisarigit, nerigukkulu qinngornertaa aamma ilinnut siaruaassinnaavoq.

Ulorianartortai iissavatit, aqajaqqunniillu aannut akulerutilissapput, kingornalu immaqa saarngit patiinut ingerlaqqillutik, tassanilu ukiorpassuarni uninngaarsinnaallutik, unigatilli toqunartoq imarisartik siuaruarterusaaginnaavissallugu.

8. Urani attorneqarani nunap iluaniiginnarnermini suneqanngikkunilu navianartorsuartut oqaatigineqarsinnaanngilaq.Qinngornermik annertunerpaamik aniatitsisut tassaapput “tailings” – tassaasut eqqakkat, uranip piiarnerani sinnikuusartut … taakkulu eqqakkat uranip qinngornerata 85%-ii miss. imarisarpaat.

Kisiannili uranimik piiaanialeraangatta, urani immikkoortinnialeraangatsigu nukissiorfimmilu reaktor-imi ikuallanneqaraangatta, imaluunniit atomimik qaartartuliornermut atoraangatsigu qinngornerit navianartut annertusiartuinnartumik aniatilertarpavut.

9. “Tailings” naliginnaasumik aatsitassarsiorfiusut eqqaannut inissinniarneqartarput, aatsitassarsiorfiullu ingerlanneqarnerata nalaani eqqakkat ulorianartumik qinngornertallit annertoorujussuit inissinneqarsinnaasarlutik:

Australiap kujataani (South Australia) aatsitassarsiorfik, The Olympic Dam, maannamut ukiuni 20-ini ingerlareersimalerluni tailings-it tons-it millionit qaangingaatsiareerlugit eqqaminut eqqaasareersimavoq. Taamatut nioqqutissiornerup nalaani eqqakkat navianartumik qinngornertallit ilaatigut thorium-imik akoqarput, taannalu sequtserneqarnermini gas-imik radon-imik pilersitsisarluni, silaannarsuarmi immikkoortunut navianartumik qinngornertalinnut, tassaasunut polonium, bismuth aamma aqerloq, siammartarluni, taakkulu imermut, naatitanut, orpinnut, nunap iluanut, uumasunut ilanngullugillu inunnut siaruaattarluni.

Radon qaqqap iluaniitilluni ujaqqamut nippullunilusooq aniasinnaaneq ajorpoq. Killormulli eqqagassanut sequtserluakkanut ilanngukkaangami anori imerlu aqqutigalugit nunap qaavanut silaannarmullu siammartarpoq.

Inuit kinguaariit aatsitassarsiorfimmut qanittumi najugaqartut radon-imik aamma pujoralammik radium-imik mingutsitamik tulleriiaarlutik attorneqartalissapput.

10. Aatsitassarsiorfiit uranimik piiaaviusut matunerisa kingorna eqqiaaviginissaat ajornakusoorluinnartuuvoq: tamanna nunap salinnissaanut aallartinnermilu pissuseqalernissaanut pisussaaffik aatsitassarsiorfinnut tamanut atuuppoq, pingaartumillu uranimik aatsitassarsiorfinnut pisariulluinnarlunilu akisoorujussuuvoq.

Suliffeqarfiit, allaammi suliffeqarfissuit nunarsuaq tamakkerlugu nunarpassuarni ingerlassaqartut piginnaassutsimikkut, tunniusimanikkut tatiginassutsikkullu killeqartartut takuneqartarput. Taamatullu ingerlassanik aqutsisussaasut oqartussaasullu pimoorulluinnarlugu saliinissanik piumasaqaateqarnissaminnut ilisimasakinnerat  patsisaalluni naammaginartumik pingaartitsisaratik.

Uani assit takuneqarsinnaapput, tassaapput uranisiorfiit qangarnitsat nutaajunerusullu, taakkunanilu saleeqqissaarnissaq naleqqunnanilu naammaginarsimanngitsoq. Allaat aatsitassarsiornerup unitsinneqarneranit ukiut 50-it qaangiutereersimagaluartut nuna suli mingutserneqartuarpoq. Aatsitassarsiorneq sioqqullugu nunap pissusaa isikkualu salinneqarnikkullu pissusitoqqaa sukkulluunniit uterfiginngisaannarnikuupput.

Eqqaamasariaqartoq tassaavoq qaqqat ujaqqallu piiaavigineqarnerini, uranillu piiarneqarnerini qinngornerit navianartut annertunersaat uninngaannartarmata, eqqakkallu avatangiisitta avataanni ukiuni tuusintilikkaani immikkut inissittariaqarlutik. Aatsitassarsiortummi kikkut, oqaannarta ukiut 100-t qaangiuppata suli maaniissappat imaluunniit utissappat naammaginarsimanngitsutut paasinarsippat avatangiisitsinnik saliiartorlutik?

11. Inuit ilaasa oqarfigissavaasi Australia-mi aatsitassassiornikkut suliffissuaqartitsineq tassaasoq “nunarsuaq tamakkerlugu pitsaanerpaajusoq”, aammalu “nunani tamalaani ileqqorineqartut pitsaanerpaat malinneqartut”, taamaattorli Australia-mi aatsitassarsiortut saliinatillu tukassuarmik qimatsisartut eqqaasassat assersuutissaqqeqaat.

Qaninnerpaamik pisut eqqaallugit assersuutigalugu taassavara siorna Brasilia-mi pisoq. Tamatumani aqerlunik aatsitassarsiorfik, Australia-mi aatsitassarsiortut annertunersaannit misilittagaqarnerpaasumillu BHP Billiton-imit 50%-imik pigineqartoq, tasiliaat eqqakkanik (tailings) toqqorsivialiaat isasoormat, taamaalillunilu imeq annertuumik mingutsitaq avatangiisinut siammarterneqalerluni. Aatsitassarsiorfimmit taamatut mingutsitsisut 62 mia. kubikmeterinik annertussuseqarput.

Illoqarfiit arlaqartut nunap assinganit piianeqarput. Minnerpaamik inuit 17-it ajunaarput. Innuttaasut 1.2 millionit imermik pilersorneqarnerat sunnerneqarpoq.

 

12. Jeffrey Lee Northern Territory-mi Koongarra-meersoq inerniliisillugu oqaaseqarteriartigu …

 “Koongarra-mi uranimik aatsitassarsiorniarnermut pilersaarut naaggaarpara, tassanilu pissutigaara isumaqarama nunarput uangalu kulturinni upperisakka aatsitassarsiornermit aningaasanillu pingaarnerusut. Aningaasat takkuttarput tammartarlutillu, nunarpulli maaniittuarpoq mianerigutsigulu paaralugulu pigutta qaqugorsuarmut isumagissavaatigut…”

 

VIDEO: JEFFREY LEE ~ 2min.

 

Piiagassat eqqannguatsinniipput – ilumut, ungasinngillat. Maani sumi tamaani innaarsoqarpoq, tamannalu uannut pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nunarpummi uanga isumagilluinnartuuara. Soormi nuna taama kusanaqisoq aatsitassarsiorfigalugu piiaavigissaviuk? Nunarput alianaalluinnartuuvoq, maani bush tucker (nerisassat) pigaarput, pisariaqartitavut tamaasa pigaavut. Taavami suna pillugu manna aatsitassarsiorfissanngortissavarput?

 

Uannut inuiaqatigisannullu pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamatuttullu inoqatikka nunap appasinnerusortaani najugaqartut aammalu inuit Kakadu-mi najugaqartut ernumagigakkit.

 

Imaappormi uagut tassaavugut maani toqunissatta tungaanut najugaqartuartussat. Aammalu inuusuttortatta peroriartornerminni nunatsinnik – the Park – nunallu immikkoortuata tullianik paarsilluarnissaat mianerinninnissaallu kissaatigalugu.

Soorlu oqareernittut uraneqarfik maaniippoq, maanilu saaniluit pigaavut, aalisagaateqarpugut, bush tucker pigaarput. Kuussuup killinnguani uumasut ornillugit piniartarpavut, uillut, tatsip mingunneqanngitsup uilui, aalisakkat saaniluillu pissarsiarisarpavut.

 

Pisanik nutaaffaarinnik nererusuttarpugut, toqunartortalinnik nererusunngilavut, avatangiisini minguitsuni najugaqarusuppugut, aamma imermik minguitsumik imeqarusuppugut.

 

Maannakkut ingerlassinerup unitsinnissaata tungaanut sorsuttuaannarniarpunga – unitsinneqartussaavormi, uagullu unitsissavarput. Naggaterpiaa tikillugu tamanna sorsuutigissavara.

Unitsissavarput, taamatullu maani Kakadu-mi uranisiornerup nanginnissaa pinaveersissallugu.

 

Northern Territory-mi Koongarra-mi uranisiornissamik pilersaarutit illuatungiliuttunit Traditional Owner-init inaarutaasumik unitsinneqarput, nunalu piaaffissatut piukkunneqaraluartoq Kakadu National Park-imut ilaatinneqalerluni. Taamaalillunilu Koongarra-imi sutigulluunnit uranisiortoqannginnissaanik Jeffrey-p aalajangiusimalluarsimalluni pissuseqarnera tunngaviulluinnarpoq.

 

Qujanaq – apeqqutissaqassagussi piareersimavunga. Taamatullu oqaloqatigeeqattaarnissarput qilanaarissavara…

Uranium seminar Narsaq 2016: Hilu Tagoona & Jack Hicks

Ulloq 8. maj 2015 AREVA Resources Inc.-ip uranisiornissaminik Kiggavimmi pilersaarutaa pillugu UNITSITSINISSAMIK Nunavut Impact Review Board-imit (NIRB) inassutigineqartoq nalunaarutigineqarpoq.

 

NIRB-p inassutigisaani toqqammavigineqarpoq siunnersuuteqartup Avatangiisinut Sunniutissai Pillugit Nalunaarusiaq (Environmental Impact Statement) – EIS – kukkuneqarlunilu amigaateqarmat, taamatullu Baker Lake-imi aamma nunap immikkoortuani Kivallermi siunnersuutigineqartumut akerliunerujussuaq eqqaaneqarsimanani.

 

Inaarutaasumik aalajangiinissaq Baker Lake-imi innuttaasuniinnanilu Nunavummi Naalakkersuisuniinngilaq, nunarli tamakkerlugu Naalakkersuisuniilluni, tassanilu Nunap Inoqqaavinut Ministeriusumit akisussaaffigineqarluni. Ukioq ilivitsoq qaangiutereersorlu Ministerinngortup nutaap NIRB-p inassutigisaa maannamut akueraluguluunniit itigartissimanngilaa, taamaammallu apeqqut pineqartoq maannamut naammassineqanngikkallarpoq.

—–

 

Nunap immikkoortuani Kivallermi uranimik piiaanissamik siunnersuuteqarsimanerup oqaluttuassartaa tassaavoq Nunavut oqaluttuarisaanerani naalakkersuinikkullu ingerlatsinermi pingaarutilittut akuulersimasoq.

 

1970-ikkunni nunarsuaq tamakkerlugu uranip akiata piaaraluni qaffatsinneqarujussuarnerata kingunerisaanik nunap immikkoortuani Kivallermi, Hudson Bay-ip kitaatungaani inissisimasumi, misissueqqaarnerit aatsaat taama amerlatigilerput.

 

Tamanna Inuit kattuffiinit qisuarfigineqarpoq, tamatumanilu eqqartuussivimmut ingerlatsinissaq kissaatigineqarluni, tamannalu pimmat eqqartuussivimmi aalajangiinermik pingaaruteqartumik kinguneqarpoq, tassaalluni 1979 Baker Lake case-imik taaguuserneqartoq. Eqqartuussivikkut ingerlatsinerup nalaani nunap inoqqaavisa nunaminnik piginnittuunerat pillugu apeqquterpassuit suli akineqartarsimanngitsut naammaginanngitsumillu akineqartarsimasut erseqqissaavigitinneqarput, taamatullu naalakkersuinikkut nunamik piginnittuunermut apeqqutip aaqqiivigineqarnissaa qanillattortinneqarluni, taamatullu naggataatigut Nunavut pilersinneqarluni. Eqqartuussinerup taamatuttaaq inerneraa ‘tuttunik mianerinninnernut periutsit’ ullumikkut atuuttut pilersinneqarmata.

 

——

 

1989-imi tyskit ingerlatseqatigiiffiat Urangesellschaft Kiggaviup eqqaani, Baker Lake-imit 80 km-inik ungasitsigisumi inissisimasumi nunap qaavani uranimik piiaaviliorniarluni siunnersuuteqarpoq.

 

Anaanaga, Joan Scottie, siunnersuutigineqartumut akerliusut akornanni siuttuusunut ilaavoq. Inuit peqatigiiffiisa kattuffiisalu nunaqarfinni inissisimasut nunalu tamakkerlugu suliniuteqartut pilersaarummut akerliunertik suaarutigaat. Akerliusunik tapersersuineq pillugu allaat ICC aalajangersagaqarpoq.

 

1990-mi martsip qaammataani Baker Lake-imi innuttaasut taasisinneqarput, taasiartortullu 90%-ii sinnerlugit ITIGARTITSILLUTIK taasillutik. Tamassuma kinguninngua qinnuteqaatigisimasaq ingerlatseqatigiiffimmit tunuartinneqarpoq.

 

—–

 

Illoqarfimmi inunngorfigisanni Baker Lake-imi innuttaasut 2.000-it miss. amerlassuseqarput, taakkunanilu 90%-it tassaallutik Inuit.

 

Illoqarfipput tassaavoq Canadami Inuit najugaqarfigisatuaat nunap timaani inissisimasoq. Patsisissaqartumik Caribou (Tuttu) Inuit taaguutigaarput. Tuttummi kulturitsinnut atugarissaarnitsinnullu toqqammaviupput.

 

Oqartoqarsinnaanngilaq Baker Lake tassaasoq illoqarfiusoq ‘aatsitassarsiornermut akerliusoq’. Kuultimik piiaaviup avannaa tungitsinni 110 km-inik ungasitsigisumi pilersinneqarnissaa akuerisimavarput, tassungalu ilanngullugu ukioq kaajallugu  atorneqarsinnasumik aqqusinniorneq akueralugu. Tassani kisitsisit pigisavut kingulliit takutippaat aatsitassarsiorfimmi tassani sulisut minnerpaamik 31%–ii tassaasut Inuit.

—–

 

Uranimik piiaaniarneq pillugu siunnersuutigineqartoq pillugu Baker Lake-mi (Qamani’tuaq) ernumagisat tassaajuaannarsimapput:

 

  • Toqqortariniakkat qinngornernik ulorianartunik aniatitsisut (tailings) annertuumik inissaqartitassat nunami qeriuaannartumi oqarluaannarluni qaqugorsuarmut peqqissaarluinnartunik inissitassaasut qanoq patajaatsigisumik pineqarnissaat.
  • Aqqusinniornernit, pujoralatsitsinernit, nipiliornernit il.il. immap, tatsit uumasullu sunnerneqarsinnaanerat.
  • Nunap immikkoortuani najugaqarfigisatsinni allani uraneqartoq ilisimareeratsigu, taamaammallu uranisiorfiup ataatsip akuerineqarnera ima kinguneqarsinnaammat ineriartortitsinermik uagut aqussinnaanngisatsinnik kinguneqartoq. Tamassumalu malitsigisaanik pisuussutivut uumassusillit avatangiisittalu innarlerneqarneqarsinnaanerinik navianartorsiortinneqarsinnaalissagatta.
  • Ileqqorissaarneq eqqarsaatigalugu uranimik atuinerup naggataatigut qanoq kinguneqarsinnaanera, tassaasinnaasoq atomip nukinga atorlugu nukissiorfiliornernut imaluunniit sakkussiornernut. Ilisimaannarput urani Canadap avataanut assartorneqarpat India-mi Kina-miluunnit qanoq atorniarneqarnersoq nalulluinnaratsigu.
  • Avatangiisit pillugit naliliisarnerit allatullu aalajangiinissanut toqqammavissiornerit ingerlanneqartarneri qanoq ingerlanneqartarnersut.

—–

 

Nunatsinni NGO, Nunavummiut Makitagunarningit (‘Makita’) ukioq 2009-mi decembarip qaammataani pilersinneqarpoq, tassani qulakkeerniarneqarluni Kiggavimmi aatsitassat pillugit apeqqutigiumasat pingaaruteqartut saqqummiunnissaat. Pineqartoq tassaavoq Kiggavimmi piiaasinnaanissaq pillugu aappassaaneersumik qinnuteqarsimanermut tunngatillugu qulaajaanerit nalaanni ilungersorneq, tamatumuunalu franskit atomip nukinganik suliffissuaqarfiata AREVA-p qinnuteqaataa tunngavigineqarluni.

 

Makita nunap immikkoortua pineqartoq uranimik piiaaffissatut aalajangiiffigineqarnissaa pillugu innuttaasunik pisortatigoortumik isumasiuinissaq pillugu Nunavummi Naalakkersuisunut qinnuteqarmat qinnuteqaatigineqartoq itigartinneqarpoq. Taamatuttaaq innuttaasut taasisinneqarnissaat apeqqut pillugu itigartinneqarluni. Paarlattuanillu uranimik piiaanniarneq Naalakkersuisut akunnerminni aalajangerpaat, taamatullu apeqqut Inatsisartuni taasissutigineqarani.

 

Taamatut pisoqarnerani Makita innuttaasunik paasisitsiaanernik ingerlassaqalerpoq, taamatullu ilungersortumik apeqqutilliisaqartaarnitsigullu avatangiisit pillugit nalilersuinerni peqataalerluni.

 

—–

 

AREVA-p illoqarfitsinni assersuutigalugu timersortartunut atuarfimmilu ingerlassanut assigiinngitsunut aningaasanik siammarterilernera maluginiarparput.

 

Illuatungissiortunik, ilaatigullu eqqunngitsunik nunaqqatitsinnut paasissutissiisarnerat tusaasarpavut.

 

Saskatchewan-ip avannaatungaani uranisiorfinnut illoqarfitta sinniisaannik angallassisarnerat takusarparput, angalaqataasullu tamaani nuannersuinnarnik tusarlerneqartarlutik, taamatullu ingerlassanut akerliusinnaasumik naapitsissanatik.

 

Naalakkersuisuni ilaasortat atorfillillu illoqarfitsinni innutaasut ernumanartoqannginneranik oqaluttuukkaat tusarnaartarpavut.

 

Immikkullu ilisimasallit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsut qasseerpassuit oqaloqatigisarpavut…

 

—–

Nunat inoqqaavisa nunaanni, nunaasalu eqqaanni pisuussutinik uumaatsunik piiaanerni nukissiorfiliornikkullu ingerlassat pillugit Makita ukioq  2013-imi Naalagaaffiit Peqatigiinni Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Immikkut Nalunaarusiortartumut sukumiisumik saaffiginnippoq.

 

Saaffiginnissut, paasissutissallu allat tamarmik nittartakkatsinni uani nassaarineqarsinnaapput:

http://makitanunavut.wordpress.com

 

—–

 

Naak avatangiisinut inooqatigiinnullu sunniussinnaasut pillugit nalilersuinernut Canadami ingerlanneqartartoq tamakkiisumik naammaginanngikkaluarluni aalajangiinissap tungaanut ingerlassinermi sunniuteqartumik Makitap peqataatinneqarsinnaanera aqqutissiuunneqarpoq.

 

  • Piumasaqaativut tamarmik ilanngunneqanngikkaluartut Avatangiisinut Sunniuteqarnissaanut Naliliineq (EIS) najoqqutaralugu maleruagassiaagallartutut saqqummiunneqartoq oqaaseqarfigisinnaasimavarput
  • AREVA-p EIS-iliaat sukumiisumik qisuariarfigisinnaasimavarput oqaaseqarfigalugu, oqaaseqaativullu nalilersuinerup nalaani saqqummiussavut kattuffinnut naalakkersuisoqarfinnullu tamanut ingerlateqqinneqarput, taamatullu tamanut ammasumik saqqummiunneqarsinnaanngortinneqarlutik
  • Nunavut Impact Review Board-ip Baker Lake-imi tamanut ammasunik ataatsimiisitsisarnerini ilungersorluta peqataasinnaasarsimavugut.

 

Kattuffipput nammineq piumassuseq tunngavigalugu ingerlanneqarpoq, suliassallu pineqartut aningaasalersorniarneri killeqartorujussuulluni. Allannguisutulli misigisimavugut.

 

—–

Uagut misilittakkatsinnit immikkut sammisassat pingasut ilissi akunnissinni eqqartorusussinnaasasi saqqummiutitsiassavakka:

 

  • Greenland Minerals and Mining (GME) Kuannersuarmi ingerlatsinissaminnut pisinnaatitaanertik allanut tunissagaluarpassuk qanoq pisoqassava? GME-p neriorsuutigisai qassit ingerlatseqatigiiffimmit tassannga nammineq saqqummiussaappat, qassillu ingerlatseqatigiiffimmit aatsitassarsiorfimmik ineriartortitserusuttunit sunaagaluartunilluunniit pituttuisumik pisussaaffittut atorneqarsinnaappat?
  • Uranisiorneq naleqquttumik ingerlanneqarnersoq aqunneqarnersorlu malinnaaviginiarlugu naleqquttumik nakkutilliinerit ingerlanneqassappata suut piumasaqaataassappat (immikkut ilisimasallit, atorfinitsitsinissanullu aningaasartuutissat) Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit pisariaqartinneqassappat ?
  • Arlaatigut avatangiisit tungaasigut ajorluinnartumik ajutoortoqassagaluarpat saliisariaqalernermut atorneqarsinnaasunik GME malunnaatilimmik aningaasatigut (assersuutigalugu 2 mia. DKK) qulakkeerisinnaassava, tamatumani eqqaallugu qanittukkut British Columbia-mi pisoq? Imaakkamimi ajutoornerit ilaatigut PISARTUT…

—–

 

Narsamut qaaqqusinissinnut, maanilu isumasioqatigiinnermi saqqummiussisinnaatitaanitsinnut qujanaq. Ullumikkut peqatigisinnaagassi uatsinnut ataqqinartuuvoq nuannersuullunilu.

 

Kajumissaarusuppassi: Suliffissuit uranimik piiaaniartut saqqummiuttagaat suugaluarpataluunniit ingerlaannaq upperisaqqunagit. Ilisimasalinnit arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit siunnersortissassinnik ujartuisariaqarpusi!

 

Kiisalu pingaarnertut: Ilissi innuttaasutut nammineerlusi siunissassi aalajangiiffigisinnaaneranut pisinnaatitaaffissi ilungersuuttuaannarsiuk, taamatullu aamma qitornassi ernuttasilu siunissaat qitiutillugu. Nunagisavut sumiikkaluarpataluunniit uranisiorfimmik aatsitassarsiorfiussanngillat, uranip sinnikuinik – tailings-inik – toqqorsisoqassanngilaq (tailings-immi tassaapput eqqakkat…). Taamatullu suliffissuaqarfiit imaluunniit Naalakkersuisut aalajangigaannik urani atorlugu nukissiorfiussanatik.

 

Ajunginnerpaamik kissaappassi – maannakkorpiaq siunissamilu.

Urani pillugu isumasioqatigiinneq – ingerlanissaa

Urani pillugu isumasioqatigiinneq – Narsaq junip 11-at 2016

Uranium seminar – Narsaq June 11th 2016

 

Pilersaarutit – Program (UPDATED June 8, 2016)

 

8:30               Ammaanersiorneq tikilluaqqusinerlu – Opening and welcome

 

9:00               Ullup ingerlanissaanik peqataasunillu ilisarititsineq – Introduction of program and participants

 

9:15               Ammaanersiornermi oqalugiaat – Opening Speech – Sara Olsvig

 

9:30               Urani Naamik Narsaq saqqummiussissapput – No to Uranium Narsaq presentation –

Mariane Paviasen

 

9:45               Narsami uranimut angertut saqqummiussissapput – Yes to Uranium Narsaq presentation

 

10:00             Unillatsiarneq – Break

 

10:15             Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut – Uranisiornissap savaateqarnermut kingunerisinnaasai – Sheep Farmers Association – Farming and the possible impact of uranium mining in South Greenland – Frederik Frederiksen

 

10:30             Hilu Tagoona & Jack Hicks: Nunavummi pisut misilittakkallu – Nunavummiut Makitagunarningit on Nunavut experiences

 

11:00             Oqallinneq – Debate

 

12:00             Ullup qeqqarneq – Lunch

 

13:00             Dr. Gordon Edvards: Physicians for Global Survival – uranisiorneq nakorsat isaannit – Uranium mining seen from a physician’s perspective.

 

13:30             Dr. Bill Williams: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, Australiami misilittakkat – Australian experiences

 

14:00             Oqallinneq – Debate

 

15:00             Unillatsiarneq – Break

 

15:30             Nunatsinni pisut: Inatsisiliornikkut aalajangiiniarnikkullu killiffiit – Status in Greenland: Legislative preparations and decision-making processes

 

Aaja Chemnitz-Larsen – Inatsisiliornikkut Folketingimi killiffik – Legislative status, the work of the Parliament of Denmark

 

Josef “Tuusi” Motzfeldt – Innuttaasunik taasititsineq demokratip ilagaa – Referendums are part of democracy

 

16:00             Eqikkaaneq – Summing up

 

16:30             Naggasiineq – Closing

 

17:00             Isumasioqatigiinneq naavoq – End of seminar

 

GME Kuannersuarni piianissaminut itigartitaaguni taarsiiffigitissinnaanngilaq

§37 atorlugu Aqqaluaq B. Egede Naalakkersuisunut apeqquteqarpoq GME piianissamut itigartitaaguni taarsiiffigitinnissaminut piumasaqarsinnaanersoq. Naalakkersuisut oqarput NAAMIK!

 

 

 

Inatsisartunut ilaasortaq

Aqqaluaq B. Egede, Inuit Ataqatigiit

 

 

Taarsiinissamut tunngasoq § 37 tunngavigalugu apeqqut nr. 2016-115-mut akissut

 

Inatsisartut suleriaasianni § 37 naapertorlugu Naalakkersuisunut imaattunik apeqquteqarpunga.

1.

Naalakkersuisuit 23. oktober 2013 “Immikkoortoq 709-711-mut tunngatillugu atugassarititaasussanut nalinginnaasunut september 2010-imeersunut tapiliussaq aamma sumiiffimmut Kalaallit Nunaata kujataani Kuannersuarni akuersissummut 2010/02-mut tapiliussaq nr. 1 pillugit nassuiaat”-mi taamani Aatsitassanut Naalakkersuisuusumit atsiorneqarsimasumi ima allapput:

“302. Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq pinngoqqaatinik qinngornermik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissamik qinnuteqarpat, takuuk immikkoortoq 301, Naalakkersuisut qinnuteqaat nammineerlutik aammalu arlaannik tunngaveqanngitsumik imaluunniit sumilluunniit tunngaveqanngitsumik itigartissinnaavaat. Qinnuteqaat ilaatigut politikkikkut imaluunniit ingerlatsivimmi pinngoqqaatinik qinngornermik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut akuersissummik tunniussisannginnissamik aalajangiineq tunngavigalugu itigartinneqarsinnaavoq. Qinnuteqaammik itigartitsineq pisussaaffeqarnermik akisussaaffeqarnermillu malitseqassanngilaq, ilanngullugit Namminersorlutik Oqartussanut, Naalakkersuisunut imaluunniit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut taarsiinissamik akisussaaffiliissanani”.

Aamma:

 

“303. Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut akuerissummik tunineqarnissamik qinnuteqarpat, tak. Immikkoortoq 301, Naalakkersuisut pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissamut atugassarititaasut suulluunniit nammineerlutik aammalu killilersuutitaqanngitsumik aalajangersarsinnaavaat. Naalakkersuisut ilaatigut piiaanermi ingerlatanut, isumannaallisaanermut peqqinnissamut, avatangiisinut, pisuussutinik atorluaanermut aamma inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutaasussanut atugassarititaasussanik kiisalu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut akuliuteqassanersoq aalajangersaasinnaapput. Naalakkersuisut tassunga ilanngullugu nammineerlutik aamma arlaatigulluunniit killilersuutitaqanngitsumik ukiumoortumik akitsuummik sumiiffiup akuersissummi pineqartumut ilaasup angissusaa tunngavigalugu naatsorsugaasumik akiliuteqarnissamik (nunaminertamut akitsuut) atugassarititaasussanik, akitsuummik aatsitassat piiarneqartut ilaalu ilanngullugit tunngavigalugit naatsorsorneqartumik akiliuteqarnissamik (tunisassiornermut akitsuut) atugassarititaasussanik imaluunniit suliaqarnermit akuersissummi pineqartunut ilaasumit aningaasatigut pissarsiat ilaannik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut qupp. 2 akiliuteqarnissamik (pissarsianit akitsuut) atugassarititaasussanik aalajangersaasinnaapput”.

2.

Nassuiaammi nassuiarneqartut suli atuuppat?

Akissut:

Qulaani allassimasut issuaanerit Kujataani Kuannersuit eqqaanni nunami kisermaassiluni misissueqqissaarnissamut Greenland Minerals & Energy A/S-ip akuersissutaanut nr. 2010/02-mut tapiliussami akuersinermut piumasaqaatinit toqqaannartumik issuaanerupput.

Tapiliussaq ulloq 3. april 2012-mi atulersinneqarpoq sulilu atuulluni. Tapiliussaq misissuinissamut isumaqatigiissut nr. 2012/02-mut ilaavoq.

Immikkoortoq 709-711 aamma Kujataani Kuannersuit eqqaanni nunaminertaq pillugu akuersissummut 2010/02-mut tapiliussamut tunngasumut september 2010-meersumut nalinginnaasumik piumasaqaatinut tapiliussaq pillugu nassuiaammi allanneqarsimasut suli atuupput.

3.

Naalakkersuisut allanik ingerlatseqatigiiffiup taarsiiffigitinneqarnissaminut piumasaqaateqarsinnaaneranut naliliisoqarneranut oqaasissaqarpat?

Akissut:

Ingerlatseqatigiiffimmut pisinnaatitaaffeqartumut Greenland Minerals & Energi A/S-imut misissuinissamut akuersissummut nr. 2010/02-mut tapiliussaq malillugu ingerlatseqatigiiffik pisinnaatitaaffeqartoq pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik misissuinissamut pisinnaatitaaffeqarpoq.

 

Taamaattorli akuersissummut tapiliussaq malillugu ingerlatseqatigiiffik pisinnaatitaaffeqartoq pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik iluaquteqarnissamut akuersissummik nalunaarfigineqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngilaq, naak ingerlatseqatigiiffiup pisinnaatitaaffeqartup uppernarsaraluaraa killeqartumik niuerutigineqarsinnaasunillu pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianarutnik akulinnik peqartoq allatigullu misissuinissamut akuersissummi piumasaqaatinik naammassinnissimagaluarluni.

Akuersissummut tapiliussamit takuneqarsinnaavoq pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik iluaquteqarnissamut akuersissummik nalunaarfigineqarnissaq pillugu qinnuteqaammik Naalakkersuisut itigartitsisinnaasut. Sunaluunniit tunngavigalugu qinnuteqaat itigartinneqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugu politikkikkut imaluunniit ingerlatsivikkut peqquteqartumik, allarluinnarmilluunniit peqquteqartumik.

Akuersissummut tapiliussap aamma toqqaannartumik malitsigaa pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik iluaquteqarnissamut akuersissummik nalunaarfigineqarnissaq pillugu qinnuteqaammik itigartitsineq kalaallit nunaanni oqartussanut pisussaaffinnik imaluunniit akisussaaffinnik kinguneqassanngitsoq, tassunga ilanngullugu taarsiinissamut akisussaaneq.

Tamanna tunuliaqutaralugu Naalakkersuisut naliliinerat suli tassaavoq assersuutigalugu pinngoqqaatit qinngornernik ulorianartunik akullit pillugit innuttaasut taasitinneqarneri tunuliaqutaralugu pinngoqqaatinik qinngornernik ulorianartunik akulinnik iluaquteqarnissamut akuersissummik nalunaarfigineqarnissaq pillugu qinnuteqaammik Naalakkersuisut itigartitsissagaluarpata Greenland Minerals & Energy A/S kalaallit nunaanni oqartussanut taarsiiffigineqarnissamut piumasaqaateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngitsoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Randi Vestergaard Evaldsen

 

Naalakkersuisut akissutaat uani aasinnaavat:

115_erstatningskrav_aqqe_akissut

Narsami urani pillugu Inuit Ataqatigiit isumasioqatigiititsissapput

Inuit Ataqatigiit Narsami juunip 11-ni 2016 urani pillugu isumasioqatigiititsissapput. Isumasioqatigiinnermi uranisiornerup avatangiisinut, peqqissusermut nunallu tamalaat akornanni pissutsinut sunniutai sammineqassapput. Nunatsinnit, Canadamit Australiamiillu oqalugiartoqassaaq uranisiornermit ulorianartunillu qinngornernut ilisimasanik avitseqatigiittoqarluni.

”Isumasioqatigiinnermi Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput nunanit allanit misilittakkat Nunatsinni oqallinnermi sammineqarpiarneq ajortut Nunatsinnut anngutissallugit. Pingaartissimavarput Canadamit Australiamiillu misilittakkat assersuutitut pitsaasutut oqaatigineqakkajuttut toqqaannarnerusumik tusarfigissallugit. Isumasioqatigiinnermit isummat assigiinngisitaarnerusut Nunatsinni oqallinnermut apuunnissaat kissaatigaarput”, Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat oqarpoq.

Quebecimi Grand Council of the Crees siuttuat oqalugiassaaq

Canadamit inuiaat Cree-t siuttuat, Grand Chief Matthew Coon Come peqataassaaq oqalugiassallunilu. Inuiaat Cree-t Quebec-mi uranisiornissamut ukiopassuarni akerliupput. Ilaatigut Cree-t inuusuttortai nunartik itivillugu 850 kilometerit pisunnermikkut uranimut akerliunertik takutippaat.

Nunavummit naggueqativut Inuit ilaat isumasioqatigiinnissamut aamma tikissapput. Nunavummiut Makituganarningit, Baker Lake-mi uranisiornissamut akerliusut sinniisui Hilu Tagoona aamma Jack Hicks peqataassapput.

Canadamit aamma Gordon Edwards, Ph.D-usoq peqataassaaq. Edwards Physicians for Global Survival-mut, suliniaqatigiiffimmut qinngornernik ulorianartunik inuit peqqissusaannut sunniutaannik ilisimasaqartumut ilisimatusarnikkut siunnersortaavoq.

Australiamit misilittakkat aamma tusarfigineqassapput

Isumasioqatigiinnermi aamma Australiami ukiorpassuarni uranisiorfiusimasumit misilittakkat tusarfigineqarsinnaassapput. Dr. Bill Williams, qinngornernik ulorianartunik inunnut sunniutaannik immikkut ilisimasalik, oqalugiassaaq. Taanna Australiami Campaign to Abolish Nuclear Weapons-mut siulittaasuuvoq, suliniaqatigiiffik nunat tamalaat akornanni atomip nukinganik sakkussianik atuinnginnissamut anguniagaqartuuvoq.

Nunatsinnit Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut peqataassapput Narsamilu uranimut angertut naaggaartullu oqalugiartussatut aamma qaaqqusaasimallutik.

Greenland Minerals and Energy Ltd. Kuannersuarni misissuinissamut akuersissutillit oqalugiarnissamut aamma qaaqqusaapput.

Isumasioqatigiinneq tamanut ammavoq

Isumasioqatigiinneq Inuit Ataqatigiit partiitut aasaanerani ataatsimiinneranut atatillugu ingerlanneqassaaq. Taamaammat partiip qinigaatitai peqataassamaarput, partiilli allat tamarmik aamma isumasioqatigiinnermut qaaqqusaapput. Tamatuma saniatigut kattuffiit susassaqartullu allat isumasioqatigiinnissamut peqataasussatut qaaqqusaapput.

Peqataanissamut soqutiginnittoqarpat paasisaqarnerusoqarusuttoqassappalluunniit Inuit Ataqatigiit Kattuffiata allattoqarfianut attaveqartoqarsinnaavoq.

Isumasioqatigiinnermi kalaallisut tuluttut nutserisoqassaaq.

Avataanit qaaqqusat angalanissatik namminneq akilerpaat.

 

Attavissaq:

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ia@greennet.gl oq. 323702 3900 Nuuk

Isumasioqatigiinnerup ingerlanissaanut pilersaarutaagallartoq http://ia.gl/urani/pilersaarutaagallartut-preliminary-program/

Naalakkersuisooqatigiit uranimut killiliinissaq pillugu isumaqatigiinngillat

Innuttaasut taasitinneqarnissaat pillugu oqallinnermi taasititsisoqarnissamut akerliusut Nunatta patajaatsumik politikkikkut ingerlatsinissaa innarlerneqarsinnaanasoralugu itigartitsipput. Taamatulli oqaraanni akunnerminni isumaqatigiinnermik takutissisinnaasoqassagaluarpoq, oqallinnermili akerlianik pisoqarpoq.

Naalakkersuisooqatigiit akornanni patajaatsumik ingerlatsisoqarsimappat erseqqissumik oqarsinnaasussaagaluarput qanoq taava allatut iliuuseqarniarlutik. Naalakkersuisooqatigiimmi isumaqatigiissutaanni allassimavoq qummut nutaamik killiliissamaartut.

Oqallinnermi Inuit Ataqatigiit partiit aperivagut. Aperigatsigilli qummut nutaamik killiliinissaq pillugu akissutaat assigiinngeqaat. Atassut 0,05%-mik (500ppm) ulorianartunik qinngornertalinnik piiaanissamut qummut killiliiniarput, Siumut immaqagooq 0,1% (1000ppm) Demokraatillu immaqagooq 2% (20.000ppm).

Taama assigiinngitsigisunnik saqqummiussinerit naalakkersuisooqatigiit akornanni isumaqatigiinnginnerup qanoq annertutigineranik takutitsineruvoq tamannaannarlu innuttaasunik taasititsinissamut tunngavissaqqikkaluarpoq.

Avammut taamatut isumaqatigiinnginnermik takutitsineq aatsitassarsiornissamut aningaasaleerusuttunut tatiginnermik pilersitsinngilaq. Assigiinngilluinnartunik naalakkersuisooqatigiit akornanni oqaaseqarneq tatiginassutsimut innarliineruvoq annertooq. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput naalakkersuisooqatigiit siunertarisaminnik erseqqissumik saqqummiussissasut.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut innuttaasunik taasititsinissaq patajaassusermut uppernassusermillu aqqutissaasoq.

Múte B. Egede, Inuit Ataqatigiit

Innuttaasunik taasititsineq Nunatta tatiginassusaanik nukittorsaassaaq

Innuttaasut taasitinneqarnissaat pillugu aalajangiinissamut akisussaaffik maanna tamakkiisumik naalakkersuisooqatigiit partiivisa tigummivaat. Inuit Ataqatigiit innuttaasut taasitinneqarnissaannik siunnersuuterput, Inatsisartut ataatsimiinneranni immikkoortoq 97, illuatungiliuttunit ataatsimoorfigineqarpoq.

Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiit siunnersuutitsinnut akissuteqaamminni allapput, innuttaasunik taasititsisoqassappat Kalaallit Nunaata tatiginassuseqarnera ajoquserneqassasoq. Inuit Ataqatigiinnit tamanna isumaqatiginngilarput. Akerlianik isumaqarpugut, taasititsineq Nunatta tatiginassusaanik nukittorsaassasoq.

Pissutsit piviusut ullumikkut atuuttut takutippaat innuttaasut uranimik ulorianartunillu qinngornertalinnik allanik piiaanissamut avissaartuuteqqammata. Patajaatsumik inissiinissamut aqqutissatuarput tassaavoq taasititsinissaq. Aatsaat taama ilinikkut innuttaasut qanoq pisinnaatitsiniarnersut paasisinnaavarput.

2013-mili, uranimik attueqqusinngilluinnarneq innuttaasut peqataatinnagit piissallugu aalajangiunneqarmat Nunatta urani pillugu politikkia patajaanngitsumik inissippoq. Aningaasaliisartut ingerlatseqatigiiffiillu ilisimajuarsimavaat inuiaqatitsinni politikkikkullu urani pillugu avissaartuuttoqarmat.

Naalakkersuisut qanoq neriorsuigamik?

Naalakkersuisut akissuteqaatiminni aamma allapput uranimut naaggaartoqarpat eqqartuussivikkut kinguneqartitsisoqarsinnaanera inuiaqatigiinnut kalaallinut sakkortuumik eqquisinnaasoq.

Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuutigilluinnarparput Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffiit arlaannaalluunniit pinngitsuunngiivillutik ulorianartunik qinngornertalinnik piiaanissaminnut akuerineqarumaarnissaannik neriorsuisimassanngitsut. Naalakkersuisummi taamatut neriorsuuteqarsimappata aatsitassanut inatsimmik kusanaalluinnartumik avaqqutaarinnissimassapput. Aatsitassanummi inatsimmi VVM, avatangiisinut sunniutissanik naliliineq, tusarniaassutigineqartussaavoq, tusarniaanermilu soorunami naaggaarnermik inerniliisoqarsinnaavoq.

Apeqqut suli tusarniaassutigineqanngitsoq aalajangiiffigineqareersimappat VVM-p tusarniaassutigineqarnera asuli takutitsinerinnaassaaq. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut 2013-mi nalunaarput Kuannersuarni ingerlatseqatigiiffiup misissuissalluni aalajangersimasup piiaanissamik akuersissummik tunniussiumanngissinnaaneq politikkikkut tunngavilersorneqarsinnaanera pillugu paasinnilluni nalunaarutigisimagaa.

Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut erseqqissumik akeqqussavagut ingerlatseqatigiiffiit arlaannaalluunniit Naalakkersuisunit inuiaqatigiit Inatsisartullu ilisimanngisaannik arlaannik neriorsorneqarsimanersut?

Nunarput suli uranimik ulorianartunillu qinngornertalinnik piiaanissamut naaggaarsinnaatitaavoq. Tamanna nalornissutigineqassanngilaq.

Inuit Ataqatigiit kaammattuutigeqqissavarput taasititsinissamik siunnersuuterput amerlanerussuteqartunit ilalerneqassasoq. Akisussaaffik naalakkersuisooqatigiit partiiviniippoq.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Innuttaasut taasitinneqarnissaat pillugit oqaloqatigiinnissanut Inuit Ataqatigiit qaaqqusivugut

Inuit Ataqatigiit partiinut Inatsisartunullu ilaasortanut urani pillugu innuttaasunik taasititsinissamik siunertaqarlutik saqqummiussisimasunut ataatsimeeqatiserinnipput. Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnermi siunnersuutit taasititsinissamik imallit pingasuupput. Siulliit marluk, Atassutip Inuit Ataqatigiillu siunnersuutivut, pingasunngornermi apriilip 27-ni siullermeerneqassapput.

Inuit Ataqatigiit Atassutip siunnersuutaa soqutiginartutut tiguarput. Atassut siunnersuutiminnut naqqiutinik arlalinnik saqqummiussisimapput oqaloqatigiinnermilu paaserusupparput siunnersuutiminni qanorpiaq siunertaqarnersut. Siunnersuutivut pingaarnertut innuttaasunik taasititsinissamik imallit naapiffeqartissinnaanerlutigit oqaloqatigiinnerni qulaajaajumavugut.

Neriuppugut partiit Atassut Partii Naleraq attaviitsorlu Naaja Nathanielsen qaaqqusinerput tigulluarumaaraat, innuttaasut pillugit naapiffigineqarsinnaasut innuttaasut uranimut tunngasumi toqqaannartumik peqataatinneqarnissaat pillugu suliaqarnerput nangissinnaaniassagatsigu.

Partiinut attaviitsumullu pineqartunut qaaqqusissutit nassiutereerput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Innuttaasunik taasititsinissaq isumaqatigiissutigisigu

Inatsisartuni nunatsinni uranimik passussinissamut Danmarkip inatsisiliorneranut oqaaseqaateqarnermut saqqummiussissut

Ukioq manna Nunatsinni upernassanersoq nalorninarpoq.

Tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsinerput aaqqissimanagu, innuttaasunik peqataatitsinnngitsoorluta ullumikkut suliassat uku Inatsisartuni suliarivagut. Upernaami silap kissatsikkiartuaarnerani qaammariartuaarneranilu neriuuteqarneq pinngortaraluarpoq. Innuttaasorpassuit tallimanngormat neriuuteqarlutik sassarfigaatigut, ingerlaaqatigiinnerminni oqariartornerminnilu innuttaasut urani pillugu taasitinneqarnissaannik piumasaqarlutik.

Upernaaq manna pisut tamat oqartussaanerannik ingerlatsinitsinnut aalajangiisuussapput. Partiit pingasut, Inuit Ataqatigiit ilanngullugit, urani pillugu innuttaasunik taasititsinissamik imalinnik siunnersuuteqarput. Inatsisartuni amerlanerussuteqartut innuttaasut apeqqummi tunngaviulluinnartumi isumasiorneqarnissaannik aalajangersinnaanngorput.

Tamat oqartussaaqataanerat nukittooq pilersitsigu

Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit nunatsinnit uranimik tunisassiortoqarsinnaanissaa pillugu inatsisitigut piareersaallutik suliaqarput. Suliaq tamanna nangillugu oqaluuserisassat immikkoortut 104, 106, 107 aamma 108 massakkut oqallisigisavut Inatsisartunut suliassanngortinneqarput. Maluginianngitsoorneqarsinnaanngilaq suliaq annertuumik tuaviuunneqarmat. Naalakkersuisunut apeqqutigisariaqarparput: Sunaana tunngaviusumik tamat oqartussaaqataanerat akigalugu tuaviuussinermi anguniarneqartoq? Inuit Ataqatigiit Folketingimi Inatsisartut suliassamik suliarinneqqaarnissaa pillugu ilungersorsimavugut. Tupigeqaarput Nunatsinni Naalakkersuisunit akuersaarneqarluni suliaq Inatsisartuni suliarineqarsimatinnagu Folketingimi suliarineqaqqaaleraluarmat. Naalakkersuisunut aamma apeqqutigisariaqarparput: Naalakkersuinikkut Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut killormut saallugu ingerlatsisoqalerami? Sooq Inatsisartuni suliarinneqqaartarnissamik isumaqatigiissuteqarsimanerput malinneqarniarsimanngila?

Inuit Ataqatigiinnut nalorninanngilaq. Inatsisartut inuiaallu taasitinneqarnermikkut isummersimanissaat utaqqineqartariaqarpoq, taamalu ilisoqarnissaanut piareersaalluni suliaq unitsinneqartariaqarpoq.

Pineqartut Naalakkersuisut danskinut urani pillugu ukiup aallartilaarnerani isumaqatigiissutigisaannut uiggiullugit suliarineqartussanngortinneqarput. Isumaqatigiissutit pineqartut Namminersorneq pillugu inatsimmi tunngaviulluinnartunik isumaqatigiissutigineqarsimasunik unioqqutitsisut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, uranimullu taamaallaat tunnganatik. Aatsitassat marloqiusamik atorsinnaasut allat aamma pineqarput. Sillimaniarnermut tunngasuni soorunami Danmark suleqatigineqartassaaq, oqartussaaffinnilli utertitsineq Inuit Ataqatigiinnit kukkulluinnartutut, tamallu oqartussaaqataanerattut taaneqarsinnaanngilluinnartutut isigaarput. Sooq tuaviinnaq isumaqatigiissusiortoqarpa Namminersorneq pillugu isumaqatigiissusiorsimanitsinnut kinguarsaasussamik? Sooq Inatsisartut isumaqatigiissusiornermi oqaasertaliussat naammassinnginneranni peqataatinneqanngillat? Urani pillugu Naalakkersuisut sunnertisimaarneranni apeqqutit saqqummersut akineqanngitsullu imaaginnavipput.

Naalakkersuilluarnermik ingerlatsisoqarsimappat minnerpaamik Inatsisartut peqataatillugit isumaqatigiissutinik suliaqartoqarsimassagaluarpoq.

Urani kisimi pineqanngilaq

Immikkoortoq 106-mi dual use-mik taaneqartartunik avammut tunisaqarnermi sillimaniarnermullu nakkutilliinissamut tunngasuni akuersissutinik tunniussinissamut oqartussaaffik tamakkiisoq Danmarkimut tunniunneqarpoq. Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut siunnersuummi, uani pineqartumi – §6: Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik avammut annissiniarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasuuvoq” aamma §7: “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut anninneqarnissaannut akuersissuteqarluni imaluunniit itigartitsilluni aalajangiissaaq” kiisalu “Avammut annissisarnermik nakkutiginninnermut oqartussaasoq imm. 1 malillugu aalajangiinnginnerani, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik tusarniaaffigineqassaaq”.

Aalajangiiniarnermi taama ililluta taamaallaat tusarniagassanngortitaavugut.

Pineqartumi ulorianartunik qinngornertallit kisiisa pineqanngillat. Erseqqissumik allassimavoq, aalajangiiffissatut siunnersuummit issuaavunga; “Tunisassiat marloqiusamik atorneqartartut imaluunniit tunisassiat dual-use, inatsisissatut siunnersuummi paasinninneq malillugu tassaapput tunisassiat inuiaqatigiinni aamma sakkutooqarnermi siunnertanut atorneqarsinnaasut, aammalu uraniinnarmut tunngassuteqaratik”, issuaaneq naavoq.

Tamannaannarluunniit eqqarsaatigalugu Inatsisartunut suliaq unitseqqusariaqarparput Namminersorneq pillugu inatsimmi anguniakkat killormuuannik uani iliuuseqartoqalermat. Sooq namminersornitta ineriartortinnissaa aalajangiutereerlugu Danmarkimut oqartussaaffinnik utertitsissaagut? Sooq ataqqeqatigiinnermik tatigeqatigiinnermillu Naalagaaffeqatigiinnermi tunngaveqarniarluta oqarutta tatigeqatigiilluta suliassanik akisussaaffinnillu agguataarinninneq isumaqatigiissutigisimasarput attassinnaanngilarput?

Uranisiornissamut piareersarneq tuaviuunneqartoq annertuumik Inuit Ataqatigiit apeqquserparput. Akisussaaffinnik allaat Danmarkimut utertitsilluni ingerlanneqarniarpat oqartariaqarpugut; Nunarput uranisiornissamut piareersimanngilaq.

Urani tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq

Inuit Ataqatigiit erseqqissumik oqaatigissavarput urani ulorianartunillu qinngornertallit tunngaviusumik naleqartitanut tunngammata. Nunarput nunarsuarmioqatigiinnut ulorianartunik qinngornertalinnik siammaassava? Inuit Ataqatigiit naaggaarpugut. Naaggaarpugut avatangiisitsinnik mianerinninnissamut angeratta, kinguaassatsinnik illersuinissamut angeratta, nunatullu namminiilivikkiartuaarnitsinni naleqartitat puigorneqannginnissaannut angeratta.

Inuit Ataqatigiinnit erseqqilluinnartumik siunnersuuteqarpugut. Nunarput uranimik piiaaffigineqassanersoq avammullu tunisaqartalissanersoq innuttaasut taasitillugit isumasiuiumavugut. Apeqqut uatsinnut tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq. Tamanna naqissuseqqissavara partiillu allat Naalakkersuisullu apererusuppakka tunngaviusumik naleqartitat suut tunngavigalugit Nunatsinnik ineriartortitsissallutik takorluugaqarnersut?

Uranimut angertunit naaggaartuusugut nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersortutut taaneqarsimavugut. Taama oqarneq sakkortuumik akerlilissavara. Isumaqarpunga nuna namminiilivikkiartortoq imminut aperisinnaasariaqartoq naleqartitat suut tunngavigalugit ineriartorumanerluni, isummerlunilu! Tamanna uagut anguniarparput. Nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersorneraaneq ima illuatungilerlugu aperisariaqarpugut: Kikkunukua kikkunnit aqunneqartut?

Ineriartortitassanik allanik qulakkeerinnissimavisi?

Uranimut naaggaartuusugut Naalakkersuisuusunit Kujataanilu borgmesterimit saassutarineqaqattaarpugut.

Naalakkersuisut Kujataanilu borgmesteri aperisariaqarpavut qanoq ilillutik Kuannersuarni uranimik aatsitassanillu allanik piiaaffeqalernissaq piviusorsiorneranik pissusilersorsinnaanersut? Sunaana tunngavigalugu taama isumaqartoqartoq? Neriorsuisinnaasimanngikkussilu ilumut uranimik aatsitassanillu allanik Kuannersuarni piiaaffeqalissasoq sooq taava inuussutissarsiornikkut, innuttaasullu suliffissaannik allanik ineriartortitserujussuanngilasi?

Ilisimaneqarluartutut nultolerance-mik taagugarput killiliussaasimasoq 60ppm-iuvoq. Ilisimaneqarluarportaaq killiliussaasimasoq taanna qaanginngikkaluarlugu Nunatsinni aatsitassarsiorfissat periarfissaasut amerlaqisut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit uranimullu naaggaartut allat ineriartortitsiumanngittutut taaneqartarnerput sakkortuumik akerlilissavara. Taamaattoqanngilaq. Nunatta ineriartornissaanut soqutigisaqanngittutut nikassaasut apererusuppakka suut akigalugit uranisiornissamut piareersimanersut? Sumut uranisiorumanissinni killiliissavisi? Avatangiisit peqqissuserlu innarlerneqanngippata aatsaat ammaasoqarsinnaanera taakkartorneqartuarpoq. Peqqissusermi avatangiisillu innarlerneqartussaassasut takussutissartaqalissappat taava sumut killiliissavisi? Uran, thorium, radon, flour, natriumflourid allallu aatsaat avatangiisitsinik peqqissutsitsinnillu innarleereerpata? Inuiaqatigiittummi naleqartitatigut sukkut killiliissavisi??

Inuit Ataqatigiinnit tikkuartuarparput inuussutissarsiutit allat ineriartortinneqartariaqarmata. Taamammi iliunngikkutta Narsaq Kujataalu ipisikkaluttuinnassavarput. Akisussaassuseqartumik kommunemik pineqartumik Naalakkersuinikkullu ingerlatsisoqassappat inuussutissarsiutinik allanik ineriartortitsissalluni pisariaqavippoq.

Naalakkersuisut maannangaaq neriorsuisinnaappat taama iliussallutik?

Eqqunngitsoq oqaatigeqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq

Naalakkersuisut ilaannit eqqunngitsunik saqqummiussaqartoqartaqattaarpoq, oqartoqartarluni uranimik attueqqusinngilluinnarneq, nultolerance, Inuit Ataqatigiinnit 2010-mi peerneqarsimasoq.

Eqqunngitsoq uteqattaarlugu eqqortunngornavianngilaq. 2013-mi oktobarimi uranimik attueqqusinngilluinerup peerneqarneranut atatillugu taamani Naalakkersuisuusunit eqqunngitsunik taama oqaaseqartoqarmat tusagassiutitigut Inuit Ataqatigiinnit nalunaaruteqarpugut, Naalakkersuisut namminneq nassuiaasiortitsinerannit issuaalluta ima taamani allappugut, issuaavunga: “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut (akuersissummik)tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat, issuaavunga; “misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq”, issuaaneq naavoq

Tupigeqaara Naalakkersuisut ukioq 2016 taama erseqqissumik naqqiuteqarfigeqqittariaqarmata. Oqartariaqarpugut Naalakkersuisut tamatsinnut naalakkersuisuummata, Naalakkersuisullu tatigineqarsinnaasut inuiaqatigiittut atorfissaqartikkatsigit. Sakkortuumik kaammattuutigeqqissavara Naalakkersuisut eqqunngitsunik saqqummiusseqattaarnertik unitsissagaat, Naalakkersuisullu Siulittaasuata eqqortut erseqqissumik avammut nalunaarutigissagai, Nultolerance 2010-mi peerneqarsimannginnera ilanngullugu.

Maluginianngitsoorsinnaanngilarput; naak immikkoortut ukua sisamaasut assigiinngingaatsiaraluartut ataatsimut oqallisigineqarnissaat aalajangiunneqarsimammat. Ukiarmi immikkoortut ukununnga assingusut arfinillit ataatsimut suliarineqarmata Inuit Ataqatigiit qinnutigigaluarparput immikkoortillugit suliarineqassasut. Qinnuteqaaterput taamani itigartinneqarpoq. Maannakkut ataatsimut suliaqartitsisoqaqqippoq apeqqutigisariaqarparpullu tuaviuussiniarneq tamatumani aamma siunertaasimanersoq?

Suliat unitsikkallarlik

Paatsoortitsisinnaasunik Naalakkersuisut saqqummiussisaqattaarnerat, innuttaasunik taasititsinissamik siunnersuutit arlaqartuunerat, inatsisiliornernut tunngavissatut Nunatta Danmarkillu akornanni isumaqatigiissutaasut suliarineqarnerini Inatsisartut peqataatinneqannginnerat, Namminersornerlu pillugu isumaqatigiissummut nalorninartumik inissiinerat tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit sakkortuumik oqaluuserineqartut unitsinneqarnissaat inassutigissavarput. Innuttaasut taasitinneqaqqaartariaqarput.

Suliap unitsivinneqarnissaanut amerlanerussuteqartitsissanngikkutta ataatsimiititalianut susassaqartunut pineqartut ingerlanneqarnissaat inassutigissavarput. Tuaviuussiniaannarluni suliaq ingerlanneqassanngilaq. Tamat oqartussaaqataanerat minnerpaaffimminiititsilluni ingerlatsisoqassanngilaq. Partiinut tamanut kaammattuutigeqqissavarput tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsisumik ingerlatsilluta innuttaasut taasiteqqqaartigit.

Qujanaq.

 


Imm. 104

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiuteqartoqalersillugu ikiuinissaq pillugu Det Internationale Atomernergiagenturimi isumaqatigiissummut Danmarkip akuersinera pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussummut oqaaseqaat pillugu Inatsisartut aalajangiussinissaannut siunnersuut. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 106

Uunga siunnersuut: Tunisassianik marloqiusamik atorneqartartunik avammut annissuinermik nakkutiginninneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 107

Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik atortussianik sorsunnerunngitsumut atuinermik nakkutilliineq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit pillugu Siunnersuummut oqaaseqaatissamut Inatsisartut aalajangiussassaat. (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

 

Imm. 108

Uunga siunnersuut: Pinerluuteqarsimasunik tunniussisinnaatitaaneq pillugu inatsisip ilaata allanngortinneqarnissaa pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqarnissaanik kunngip peqqussutaanut Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaat (Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq)

Urani tunngaviusumik naleqartitanut tunngavoq

Urani Naamik akerliussutsimik takutitsineranni 8. april 2016 oqalugiaat
Inuit Ataqatigiit uranimut naaggaarpugut. Naaggaarpugut avatangiisivut pillugit, kinguaassavut pillugit tunngaviusumillu naleqartitat pillugit.
Nunatut immitsinnut aperisariaqarpugut Nunarput naleqartitat suut tunngavigalugit ineriartortissanerlutigu. Siunissatsinnut pingaartipparput Nunarput uranimik piiaaffiunanilu avammut tunisaqartuussanngitsoq.
Taamaammat aamma apeqqut tunngaviulluinnartoq innuttaasunik taasititsinermi apeqqutigineqartariaqarpoq: Nunarput uranimik piiaallunilu avammut tunisaqassava?
Inatsisartut ataatsimiinnissaannut taasititsinissamik siunnersuutit arlallit saqqummiunneqarput. Uagut pingaartinniagarput tassaavoq innuttaasut taasitinneranni tunngaviusumik naleqartitanut tunngasumik aperineqassasut. Procentilersuilluta aperinianngilagut taama ilinikkut uranisiorsinnaanissamut avaqqutaarinninnikkut periarfissiisoqarsinnaammat. Partiit allat Naalakkersuisullu taamaammat aperiumavagut: Suniarpisiuna? Uagut innuttaasut peqataatinniarpavut.
Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui peqatigalugit uranisiornissamut piareersarlutik inatsisitigut suliassat suliaralugit aallartissimapput. Isumaqarpugut suliat taakkua innuttaasut aperineqarsimanissaasa tungaanut unitsinneqartariaqartut. Inatsisartut innuttaasullu avaqqullugit suliat taakkua aallartinneqarsimanerat akuersaanngilarput.
Naalakkersuisut urani pillugu isumaqatigiissusiarisimasatik atorlugit oqartussaaffinnik Danmarkimut utertitsiniarput tassanilu urani kisimi pineqanngilaq. Aatsitassat allat marloqiusamik atorneqarsinnaasut aamma pineqarput.
Uranisiorumasunit nutaamik nunasiaateqartutut pissusilersortutut naaggaartuusugut taaneqarsimavugut. Apeqqutigisariaqarpara: Kikkunukua kikkunnit aqunneqartut? Isumaqarpugut Nunatta namminiilivikkiartornissaanut suliaqarnermini tunngaviusumik naleqartitat suut tunngavigissanerlugit isummertariaqartoq. Inuiattut isummertariaqarpugut.
Asuliinnaq erinarsortoqartarsimanngilaq “Urani naaggaarpara, Urani naaggaarpara, Eqqissinermut angertuugama, Urani naaggaarpara”.
Inuit Ataqatigiit suliaq pimoorutissavarput. Inatsisartuni ataatsimiititalianilu ilungersussaagut. Innuttaasut taasitinneqarnissaannik piumasaqaateqartut ataatsimoorfigaavut.
Sara Olsvig
Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit peqqissusaat akigalugu uran-imik piiaaniartut pissaaneq atornerlulerpaat!

Aleqa Hammond Folketing-imi ilaasortaq inuit nunatsinni peqqissusaat innarlitsaaliornagu uranisiornikkut aningaasarsiupallannissaq kissaatigaa. Kikkut tamarmik takkuanni nunarput sinnerlugu aallartitaq taama qisuariaateqarmat uissuummissutigaara. Massakkut paasinarsivoq Siumut siuttoralugu naalakkersuisooqatigiit sooq taamak tuaviuussitigalutik inuiaqatigiillu akuutinnaveersaarlugit uran-imik piiaanissaq tuaviinnaq akueriniarsarigaat.

Inatsisiliornerit aamma aalajangersaanerit kiisalu nunat allat peqatigalugit isumaqatigiissusiornerit naalakkersuinikkut aallartereerput. Suliat inaarsarlugit naalakkersuisut ingerlarsorput, naak Siumut oqartuartaraluartoq “aatsaat inuit peqqissusaannut avatangiisinullu piumasaqaatit qulakkeeqqaarlugit uran-imik piiaanissaq akuerineqassasoq”. Tamanna salluneruvoq, pisuusaarneruvoq, inuiaqatigiillu akerliulernerannut nipangersaataannaavoq timitalerneqanngitsoq, aamma timitaleruminaallereersoq.

Sooq? Pissutaavoq, suli inuit peqqissusaannut avatangiisinullu sunniutissaannut tunngasut qulaajarneqarsimanngitsut aalajangersaanerit aallartereermata. Aalajangiinerit tamaasa uran pillugu naalakkersuinikkut suliat annertusiartorput. Kiisa isumaqatigiissusiornerit inatsisiliornerillu naammassinialerput suli inuit peqqissusaannut tunngasut qulaajarneqarsimanngitsut, avatangiisinut uumassusilinnullu innarliinnginnissaq suli qulaajarneqanngitsoq.

Massakkullu paasivarput Siumut-p siulittaasorisimasaa Aleqa Hammond foketing-imi oqaaseqarnermini inuit peqqissusaannut innarliinnginnissamik mianerinnilluni qulakkeerinnissimanissaq Siumut-p qinigaatitaanit qaffasissumik inissisimasumit pingaarnerutinneqanngitsoq, tamatumani aningaasarsiorluarnikkut nunap namminersortut tunngavissarissaarnerulernissaa pisarnermisut isiginiarnerugaa assut maluginiarnarpoq.

Parti Siumut naalakkersuisullu pisuusaarunnaarniarlik. Nul-tolerence atorunnaarsinneqarmat aamma inuiaat taasitinneqarnissaat neriorsuutigaat. Aamma neriorsuutigaat peqqissuunissamut avatangiisinut uumassusilinnullu allanut qulakkeerinnereerunik aatsaat uran akuerineqarsinnaasoq.

Sooq taava inatsisiliortut aalajangersaavugut? Sooq Uranisiornissaq siunertaralugu suliat annertuut aningaasarpassuarnik nalillit suliarilereerpisigit uran itigartinneqassappat aningaasat inuiaqatigiit aningaasaataat annaaneqartussanngorlugit? Uran itigartinneqassappat taava massakkut amerlanerussuteqaqqarlusi inatsisit akuerisaqattaakkasi atuutilersitasilu sumut atussappat? Uran itigarteratarsinnaagussiuk sooq taava nunat allat suleqatigalugit isumaqatigiissusioreerpisi?

Sooq uranisiorfimmi sulisussat illersorneqarnissaat inatsisiliuutereerpisigit uranisiornissaq itigarteratarsinnaagussiuk? Ila apeqquterpassuit akineqassanatik naalakkersuinikkut nipangiinnarluni erseqqissuliussananilu aqutsineq sumik patsiseqarsimanerpa? Ukua apeqquterpassuit Siumumi qinikkanut nutaarsiassaanngillat, uatsinnulli nutaarsiassaassagaluarpoq apeqqutit akineqartuuppata naalakkersueriaaserli massakkut paasiuminaatsoq nassuiarneqarsinnaappat.

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuattut kaammattuutigissavara Naalakkersuisut Siulittaasuat akisussaaffimmik tiguseqqullugu. Nunatsinni inuit amerlavallaat naalakkersueriaatsimut apeqqusersuilernerat toqqissisimannginnerallu pillugu nassuiaateqaqqullugu.

Akuersaaginnarneqarsinnaanngilaq inuiaqatigiit qinigaasa inuit peqqissusaat pingaarnerutinnagu sulinertik ileqquliutissappassuk. Parti naalakkersuinikkut siuttuusup qinigaatitaasa partiimi pingaarutilimmik inissisimasup oqaasii Nunatsinni Naalakkersuisut Siulittaasuata tunuliaqutserpai? Parti Siumut akisariaqarpoq Aleqa Hammond-ip naalagaaffeqatitsinnut pisortatigoortumik oqaaserisai isumaqatiginerlugit. Parti Siumut isummertariaqarmat, akisariaqarmat naalakkersuinikkullu assortuussutaaqisunut aamma Inatsisartunut ilaasortaatitai naalakkersuisuutitarisaallu akisariaqarmata, aamma akuusariaqarmata.

 

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut qaaseqartartuat

Aqqaluaq B. Egede

 

Urani pillugu Inatsisartut ukiakkut 2015 suliaat

Imm. 150, 151, 152, 157, 158 & 159 ataatsikkut 10. november 2015 Inatsisartuni ataatsikkut suliarineqartussatut siunnersuutaavoq.


IMM. 150 – Siunnersuut: Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat akuersissutigissagaat Nunarsuarmioqatigiit ataatsimoorussamik isumaqatigiissutaat radioaktiviusut ikummatikut aamma radioaktiviusut eqqagassat isumannaatsumik isumagineqartarnissaat pillugit. (Eqqagassalerinermut isumaqatigiissut)

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut

Siunnersuummut ilanngussaq 1 – Ikummatissat atorsimasat aamma eqqakkat radioaktiviusut isumannaatsumik isumagineqartarneri pillugit nunat tamalaani ataatsimoorussatut isumaqatigiissutip eqikkarnera (Eqqakkanut isumaqatigiissut) 

Siunnersuummut ilanngussaq 2 – Nunarsuarmioqatigiit ataatsimoorussamik isumaqatigiissutaat, isumannaatsumik atomip nukinganik ikummatikut aamma eqqagassat radioaktiviusut isumagineqartarnissaat pillugu. (Eqqagassalerinermut isumaqatigiissut) – NUTSERNEQARSIMANNGILAQ

Siunnersuummut ilanngussaq 2-1 – FÆLLES KONVENTION om sikker behandling af brugt brændsel og radioaktivt affald – QALLUNAATUT
Siullermeerinninnermi saqqummiussissut


IMM. 151 – Uunga siunnersuut: Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiortoqalersillugu ikiuunnissaq pillugu IAEA-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummut (Ikiuunnissamut nunani tamalaani isumaqatigiissut) Namminersorlutik Oqartussat akuersinissaat pillugu oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut

Siunnersuummut ilanngussaq 1 – Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiortoqalersillugu ikiuunnissaq pillugu Det Internationale Atomenergiagentur-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutip naalisarnera

Siunnersuummut ilanngussaq 2 – Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiortoqalersillugu ikiuunnissaq pillugu IAEA-imi nunani tamalaani isumaqatigiissut (Ikiuunnissamut nunani tamalaani isumaqatigiissut) – NUTSERNEQARSIMANNGILAQ

Siunnersuummut ilanngussaq 2-1 – Lov om Danmarks tiltrædelse af Det Internationale Atomenergiagenturs konvention om bistand i tilfælde af nukleare ulykker eller radiologiske nødstilfælde – QALLUNAATUT

Siullermeerinninnermi saqqummiussissut


IMM. 152 – Siunnersuut: Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat akuersissutigigaat Atom-ip nukinganik sakkoqarluni pinerliiniartoqartarneranut akiunermut Nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut

Siunnersuummut ilanngussaq 1 – Atomip nukinganik qunusiarinninnikkut anguniaqarnerup akiorneqarnissaa pillugu nunat tamalaani isumaqatigiissutip 13. april 2005-imeersup eqikkarnera

Siunnersuummut ilanngussaq 2 – Atom-ip nukinganik sakkoqarluni pinerliiniartoqartarneranut akiunermut Nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat – NUTSERNEQARSIMANNGILAQ

Siunnersuummut ilanngussaq 2-1 – Bekendtgørelse af international konvention af 13. april 2005 til bekæmpelse af nuklear terrorisme – QALLUNAATUT

Siullermeerinninnermi saqqummiussissut


IMM. 157 – Siunnersuut: Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat akuersissutigissagaat International Labour Organization – ILO -p isumaqatigiissutaa nr. 115, sulisartut qinngornernut ingerlaartunut (ioniserende) illersorneqarnissaat pillugu isumaqatigiissutaasoq akuersissutigineqassasoq.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut

Siunnersuummut ilanngussaq 1 – Qinngornernut ioniseriisunut sulisartut illersornissaat pillugit ILO-mi isumaqatigiissut nr. 115-ip eqikkarnera

Siunnersuummut ilanngussaq 2 – Konventionen nr. 115 om beskyttelse af arbejdere mod ioniserende stråling – QALLUNAATUT

Siullermeerinninnermi saqqummiussissut


IMM. 158 – Uunga siunnersuut: IAEA-imi atomip nukinganit atortussianik inissisimaffiini isumannaarinissaq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissummut allannguummut Namminersorlutik Oqartussat akuersinissaat pillugu oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut

Siunnersuummut ilanngussaq 1 – Atomip nukinganit atortussianik inissisimaffiini isumannaarinissaq pillugu Det Internationale Atomenergiagentur-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutip naalisarnera

Siunnersuummut ilanngussaq 2 – Allanngugaq – IAEA-imi atomip nukinganik atortussianik aamma atomip nukinganik nukissiorfinnik inissisimaffiini isumannaarinissaq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut – TULUTTUT

Siunnersuummut ilanngussaq 3 – Paasissutissanik ataatsimut nalunaarsuineq IAEA-imi atomip nukinganik atortussianik aamma atomip nukinganit ingerlatsiviit tigussaasumik illersuinissaq pillugit isumaqatigiissutaata allanngortinneqarnera – QALLUNAATUT

Siullermeerinninnermi saqqummiussissut


IMM. 159 – Uunga siunnersuut: Atomip nukinganut isumannaallisaaneq pillugu IAEA-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummut Namminersorlutik Oqartussat akuersinissaat pillugu oqaaseqaateqarnissaq pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut

Siunnersuummut ilanngussaq 1 – Det Internationale Atomenergiagentur-imi atomip nukinganut isumannaallisaaneq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutip naalisarnera

Siunnersuummut ilanngussaq 2 – Atomip nukinganut isumannaallisaaneq pillugu IAEA-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutNUTSERNEQARSIMANNGILAQ

Siunnersuummut ilanngussaq 2-1 – Konventionen om nuklear sikkerned – QALLUNAATUT

Siullermeerinninnermi saqqummiussissut


 

IMM. 17 – Qinngornerit ioninngortitsisartut pillugit aamma qinngornernut illersuuteqarnissaq pillugu Inatsisartut Inatsisaannut nr. x, ulloq xx. xx 2015-imeersumut siunnersuut.

Inatsisissatut siunnersuut

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

Siullermeerinninnermi saqqummiussissut

Siullermeerinninnermi Siumut, Atassut Demokraatillu ataatsimut oqaaseqaataat

Siullermeerinninnermi Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliamut innersuunneqartoq

Kisermaassiniarsarineq suli erseqqissiartorpoq

Harald Bianco

29. oktober 2013

Kisermaassiniarsarineq suli erseqqissiartorpoq:
Inatsiartuni ilasortaq Kristian Jeremiassen maanna siunnersuuteqarpoq, ICC-mut tapiissutit tamarmik peerneqassasut. Sermitsiaq online-imi oqallittut ilaat oqarpoq; ”ICC Siumumut illuatungiliuttuummat peersinniarlugu tapiissutit Siumup nungutinniaraat”. Tamanna ilu-moorsinnaalluarpoq!

Uran-imut attueqqusinngilluinnarnissap atorunnaarsineqarnerani nunatsinni innutaasorpas-suit, kattuffiit kiisalu Inatsiartuni ilaasortat affai -1, Naalakkersuisuniit, Siumumiit Atassu-miillu tusaajumaneqanngillat. Kisermaassineq annertuumik tassani malunniutereerpoq. Oqartariaqarpugut nunatta oqaluttuarisaanerani demokrati aatsaat taamak erseqqitsigisu-mik atornerlunneqartoq. Inuit pisinnaatitaaffii annertuumik unioqqutinneqarput. Kisermaas-sineq sakkortooq aallarnerneqarpoq.

Suliniaqatigiiffiit inunnit pinngortut tapersersorlugit
ICC aatsaat taamak nunatsinni pisariaqartigilerpoq, nunarsuarmioqataanitsinnimi ICC nu-natsinnut sunniuteqartupilussuuvoq, massakkullu uran-isiuleraluttuarnermi nunarsuarmioqataanerput sakkortunerujussuarmik inissippoq. Nunarsuarmioqataanitsinni silatusaanngikkutta uran aqqutigalugu annertuumik ajutoorujussuarsinnaavugut. Ajutoorujusuarsinnaanerup pinngitsoortinniarnerani soorunami naalakkersuinikkut ilunger-suuteqarsinnaavugut. Taamaattumik suliniaqatigiiffissuit inunnit pinngortut, ilaatigut ICC-tut ittut taamaatoqarnerani pinngitsoorsinnaanngilavut, ajutoornissamut pinngitsoortitsiniaaqataasinnaanerat pissutigalugu. Tamanna aamma tunngavigalugu ICC-imut tapiissutit Inuit Ataqatigiinnit ilanngaavigineqarnissaat peerneqarnissaalluunniit akerlerilluinnarparput.

ICC nakooqutigaarput
Inuit Issittormiut Suleqatigiiffiat taassavortaaq, Inuit nunaanni sisamaneersuusugut Naala-gaaffiit akimorlugit ataatsimoorfituarput. Allakkut inooriaatsitsinnik, oqaatsitsinnik kulturit-sinnillu tarrarsorfissaqanngilagut. Taamaammat ICC uatsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Soorluttaaq ICC Naalagaaffiit Peqatigiinni nunat inoqqaavisa kattuffiattut aamma akuersaarneqarmat, naggueqatigiillu Inuit Naalagaaffiit Peqatigiinni sinnertarlugit. Soorlu aamma nag-gueqatigiit Inuit sinnerlugit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni (Arktisk Råd) ataavartumik pe-qataasartoq. ICC nunarsuup issittoqarfiani Inuit tamatta timikkut tarnikkullu nakooqutigaarput.

Suliniaqatigiiffik sunamita Siumumut illuatungiliuttoq tullinnguullugu atorunnaarsinneqarniarpa?

Akiuuttariaqarpugut
Kisermaassilluni nunami naalakersuineq naluneqanngitsutut ajortorujussuarmik tamatigut kinguneqartarpoq, tamannalu maanna ornillugu aallartippugut. Nunarsuatsinni naalagaaffinni kisermaassiffiusuni inuit tamat oqartussaaqataanerat (demokrati) amerliartuinnartuni eqqunneqaqattaarpoq. Uagut nunatsinni killormut kisermaassiffinngoriartuaarnerput ajorluinnarpoq. Taamatut ingerlatsillutik aallartittut nunatsinni innuttaaqatigiiulluta unitsinniartariaqarpavut ikioqatigiilluta. Kalaallit tanngassimaarutigisartakkatta ilaat, tassa ikioqatigiillaqqinnerput maanna atorluartigu kisermaassinianut akiuulluta.

Attaveqarfissaq:
Harald Bianco, Inatsisartunut ilaasortaq. Mobil: 54 78 31

Ilumoortumik oqalunnissaq pisussaaffigaarput

Tallimanngorneq, d. 25. oktober 2013

Ilumoortumik oqalunnissaq pisussaaffigaarput

Allattoq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiata siulittaasua

Atagu uranimik piiaanissaq pillugu immikkuutitaarluta isummersornigut illikartilaartigik. Ippassarmi Naalakkersuisooqatigiit inatsimmik unioqqutitsipput Naalakkersuisuni ilaasortaq sernissorniarlugu. Kanngunartuliarlu tamanna uran pillugu oqallinnermi qarsupiinnarneqartariaqanngilaq.

Eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit paasissutissiisarnerit

Naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 13. maj 1993-imeersoq erseqqeqqeriarfissaqanngilaq.  Tassami § 6-imi erseqqivissumik allassimavoq:

“Naalakkersuisunut ilaasortaq § 10 naapertorlugu pineqaatissinneqassaaq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarnermigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat inatsisilluunniit allat malillugit imaluunniit atorfimmi suunera malillugu imminut pisussaaffigisassanngortitaasut malillugit iliunngikkuni.

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma atorneqartassaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inatsisartunut paasissutissiisimappat imaluunniit inatsisartut oqaluuserisassamik oqaluuserinninneranni paasissutissanik oqaluuserisap inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaanut annertuumik pingaaruteqartunik nipangiussisimappat.”

Inatsisartunut qinigaasup Naalakkersuisunulluunniit ilaasortanngortitaasup kialluunniit inatsit taanna nalunngittussaavaa. Tamatta taassuminnga pisarpugut nassuiaanneqartarlutalu. Taamaammat sumilluunniit patsisissaqanngilaq oqassalluni inatsit taanna naluara.

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup innuttaasut eqqunngitsunik paasissutissittarpai

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq innuttaasunik eqqunngitsumik paasissutissiinerartaratsigu tunngaveqanngitsumik oqalunngilagut. Pissutsit piviusut taamaapput. Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq tusagassiuutit assigiinngitsut aqqutigalugit arlaleriarluni innuttaasunut eqqunngitsunik paasissutissiisarpoq attueqqusinngilluinnarnermik atorunnaarsitsinerup kingunissai pillugit.

Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq KNR TV-iikkut internet-ikkullu oqaluttarpoq taamaallaat uranip saniatigooralugu pissarsiatut piiaarneqarnissaa isummerfigineqartussaasoq. Taamatut oqarneq eqqunngilluinnarpoq, aammalu sapaatip akunnerini pisunilu assigiinngitsuni arlalinni taamatut kukkusumik nalunaaruteqartoqartarmat tamanna innuttaasunik piaaraluni paasinerluutaasinnaasunik paasissutissiinertut oqaatigineqartariaqarpoq. Tusagassiortunit aammalu § 37 naapertorlugu apeqquteqaat (nr. 207) oktoberip 17-iani ullulerneqarsimasoq aqqutigalugu Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq kukkunerminik naqqeeqquneqartarsimagaluarpoq, taamaasiortarsimananili.

Qulequtaq taasissutissaq

Akerlianilli oktoberip 17-iani 2013-imi immikkoortoq 88 pillugu oqallinnermi Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup oqaluttarfimmit piaaraluni eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunillu paasissutissiisarnini attallugulu nangippaa. Tamanna pivoq nal. 16.27 Inatsisartunut ilaasortap Sara Olsvigip Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisup akioriinneranni. Akioriinnermi tassani Naalakkersuisup aalajangiusimavaa aalajangiiffigisassatut siunnersuut uranimik saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanik akuersinermut taamaallaat tunngasoq. Oqaatigineqareersutut tamanna eqqunngilluinnartumik paasissutissiineruvoq, tamannalumi Aatsitassanut Ataatsimiititaliap aamma uparuarpaa. Attueqqusinngilluinnarnerup atorunnarsinnissaa pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ima allassimasoqarpoq: “Uranip aatsitassalluunniit qinngornillit allat taamaallaat saniatigut tunisassiarineqartussatut piiarneqarsinnaanissaannik qulequtaq taasissutissaq imaqanngilaq.”

Oqaluttarfik innuttaasunik piiaraluni eqqunngitsunik paasissutissiinermut atorneqarpoq

Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput oqaluttarfiup innuttaasunut piaaraluni eqqunngitsunik oqalunnermut atorneqartarnissaa. Inatsisartut Naalakkersuisullu tatiginassusiat taamatut innarlerneqarpoq innuttaasullu akornanni naalakkersuinikkut siuttunik nalinginnaasumik tatiginninnginnermik pilersitsilluni. Tamanna pillugu Demokraatillu piumasarisimavarput Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup tunuarnissaa. Isumarput malillugu suliami matumani § 6, stk. 2 ilumut unioqqutinneqarrtoq nalornisigineqarsinnaanngilaq. Atorfilittat pikkorissut tunulequtaralugit taamatut nammineerluni aalajangiiffigisassatut siunnersuutigisaq pillugu sapaatip akunnerini arlalinni paatsuungasimaartoqarsinnaanngilaq naqqiivigineqaranilu kukkusumik oqaaseqaqattaarluni. Taamaammat isummiuttariaqarparput taasissutissap uranimik saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanut tunngasuunnginnera Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup ilisimajuarsimassagaa. Siunnersuutip pingaaruteqassusia taamaasillugu piaaraluni nikasaarneqarpoq. Isummani illersornagu aalajangerpoq piaaraluni eqqunngitsunik paasissutissiiniassalluni

Ikinnerussuteqartut tatiginninnginnermik takutitsinerannik Naalakkersuisooqatigiit sumiginnaanerat tupinnarpoq

Ikinnerussuteqartut tatiginninnginnermik takutitsinerannik Naalakkersuisooqatigiit allaat tunngavilersuutitaqanngitsumik sumiginnaanerat tupinnarluinnartuuvoq. Naalakkersuisooqatigiit Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisumik illersuinertik tunngavilersunngimmassuk pissutaaginnarpoq atorsinnaasunik tunngavissaqanngimmat. Pissutsit piviusut taamaareerput. Kisiannili Inatsisartut Naalakkersuisullu tatiginassusiat siuneqassusiallu siuttup kialluunniit ilumoortup sernissortussaasariaqaraluarpaa tamannalu pillugu ministeri soraarsillugu. Ministeri kinaluunniit immikkut ittumik akisussaassuseqartuuvoq, Naalakkersuisullu tamatuminnga akuerinninnginnertik naammassinnissinnaannginnertillu takutippaat.

Tamanna akuerisinnaanngilarput.

Tusagassiorfitsigut Nalunaarut: Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqalulertariaqarput

TUSAGASSIORFITSIGUT NALUNAARUT

23. oktober 2013

Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqalulertariaqarput

Naalakkersuisut paasinerluutaasinnaasunik tusagassiisarnerat unittariaqalerpoq.

Uranimik atortussianillu allanik ulorianartunik qinngornilinnik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsitaanissaa pillugu immikkoortup 106-ip siullermeerneqarnerani Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq qinigaaffiup siuliani Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisullu siuliisa akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsissimagaat. Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq 2010-mi Greenland Minerals and Energy A/S Kuannersuarni aatsitassanik nangittumik misissueqqissaarnermut immikkut ittumik akuersissummik tunineqarmat assigiinnaraa akuersaanngilluinnarnissaq atorunnaarsinneqartoq.

Tamatuma kingorna Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut qinnuigivaat GME-p immikkut ittumik akuerisaasimaneranut tunngatillugu pappialaatigineqartut tamaasa tamanut saqqummiuteqqullugit. Taava ullumi Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiipput, tassanilu Naalakkersuisut paasivaat misissueqqissaarnissamut akuersissut 2010-mi tunniunneqartoq 2005-imi tunniunneqareersup nangissutigigaa.

Nassuiaammi Naalakkersuisut aamma paasivaat “Taamaattumik misissuinissamut akuersissutinut atugassarititaasunut nalinginnaasunut killiliussat iluani misissuinerit suut akuerisaanersut killiliussani erseqqinnerusumik erseqqissaanissaq pisariaqartinneqarpoq. ” Taamatuttaaq Naalakkersuisut paasivaat 2010-mi atugassarititaasutut nalinginnaasutut erseqqissaatigineqartut “naapertorlugit akuersissut pinngoqqaatinik radiop qinngornerinik akulinnik misissuinissamut atuinissamullu akuerisaarnerup nalunaarutigineqarnissaanut pisinnaatitsinngilaq.”

Tassa imaappoq, akuersaanngilluinnarnissamik politikki 2010-mi atorunnaarsinneqanngilaq, naak Naalakkersuisut arlaleriarlutik oqaluttaraluartut atorunnaarsitaasimarooq.

Naalakkersuisut nassuiaatertik naggaserpaat erseqqissarlugu tapiliummi allassimammat “Peqatigisaanik tapiliussami erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik tunniussiumanngissinnaatitaasut. Taamatut tunniussiumannginneq qanorluunniit tunngavilersuutitalimmik aalajangiunneqarsinnaavoq, ilanngullugit politikkikkut eqqarsaatigisassat. Ingerlatseqatigiiffiup tamatumannga paasinnilluni nalunaarutigaa.”

Suna eqqortuunersoq sunalu eqqunngitsuunersoq Inuit Ataqatigiit nalornisiginngilarput.

Akerlianilli ullumi (pingasunngorneq) Inatsisartuni apeqqarissaarneqarnermini Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoq Kuannersuarni aatsitassaqarneranut tunngasut pillugit ersernerluttunik akissuteqaateqarpoq. Assersuutigalugu ingerlatseqatigiiffik ukiumoortumik nalunaarusianik nassiussisarsimanersoq erseqqissumik akisinnaanngilaa, naak atugassarititaasut nalinginnaasut malillugit ingerlatseqatigiiffik taama pisussaaffeqaraluartoq.

GME siullerpaamik 2005-imi misissueqqissaarnermut akuersissummik tunineqarpoq. Taamanittaaq atortussiassanik radioaktiviusunik misissueqqissaarnermut piiaanermullu atatillugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq atuuppoq Nunatsinni. Taamaakkaluartoq taamani misissueqqissaartunnguaqarpoq tassungalu atatillugu atortussiassat amerlaqisut nunatsinnit annissorneqarlutik. Soorunami uran atortussiassanut taakkununnga akuuvoq. Tamanna Inuit Ataqatigiit qularutiginngilarput.

Taamaammat Atugassarititaasut nalinginnaasut 2010-mi erseqqissarneqarnerat annertuumik pingaaruteqarpoq. Taamanimi taamatut erseqqissaasoqarsimanngikkaluarpat taava ingerlatseqatigiiffiup misiligutinik atortussiassanik radioaktiviusunik akulinnik qanoq annertussuseqartiginersut sunillu akoqartarnersut nalunaarsorneqarneq ajortunik nunatsinnit annissuinini ingerlatiinnarsimassagaluarpaa.

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput pisimasut pillugit nassuiaasiortoqarnissaanik kaammattuuteqarnerput Naalakkersuisut akuerimmassuk. Piumasarivarput Naalakkersuisut maannangaaq eqqortumik oqaluttalissasut. Suliamimi taama pingaaruteqartigisumi Naalakkersuisut sallumik sangutitsiniarnermillu tunngaveqarlutik oqaluttarnerat qissaarnaannarpoq.

Attaveqarfigisassaq: Sara Olsvig, mobil: 52 68 58

Immikkoortoq 709-711-mut tunngatillugu atugassarititaasussanut naliginnaasunut september 2010-meersunut

http://ia.gl/bcknd/wp-content/uploads/Redegørelse-om-tillæg-til-standardvilkårende-GRL_1.pdf

Paasisitsiniaasoqarlunilu inunnik taasisitsisoqarli

22. oktober 2013
Demokraatit Inuillu Ataqatigiit:

Paasisitsiniaasoqarlunilu inunnik taasisitsisoqarli

Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsinneqassanersoq atorunnaarsinneqassannginnersorluunniit Demokraatit Inuit Ataqatigiillu isumaqatigiinngissutigivarput. Isumaqatigiippugulli pingaarnerusoq tassaasariaqarmat innuttaasunik peqataatitsillunilu tusarniaasoqarnissaa. Maannamut taamaasiortoqanngilaq. Taamaammat ataatsimoorluta piumasaraarput pimoorullugu paasisitsiniaasoqassasoq nuna tamakkerlugu inunnik taasisitsinermik malitseqartumik.

Atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik akuersaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqarnissaanut atatillugu maannamut pisartut kanngunarlunilu tataannarluinnarput.

Siullermik Naalakkersuisut Inatsisartuni naapigiaasoqarnissaanik innuttaasunillu tusarniaanissamik misileeqqaanngiivillutik aalajangernissaq tuaviupiluutigisimavaat. Martsimi qinersinermi innuttaasut tusarniaaviginerarneqarsimanerannik aammalu ukiuni kingullerni amerlasuuni apeqqut pillugu oqallittoqarsimaneragaanermik tunngavilersuutigineqartut akuersaanngilagut. Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu paasisitsiniaasoqarsimanngisaannarpoq aammalu internetikkut allagaatigineqartut ukiunik sisamanik pisoqaassuseqartut tuluttuinnaq allagaasut innuttaasunut paasissutissiinertut taassallugit isumarput malillugu mitalliinerulluinnarpoq.

Inatsisartuni suleriaatsit nalinginnaasut unioqqutillugit partiit Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortitsinaveersaarnerat uagutsinnut tupannangaarsimavoq. Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangernissaq oqaluttuarisaanermi imaannaanngitsuusussaavoq taamaammallu Inatsisartuni isumaqatigiinngittoqarnera pillugu siunnersuutip kingunissai paasisaqarfigiumallugit isumaliutissiissusiortoqartariaqarluni. Tassunga atatillugu tissinaannarporluunniit tusarnaarlugu Partii Inuit Inatsisartuni ilaasortaatitatuaat isumaqataanngilluinnartoq sinnerlugu Siumup oqaaseqartartua saqqummiisoq. Uagut paasiuminaatsipparput sooq Naalakkersuisusooqatigiit siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngortinneraat. Tassami immikkoortup ataatsimiititaliami piviusumik suliarineqarnissaa Naalakkersuisooqatigiit minnerpaamilluunniit soqutigisimanngilaat. Siunissami nunatsinni uranimik piiaasoqalerlunilu avammut tuniniaasoqalernissaa pillugit danskit Folketingimi ilaasortaattulli assigiimmik ilisimasassinneqarnissatsinnik noqqaanerput partiinit Naalakkersuisuutitaqartunit Naalakkersuisunillu namminernit itigartinneqarpoq. Suliamut matumunnga atatillugu danskit politikerit uagutsinninngarnit ilisimasassinneqarnerunerat ajorsitsaarineruvoq angisooq.

Uran pillugu oqallinneq malinnaaffigisimagaanni taamatut ilisimasaqarnerunissamik paasissutissinneqarnerunissamillu noqqaanerup itigartinneqartuarnera suli paasiuminaannerulerpoq. Tassami oktoberip 24-ani sunarpiaq taasissutigineqassanersoq Naalakkersuisooqatigiissuni amerlanerpaat nalugaat erseqqilluinnaqqissaarpoq. Allaammi Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup nammineerluni siunnersuutini paasisimanngilaa. Aatsaammi oktoberip 20-ani Aatsitassanut ataatsimiititaliami ataatsimeeqateqarnermik naggataatigut nassuerutigaa siunnersuut uranip saniatigooralugu pissarsiatut piiarneqarnissaanut tunnganngimmat. Taasinissamut ullut sisamaannanngortullu taama nassuertoqarpoq isumaliutissiissutip ilassutaani piluusaarluni aatsaat nanineqarsinnaasumi. Torrallaanerunngilaq.

Taamaammat taasissutissap sumut tunnganera kikkut tamat paasisinnaasaannik matumuuna erseqqissumik nassuiassavarput. ANGERAANNI isumaqarpoq atortussiat qinngornernik ulorianartunik akullit suulluunniit, uran ilanngullugu, piiaarneqarsinnaanngorlutillu avammut tunisassiarineqarsinnaanngussammata. NAAGGAARNEQ isumaqarpoq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq atorunnaarsitaassanngimmat. Takisuuliuutiginagu tassa taamaappoq.

Naalakkersuisut siuliisagooq akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnermik atorunnaarsitsimaneragaanerannik partiit Naalakkersuisuutitaqartut uteqattaarlugu salluliuutaat Demokraatinit Inuillu Ataqatigiinnit aamma annilaarutigaarput. Ullumeqqinnaaq marlunngornermi oktoberip 22.-ani 2013 naalakkersuinikkut isumaqatigiinneqarpoq atortussianik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaaneq avammullu tunisassiorneq inerteqqutaasoq. Taamatut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarneq 1988-imiilli atuuppoq. Tamanna pillugu ulloq manna tikillugu uranimik piiaanissamut akuersissummik tunisisoqanngisaannarnikuuvoq maannalu tamanna pissutaavoq Naalakkersuisut tamanna pillugu Inatsisartut isumaannik allanngortitseqqusinerannut.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu Inuit Ataqatigiit Demokraatillu assigiinngitsorujussuarmik isumaqarpugut qinigaaffiullu siuliani apeqqut taanna isumaqatigiissutigilersinnaasimanagu. Akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsitaasimasuugaluarpat Demokraatit qiimmattaatigisimassagaluarparput ukiunilu pingasuni apeqqut taanna pillugu nipaarsaartariaqarsimanavianngikkaluarluta! Uranimik piiaanermik avammullu tunisassiornermik maanna Naalakkersuisuusut ammaassiniarnerat taakkuullutik akisussaaffiginiarlissuk. Aalajangernermulli tamatumunnga akisussaaffimmik Naalakkersuisut siuliinut tutsitsiniarsarineratik akisussaaffik Naalakkersuisooqatigiit namminneerlutik tigusariaqarpaat.

Taamaammat partiini Naalakkersuisuutitaqartuni ilaasortaasunut tamanut paasinartumik apeqqutissaqarpugut neriulluta akisinnaasassinnik: Qanoq ilillusi isumaqarsinnaavisi apeqqut pillugu innuttaasut naammattumik qaammarsaaffigineqartut ilissili politikeritut qinikkatut nammineerlusi nalugussiuk taasineq sumut tunngassanersoq tamatumalu kingunissai suussanersut nalugussigit?

Naatsumik oqaatigalugu tamakku tunulequtaapput Demokraatit Inuillu Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuuteqarnitsinnut, taannalu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu nuna tamakkerlugu inunnik taasisitsisoqarnissaanut tunngavoq, taannalu sioqqullugu nalunaarusiat paasissutissallu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut toqqammavigalugit kiisalu inuit immikkut paasisimasaqartut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut peqataaffigisaannik pimoorullugu paasititsiniaasoqassasoq.

Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortat eqqaasikkusuppagut pineqartoq tassaammat tunngaviusumik aalajangerneq taamaammallu ilaasortat kikkulluunniit pisussaaffeqarmata tarnip nalunngissusia atorlugu taasinissamut. Partiimik qalipaasersuineq apeqqutaatinnagu. Isummerit isummallu ilumoorfigalugu.

Immitsinnut innuttaasullu akiitsoqarfigalugillusooq taama pisussaavugut

Inuit Ataqatigiit Demokraatillu sinnerlugit,

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Jens B. Frederiksen og Kuupik V. Kleist

demo_IA_logo

Demokrati inerisimanngitsoq

Demokrati inerisimanngitsoq

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu ippas-saq Inatsisartut oqallinnerat oqaatsip demokratip qanoq isumaqarneranik Naalakkersui-sooqatigiit paasinninnerannik takutitsivoq.

Naalakkersuisooqatigiit aalajangiusimajuarsinnarpaat akuersaanngilluinnarnissamik poli-tikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartut kisimik aalajangiiffigissagaat. Taamaammat tupaallaatigeqisatsinnik ippassaq ataatsimiinnerup ingerlanerani paasivar-put siunnersuut ataatsimiititaliamut suliarisassanngorlugu Nalakkersuisooqatigiit oqaase-qartartuisa innersuussutigerusunngikkaat. Tamanna nammineq isummamut uniuuttumik inuit allat isummersinnaanerannik akueriumannginninnertut paasineqartariaqarpoq.

Akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu maan-nakkutut isikkulimmik siunnersuuteqarnikkut aatsitassanut inatsit atuuttoq allanngorteq-qaarnagu uranimik piiaanissaq aqqutissiuunneqassaaq Naalakkersuisuisullu piiaanissamut akuersissutinik namminneerlutik tunioraanissaannik piginnaaneqalersillugit.

Ataatsimiititaliami suliarinninneq tunngavigalugu Inatsisartut periarfissaqalissapput aala-jangiiffigisassatut siunnersuut pillugu allannguutissanik aammalu isumaliutissiissummik saqqummiissallutik. Isumaliutissiissummi tassani siunnersuutip kingunissai assigiinngitsut allaatigineqarsinnaapput Inatsisartunut ilaasortat tamarmik taasinermi kingunerisassai suunersut paasiniassammatigit. Taamatuttaaq ikinnerussuteqartut isumartik taamaasil-lugu saqqummiussinnaavaat. Kiisalu isumaliutissiissut taanna siunissami Inatsisartuusa-lerumaartussat oqaluttuarisaanermi pisimasunik paasissutissanik aallerfigisalersinnaan-ngussavaat.

Tamakkorpassuupput ippassaq partiit Naalakkersuisuutitaqartut siunnersuutip ataatsi-miititaliamut suliarisassanngorlugu innersuussiumannginnermikkut pinngitsoortinniarsa-rigaluagaat.

Inuit Ataqatigiit oqartariaqarpugut ammasumik naalakkersuinikkut oqallittoqarnissaa Naalakkersuisooqatigiit siooragigaat. Pissutsit piviusut pillugit paasinnissorinninnertik kisiat Naalakkersuisooqatigiit ukkappaat. Inuit Ataqatigiit taamaasilluta oqartariaqarpu-gut nunarput partiinit amerlanerussuteqartunit demokrati pillugu ikkattorujussuarmik paasinnittaaseqartunit aqunneqartoq. Siullermik nalunaarusiat assigiinngitsut tusarniaas-sutigineqarnissaat itigartitsissutigaat. Maannalu tassa naalakkersuinikkut illuatungiliuttut tusaajumanngilluinnarpaat.

Ataatsimiititaliami sulinermi Inuit Ataqatigiit piumasarissavarput aalajangiiffigisassatut siunnersuut aappassaaneerneqartinnagu tusarniaassutigineqassasoq.

Inatsisartuni ilaasortat Inuit Ataqatigiinniit

Sara Olsvig, mobil: 52 68 58
Naaja H. Nathanielsen, mobil: 54 89 81

 

 

 

 

Inatsisartoqarneq Naalakkersuisut piluarivaat

Sara Olsvig

Inatsisartoqarneq Naalakkersuisut piluarivaat

Uran pillugu USA-mik suleqateqarnissamut atatillugu aammalu uran pillugu nalunaarusia-mik sivisuumik utaqqissunneqarsimasumut atatillugu paasisissutissat kingullit tutsiuttut kingumut takutippaat Naalakkersuisutut inissisimanerup inatsisartoqarnerullu qanoq im-minnut attuumassuteqarnerat Naalakkersuisut paasisimanngikkaat.

Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq USA-mik suleqateqarneq pillugu ilisimatinneqarsimanngilaq

Uran pillugu USA-mik suleqateqarnissaq pillugu Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniar-nermullu Ataatsimiititaliaat ilisimatinneqanngisaannarsimallunilu tusagaqarsimanngisaan-narpoq. Nunanut allanut isumannaallisaanermullu Inatsisartut ataatsimiititaliaattut inissi-simanerput pillugu Nunanut allanut Naalakkersuisup aalajangersimaneq tamanna pillugu ilisimatillutaluunniit ataatsimiititaliami qanoq isumaqarnersugut paasiniaavigisimasariaqa-raluarpaatigut.

Naalakkersuisut namminneq oqarnikuupput uranimik piiaasoqalissagaluarpat avammullu tunisassiortoqalissagaluarpat tamatuma nunanut allanut tunngatillugu ingerlatsinermut tunngasortaa Kalaallit Nunaata nammineernerusumik oqartussaaffigisariaqaraa. Taamaa-siussagaannili minnerpaamik Inatsisartuni ataatsimiititaliaq susassaqartoq Naalakkersui-sut ammaffiginerusariaqarpaat suliamilu tamatumani qinikkat piluariunnaarlugit. Taama-tut pisoqanngippat tamanna akisussaassuseqanngitsuliornerullunilu pissaanermik ator-nerluineruvoq.

Uran pillugu nalunaarusiaq sullugineqartoq

Inatsisartoqarnermik Naalakkersuisut piluarinninnerannut uran pillugu danskit-kalaallit suleqatigiissitaata nalunaarusiaata nutaap saqqummersinneqarnera aamma takussutis-saalluarpoq. Sapaatip akunnerata siulianili danskit naalakkersuisuisa Nunanut Allanut Ataatsimiititaliamut Folketingimi saqqummiuppaat, allaammi Folketingip Illersornissamut Ataatsimiititaliaat nalunaarusiap 185-ersuarnik qupperneqartup teknikkimut tunngasor-taanik nassuiaanneqarlutik.

Nalunaarusiap tusagassiorfinnut ilisaritinneqarnissaanut atatillugu Nunanut Allanut Silli-maniarnermullu Ataatsimiititaliaq aammalu Aatsitassanut Ataatsimiititaliaq Naalakkersu-isunit aggersarneqarput, tassa asu. Saqqummiisoqarnerani malunnarpoq Aatsitassaqar-nermut Naalakkersuisup nalunaarusiap imarisaa nammineerluni atuarluarsimanngikkaa, taamaallaammi oqaluppoq uranimik akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup ato-runnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangiilersaarnermut atatillugu nammineq isummani malillugu pingaaruteqanngitsoq.

Nalunaarusiaq nutaaq sulilussinnarnerua?

Uran pillugu nalunaarusiaq sivisuumik suliarineqarpoq, tamannarpiarlu pillugu Naalakker-suisut danskillu naalakkersuisuisa peqatigiillutik atsiorpaat. Taamaammat tupinnarluin-narpoq nalunaarusiap pingaaruteqassusia Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisup taamar-suaq isiginngitsuusaarniarmagu. Aalajangerniarmermi matumani nalunaarusiaq qitiullu-innartuuvoq, aammattaaq ukiuni qaangiuttuni uran pillugu paasissutissiarineqartarsima-sut pillugut Naalakkersuisut taakkartuijuarnerat ataatsimut isigalugu naammaqqajanngi-laq. Taavamiuna sooq suleqatigiissitamik ilaasortaqqortuumik pilersitsisoqartoq pissutsi-nik nalunaarusiami allaatigineqartunik paasiniaasussamik? Sulinerat taava sulilussinnar-nerua?

Inatsisartut suliamik ilisimasaqartariaqarput

Inatsisartutut uagut akisussaaffigaarput nalunngissallugu Kalaallit Nunaata suna orninne-raa. Qaammaasaqarneq tunngavigalugu aalajangertarnissaq uagut akisussaaffigaarput. Uagummi taakkuuvugut oktoberip 24-ani uranimik akuersaanngilluinnarnissamik politik-keqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa attatiinnarneqarnissaaluunniit pillugu taasisussat.

Innuttaasut peqataatinnguaqqaarnagit Naalakkersuisut pipallagaasumik aalajangerniar-saripput, tamatumalu qaavatigut inatsisarsoqartoqarnermik Naalakkersuisut piluarinnin-nerat kusananngilaq. Demokratimi moderniusumi inuuvugut Inatsisartut qullersatut inis-sisimaffigisaanni. Maanna Naalakkersuisut avalassaarput kisermaassinerup pissaanerullu pingaakujutsitsinerata imaanut ammasumik demokratiskiusumillu ingerlatsineq ajornar-sisillugu.

Pissaanermik taamatut atornerluineq Naalakkersuisut naqqittariaqarpaat paasillugulu Inatsisartut inuiaallu tassaammata sulisitsisutik. Naalakkersuisut inatsisartunik pilua-rinninnerat naalakkersueriaatsimik perorsimanngittumik takutitsivoq.

Sara Olsvig,
Inatsisartunut ilaasortaq
Inuit Ataqatigiit
Mobil: 52 68 58

Inuit Ataqatigiit Narsami urani pillugu innuttaasunik ataatsimiisitsilerput.

Inuit Ataqatigiit Narsami urani pillugu innuttaasunik ataatsimiisitsilerput.

Sisamanngornermi oktoberip pingajuanni Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaat Sara Olsvig, Aqqaluaq B. Egede kiisalu Kalistat Lund innuttaasunik, urani qulequtaralugu, ammasumik ataatsimeeqateqarnissamut qaaqqusipput.

Politikerit Narsami innuttaasut qinngornernik ulorianartortalinnik aatsitassarsioqqusinnginnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu oqaloqatigerusuppaat, taamatullu Narsami Kuannersuit pillugit taasisitsisoqarnissaanut tunngassutilimmik Naalakkersuisut oqariartorsimanerat pillugu oqaloqatigiinneq ujartorneqarpoq.

Innuttaasunik ataatsimiisitsineq Narsap katersortarfiani sisamanngornermi nal. 19.00-22.00 ingerlanneqassaaq.

Sara Olsvig: ”Maanna Inatsisartutigoortumik ulorianartunik qinngornilinnik uranimik aamma aatsitassanik qinngornilinnik piiaasarnermik attueqqusinngilluinnarnerup atorunnaarsinnissaannik aalajangiisoqarnissaanut tunngatillugu innuttaasunik peqataatitsisoqarsimanngilaq. Isumaqavippugut suleriuseq killormoortoq eqqunngitsorlu atorneqartoq. Innuttaasut pitsaasumik ilisimatinneqaqqaartariaqarput, tamatumalu kingorna tusarniaasoqartariaqarpoq kingornalu aatsaat aalajangiisoqarluni. Pissanngatigaara, qanoq Narsarmiut Naalakkersuisut oqariartuutigisarsimasaannut qisuariaateqassanersut.”

Aqqaluaq B. Egede: ”Isumaqarpugut, uranisiornissamik uranimillu annissuinissamik kissaateqarneq pilersaaruteqarnerlu eqqarsaatigilluagaanngitsut. Kialluunnit ilisimanngilai, uranisiornerup aningaasaqarnitsinnut, allaffissornermut, peqqissutsimut, sillimaniarnermut, avatangiisinut kiisalu nunanut allanut attaveqarnitsinnut kingunissai. Tamakkulu ilaatigut Narsami innuttaaqatigut peqatigalugit oqaloqatigiissutigisariaqarpagut.”

Kalistat Lund: ”Nunat immikkoortuinit periarfissagissaarneroqaagut, toqqagassaqarpugullu. Uranisiornissamut naaggaarsinnaavugut, taamaakkaluartorlu suli inuussutissarsiornikkut ineriartorfissaqarluarpugut; suliffissanittaaq pilersitsisussanik. Uranisiornissamut akuersaarutta, tamanna nunaateqarnermut uumasuuteqarnermut minnerunngitsumillu takornariaqarnermut sunniinerluttussaavoq. Narsami innuttaasut oqariartuutigisassaat qilanaaraakka.”

Attavissat:

Sara Olsvig: +299 526858
Kalistat Lund: +299 497795
Aqqaluaq B. Egede: +299 226976

 

sara_kalistat_aqqaluaq

Page 1 of 212