Archive for the Nutaarsiassat Category

Piaartumik Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunitsiviliisoqarli, piniartullu inuussutissarsiorsinnaanerannik periarfisseqqillugit 

Ukiorpanngortuni umimmaat neqaanik neqissaqarniarnikkut aammalu pisuussutitsinnik uumassusilinnik atorluaaneruleriartornerput Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunisassiortitsisarnerminngaanneerpoq. Inuppassuarnik suliffissatigut innuussutissarsiornikkullu periarfissiisarluni. 

Soorlu pisiniarfiit ilaata ataasiinnaalluunniit uppernarsarsinnaagaa allaat ukiumut umimmaat 200-t neqaannik nunatsini innuttaasut pisiarisinnaasaannik pisariaqartitsingaluarlutik. Naalakkersuisut ataatsimiititaliallu piaartumik tamanna suleqatigiissutigilissuk, allallu susassaqartut peqatigalugit suliamik ingerlatsinissaq periarfissanngorlugu. 

Ilanngullugu susassaqartunit tamanit oqaloqatigiissutigineqarli aaqqissuunneqarlunilu, Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmannik tunisassiornerup ukiorpannut ataavartumik patajaatsumillu  ingerlanneqarsinnaasunngornissaa. 

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq allanngoraqattaanngitsoq, sullarissoq peqataatitsisorlu atorfissaqartinneqarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeata Debora Kleist Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamut ilaasortassatut toqqarpaat. Debora Kleist politikkikkut misilittagaqarluarnermigut ataatsimoortitsillaqqissuunermigullu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitami ilaasortaatitatta aappaa Mimi Karlsen peqatigalugu nukittorsaqqinnissaanut piginnaasaqarluarpoq.

Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitami suliap nanginnissaanut qilanaarpugut. Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaammi ima oqarpugut:

“Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput inuit aamma ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu”.

“Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut”.

Inuit Ataqatigiit isumalioqatigiissitami tunngaviusumik anguniakkat taakkua ilungersuunnissai nangissavarput. Sulinerup nuna inuiaallu katersuutsissavai, avissaartuutsinnagit.

Aalaakkaasumik ilaasorleeriaaseqarneq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit Isumalioqatigiissitap sulinerata aallartisarnerani suliaq politikkikkut pinnaassutaasimanera uggornartutut isigaarput. Isumalioqatigiissitami suliap imarisaa ullormit siullermit samminagu piffissarujussuaq nukipparujussuillu kikkut ilaasortaanissaannut isummersoqattaarnermut atorneqarput. Tuinngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap siulersorneqarnerani aqutsilluarnerusoqarnissaanik piumasaqarpugut, suliallu torersumik ataatsimoorfiusumillu ingerlanneqarnissaanik sakkortuumik kaammattuivugut.

Naalakkersuisut ulloq 10. januar 2018 Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitap inuttaligaaneranut apeqqutinut marlunnut isummerput.

Inuit Ataqatigiit Isumalioqatigiissitamut ilaasortaatitatta aappaata ilaasortaaginnarnissaanut qinnuteqaatitta itigartinneqarnerani Naalakkersuisuni ikinnerussuteqarluta amerlanerussuteqartunit allaanerusumik isummerpugut. Amerlanerussuteqartut isummernerat tusaatissatut tiguarput.

Neriuutigaarput ilaasortaatitatsinnik maanna taasiisariaqarnermik aalajangerneq siunissami Isumalioqatigiissitamut ilaasortanik taarsiisaqattaartalernissamik kinguneqassanngitsoq.

Pisut aalajangiiffigineqartariaqalersimasullu kingulliit eqqarsaatigilluagaanerusumik inuttaleeriaaseqartariaqarnermik pisariaqartitsisoqarnera takutippaat.

Siammasissumik peqataatitsineq

Inuit Ataqatigiit erseqqissaqqissavarput Tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliaq siammasissumik peqataaffigineqartumik ingerlanneqartariaqarmat isumaqaratta. Tamanna isumaqarpoq inuiaqatigiinni kattuffiit, kommunit, sussaqartut minnerunngitsumillu innuttaasullu peqataatinneqarnerungaarlutik suleriaaseqartoqassasoq isumaqartugut. Taamaammat uagut qaqissimasatsinnik kommuninit maanna peqataasartoqalernissaannik qulakkeerinnittoqarmat. Innuttaasunik peqataatitsinissamut erseqqissumik pilersaarusiornissat Isumalioqatigiissitamit nangittumik piumasaqassaagut, pilersaarusiarlu tamanna paasisaqarfiginerulissallugu qilanaaraarput.

Qinigaaffiulli tulliani Isumalioqatigiissitamik inuttaleeriaaseq nalilersuiffigineqaqqittariaqarmat isumaqaratta oqaatigereerumavarput.

Innuttaasunut qaninnerusumik peqataatitsinerusumillu suleriaasilimmik, allanngoraqattaanngitsumik, suliassamut ilisimasaqarluarnerusumik suliassamullu piffissalinnik inuttaligaasumik isumalioqatigiissitamik ilusilersuisoqarnissaa Inuit Ataqatigiit siuttuuffigissavarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Akisussaassusilimmik aalisarneq ingerlanneqartariaqarpoq

 Ulloq 20. decembari 2017 killeqanngitsumik aalisartitsiveqarneq atorunnaarseqqullugu Sara Olsvigip oqariartuutigaa. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik Sara Olsvig tunuliaqutserparput. 

Sara Olsvig killeqanngisumik aalisartitiveqarneq pillugu oqariartuuteqarnera Karl Kristian Krusemit ulloq 28/12-2017 tusagassiutitigut tupaallaatigineqarpoq.  

Naalakkersuisut akornanni aaqqiagiinngittoqarnera inuiaqatigiit akornanni aalassassutigineqaqaaq, aammalu toqqissisimanngissusermik pilersitsilluni.  

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut amerlasuut Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat qanoruna iliuuseqarfiginiarneqalersoq nalornissutigalugulu apeqquserpaat. Pisoq aporaaffiusutut oqaatigisariaqarpoq.  

Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit Sara Olsvigip oqariartuuteqarnera tamakkiisumik taperserlugu ilisimatitsissapput. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaata aalisarnerup inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarnerpaamik aammalu piujuartitsineq qitiutillugu aaqqissuunneqarnissaa Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit pingaartippaat.  

Nunatsinni inuussutissarsiutini pingaarnersaat aalisarneq politikkikkut peqqissaartumik ingerlanneqartariaqartoq Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit ilanngullugu oqariartuutigaat.  

Naalakkersuisut decemberip 11.-ni ataatsimiinnerannit imaqarniliami aalajangiussami oqaaseqaatit imaattut Aalisarnermut Naalakkersuisup qanoq iliuuseqarfiginiarpai:

Sinerissap qanittuani qaleralinnut atatillugu immikkoortortani pisassiissuteqarfiunngitsuni sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi angallatit pisaat, pisassiissutinut tamarmiusunut nalunaarsuinermut ilanngunneqartassapput.” 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisuutitaasa piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisarnerup ingerlanneqarnissaa taamaalillunilu aalisartut illersorneqarnissaannik piumasaqarnerat tamakkiisumik tunuliaqutserparput. Piujuartitsineq aalisarnermik piujuartitsinerummat.

 

 

 

Klaus Lundblad                                                         Aqqa Samuelsen

Qasigiannguani Inuit Ataqatigiinni                    Kommune Qeqertalimmi

Siulittaasoq                                                                kommunalbestyrelsimi ilaasortaq

Sinneqartoornermut meeqqat inuusuttullu akileeqataangaatsiarput

Qaasuitsup Kommuniata ukiup naanerani kr. 111 mio.-nik sinneqartoorneq nalunaarutigivaa, soorunalumi kommunit marluk nutaat aningaasaqarnikkut pittaasumik aallartissutissaannik tunngavissinneqarnerat qujarupparput. 

Sinneqartoorutilli tulluusimaarutiginissaannut qungujussaq killeqarpoq, eqqaamassuarpummi Qaasuitsup Kommuniusimasumi sullissinerup appasittumik inissisimanikuunerata kingorna meeqqanut inuusuttunut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinernut, minnerunngittumillu meeqqat atuarfiannut annertuumik kinguneqarnerlunnikuummat, sinneqartoornermullu meeqqat inuusuttullu annertuumik pilliutigineqarput. 

Avannaata Kommuniani borgmester-ip sullissinerup ajorseriaateqanngittumik ingerlaqqissinnaaneranik oqariartornera Inuit Ataqatigiinnit tusaatissatut tinguinnarsinnaavarput, sullissinerummi appasereersup akueriinnarneranut peqataaginnarnissamik pilersaanngilagut. 

Ukiuni aggersuni pisariaqavippoq meeqqanut inuusuttunullu suliniutit ersarissut piunissaat, minnerunngittumik meeqqat atuarfianni angusat pittaanerusariaqarnerat eqqarsaatigalugu meeqqat atuarfiannut aningaasaliissutit annertusarneqartariaqarput. 

Avannaata Kommuniani Inuit Ataqatigiit illuatugiliuttutut inissisimangaluarluta suleqataassuugut, akisussaaqataaneq tamakkiisoq tunniutissagutsigu meeqqanut inuusuttunullu suliniuteqarnermik ersarissunik takussutissaqartariaqarpoq.

 

Ikinngutinnersumik

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit, Avannaata Kommunia

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Ukioq 2017 nunaqqaterpassuatsinnut unamminartunik, nuannersunik alianartunillu nalaataqarfiusimavoq. Meerannguit siunissamut neriuuteqartitsillutik inunngorsimapput nunaqqatilli allat ilaqutaasunut artornaqisumik qimagussimapput.

Pisut akornanni Uummannap Sulluani ajunaarnersuaqarnera nunaqqatigiittut ataatsimoornermik kinguneqartitsisimavoq. Inuit Ataqatigiinni unnuk unnuarlu taanna puigunngisaannassavarput innuttaasullu eqqugaasut uummatitsinniittuassapput. Ilaqutariit Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu nunaminnik angerlarsimaffimminnillu tassanngaannaq qimatsisariaqarsimasut eqqarsaatitsinniipput. Minnerunngitsumik ilaqutariit asasaminnik Nuugaatsiami tassaarsuarnermut annaasaqartut qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Unnuit qaammaleruttorfianni ajunaarnersuaqariataarnerata taarnermik ernumanermillu misigitippaatigut. Uummatitsigulli attortseqqaqaagut pisup ajoqisup kinguninngua inuiattut ataatsimoornerput takusinnaallutigu tusaasinnaaleratsigu. Innuttaasut pisortallu nuna tamakkerlugu suleqatigiipput, minnerunngitsumik inuiattut nunatullu ataatsimoorluta. Assaat ikiuussinnaasut tamakkivillutik ikiuupput. Tullermik asanninneq takutinneqartoq neriunnermik kialaarnermillu apuussivoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Inatsisartullu sinneri peqatigalugit inuttut atukkatigut ikiuineq pisariaqartinneqartoq qulakkiissavarput.

Naligiinneq

Inuit Ataqatigiit, Siumut Partii Nalerarlu 2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutitsinni anguniagarisarpassuatsinnik sulissuteqarnissatsinnut ukioq ataaseq sinnilaaginnarlugu maannamut periarfissaqarsimavugut. 2018 ukioq qinersiviussaaq. Ukiup ingerlallualereernerani qinersineq pissappat qinigaaffik naallugu qinersisartut eqqissillutik pinissaannut periarfississimassavagut, minnerunngitsumillu politikkikkut siuttuunikkut qinigaaffik naallugu suliaqarnissamut periarfisseeqataasimassalluta.

Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartuuvoq. 2016-mi oktobarip naanerani naalakkersuisooqataalernikkut akisussaaffimmik tigusivugut. Nunatta akisussaassuseqarnerusumik, patajaannerusumik erseqqinnerusumillu sammivilimmik, ataatsimoortunillu siuttoqarnissamik pisariaqartitsisoqarnera takusinnaagatsigu taama iliorpugut.

Taakkulumi tamaasa piviusunngortippavut. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut ilaasortaatitavut sisamaasut, naalakkersuisuni suleqativut peqatigalugit suliassat qitiulluinnartut siamasissumik isumaqatigiissusiorfigaavut. Minnerunngitsumik nunatta siuttuuffigineqarnerani isumaginninnikkut naapertuunnerusumik ingerlaveqarnissaanut qulakkeerinnittuusimavugut.
Nunat avannarliit akornanni naligiinnginneq nunatsinni annertunerpaavoq. Tamanna illoqarfissuatsinni atuuppoq nunallu immikkoortuini atuulluni. Taamaammat naligiinnginnerup akiornissaanik erseqqissumik anguniagaqarnissaq Inuit Ataqatigiinnut tunngaviulluinnartuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiinni ulloq siullermit iliuuseqarpugut. Januaarip aallaqqaataanit sarfap erngullu akiata assigiittussaaleqqinnera eqqunneqassaaq, minnerunngitsumik avinngarusimanerusuni inuuniarnermut akinik appaasussaq. Ulloq taanna aamma isumaginninnikkut pisortanit ikiorsiissutinik aaqqissuusseqqinnissami alloriarneq siulleq atuutilissaaq, meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit aaqqissuuteqqinnerisigut. Tamaalinikkut ilaqutariinnut meerartalinnut isertitakinnernut akunnattumillu isertitalinnut ajunnginnerusunik atugassaqartitsilissaagut ilanngullugulu sulinerup imminut akilersinnaanerulernissaa qulakkeerlugu.

Toqqissisimaneq

Namminiilivinnissamimmi eqqartuineq tunngaviusumik inatsiseqalernissamik aningaasaqarnitsinnilluunniit eqqartuinissamut taamaallaat tunnganngilaq. Kikkut tamarmik peqataanissaannik qulakkeerinninnissamut aamma tunngavoq. Naligiinnginnermik akiuineq tunngaviusumillu inatsisiliornerup aallartisarnera ataqatigiilluinnartutut isigaavut. Tassami inuiaqatigiinni ineriartortikkumasatsinni tunngaviusumik naleqartitassatsinnut tunngavoq, tamanit kivitseqataaffiusut tamanillu inissaqartitsisut.

Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut.

Taamaammat inuiaqatigiinni ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitserpalaartumik oqariartortaqallattaarnera erseqqissumik illuatungilerniarparput. Akuerisassaanngilaq. Inuit Ataqatigiit upperilluinnarparput inuiaat kalaallit tassaagatta inuiaat akaarinnittut, namminiilivinnissamik anguniagaqarnitsinni ataqqineqarluta pineqarnissamut piumasaqarnitsinni allanik aamma ataqqinnittuusugut. Inuup nammineq nunagisamini toqqissisimanissaanut tamanna tunngavoq.

Tunngaviusumik inatsisiliorneq 2018-p naanera qaangerlugu ingerlassaaq. Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiisitap 2018-mi suliassanik marlunnik qulakkeerinninnissaa Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuuteqarluta erseqqissumik oqaatiginiarparput: Tunngaviusumik inatsisissap imarisassaasa sinaakkusiorneqarnissaat innuttaasunillu peqataatitsinissamut erseqqissumik piviusumillu pilersaarusiornissaq. Tassanngaannit tunngaviusumik inatsisissatta innuttaasunik peqataatitsilluinnarluni suliarivinnissaanut ukiut pisariaqartinneqartut atussavavut. Sulineq isumalioqatigiisitamit kisermaanneqassanngilaq.

Ikittuinnaat immikkut pineqarlutik iluaquserneqarlutillu sunniuteqartutuaalissanngillat. Akerlianik tamanut naligiinnerusunik periarfissiissaagut sunniuteqartitsissallutalu.

Ineriartorneq

Nunatta angallannikkut ataqatigiinnerulernissaanik sulissuteqarpugut. 2016-mi ukiakkut naalakkersuisooqatigiinni suleqataaleratta mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarusiornermi aalajangersimasunik inissiisoqareersimavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigilernerani maanna mittarfiit tallisinnissaannut pilersaarusiorneq naapertuunnerusumik ilusilersugaalerpoq. Taamaammat maanna Nuummi Ilulissanilu talliliinissat siulliunneqartussanngorput.

Naqissusissavara mittarfiliornissanut nivaqqaarnissamik ilungersuuteqarneq naammaqqajanngimmat. Suliassat allat aamma malinnaasariaqarput. Taamaammat inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu ataqatigiissakkamik sulisoqarnissaa piumasaraarput, mittarfinnik takinerusunik peqalernermi najukkani nunallu immikkoortuini periarfissat atorluarneqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Takornariaqarnermi neqeroorutinik ineriartortitsisoqassaaq, avammut niuernikkut periarfissat siammasinnerulersinneqassapput periarfissaalersussanullu sulisussanik ilinniartitaanikkut piareersaasoqassaaq. Minnerunngitsumik najukkani ataasiakkaani ineriartortitsinissamik akisussaaffimmik tigusisoqartariaqarpoq.

Ataqatigiinneq

Nunap sinnerani qanoq iliortoqarnissaanik erseqqissumik pilersaarusiornissaq piumasaraarput. Ataqatigiissakkamik aaqqiisoqanngippat kiffartuussinissamut isumaqatigiissusiortariaqarnerit akitsoraluttuinnarsinnaapput. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu ilumut periarfissagissaarnerulernissamik kinguneqartitsisunik mittarfinnut, angisuunik minnernillu ujaraaqqanik qallikkanik, suliniuteqarnitsinni sukumiisumik qulaajaasarnissaq nangittumik ilungersuutigissavarput, inuiaqatigiinnut pisariaqanngitsumik aningaasartuutaalinnginnissaat pillugu.

Tamannarluinnaavorlu aamma aalisarnermut inatsimmik aaqqissuusseqqinnermik ingerlatsinitsinni piumasarisarput. Siullertut aningaasaqarnikkut ataqatigiissagaalluartariaqarpoq, aappaattullu allannguutit malitsigalugit nammataqarsinnaanikkut piginnaasaqarnikkullu qaffaasariaqarpugut. Avataasiornermit sinerissap qanittuanut pisassiissutinik nussuinikkut nunami suliffissanik amerlanernik pilersitsissagutta eqqarsaatigilluagaasumik tamanna ingerlanneqassaaq. Nunamimi assaat sulisussat aamma piareersimasariaqarput kingunerisassaallu qulaajavinneqarsimasariaqarlutik.

Piujuaannartitsineq

Inuit Ataqatigiinni nalorninngilagut. Oqaaseq “piujuaannartitsineq” paqumigisassaanngilaq. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani inatsisip siunertaata aalajangersarnerani nunatsinni ataatsimoorluta pisuussutinik pigisatsinnik aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaanik erseqqissumik naqissusiinermik imaqarnissaanik piumasaqarnerput oqaatigaarput.

Pisuussutit kinguaariinnit tullinnguuttunit aamma atorluarneqarsinnaasariaqarput. Taamaammat nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiinni aalisartullu akornanni Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqqassuseq ilungersunartumik inissisimanera paaseqatigiissutigigatsigu. Tamatumunnga iliuuseqarnissaq tamatta akisussaaqataaffigaarput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sukaterisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup MSC meqqilerneqarsinnaanissaanut pissutsit saatsinnissat tunngavissinneqartariaqartut isumaqarpugut. Tamanna angussagutsigu sapiissuseqartariaqarlutalu qasujaassuseqartariaqarpugut. Akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissamut uagut piareersimavugut.

Ilutigalugu sinerissap qanittuani aalisartunut nunamilu suliffissaqartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisakkanik allanik aallutaqarnissamut periarfissiisariaqarpugut. Taama iliornermi peqassutsit pillugit ilisimasaqarnerusariaqarpugut nuannaarutigaarpullu Pinngortitaleriffimmi pisuussutivut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq ulapputigineqarmat. Aqutsinermi atuisut ilisimasaannik atuilluarnissaq ilungersuunnera nangissavarput. Uumasorsiuut ilisimasaat atuisullu ilisimasaat oqimaaqatigiissumik atussavavut. Taamaammat aalisarnermut inatsimmi Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiit tusarniaavigineqartarnissaasa naqissuserneqarnissaa piumasaraarput.

Aalisarnermut inuussutissarsiornermi sulialinnut, suliffeqarfissuaatilinnut sinerissap qanittuanilu aalisartunut tamanut qujajumavugut. Aalisarneq suli tassaavoq aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuterput pingaarneq. Taamaammat piujuaannartitsineq tunngavigalugu patajaatsumik ingerlattuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Siuariartorneq

Siuariartornissamik suliaqarnermi piujuaannartitsineq aamma qitiuvoq. Piujuaannartitsineq tunngavigalugu siuariartortitsineq uatsinnut tassaavoq kultuurikkut, aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisillu eqqarsaatigalugit ataqatigiissagaasumik oqimaaqatigiissumillu siuariartortitsineq. Inuussutissarsiornermik suliallit Naalagaaffiit Peqatigiit piujuaannartitsineq pillugu anguniagaannik 17-iusunik sammisaqartitsinerat iluarisimaarparput. Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat siamasissuupput, piitsuussutsip akiorneranit, naligiissitaanermut, naligiinnginnerup akiornissaanit aningaasaqarnikkut siuariartornissamut suliffissaqartitsinermullu tunngasuullutik.

Pineqartoq tassaavoq inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi, aatsitassarsiornermiuppat, nunami suliffissaqartitsinermi, takornariaqartitsinermi, aalisarnermi inuussutissanilluunniit tunisassiornermi, kingunerisassai ataqatigiissusaallu ilisimaaralugit ingerlatsisoqarnissaa. Suliniutinik nutaanik pilersitsinissamut sapiissuseqassaagut siunissamullu isiginnilluta inuussutissarsiornikkut aallartisarneqartut nunatsinni tunngavissinneqarluarnissaat, ilisimasanik qaffaanissaat siuariartortitsinermillu kinguneqartitsinissaat qulakkiissavarput. Qaffasissumik pitsaassusilimmik ilinniartitaanikkut siuarsaanerup CSR Greenland-mit immikkut sammineqarnera pitsaasutut isigaarput.

Naalakkersuisooqataanitsinni aatsitassarsiornermi ineriartortoqarnissaa annertuumik sulissutigisimavarput. Annikitsunik akunnattunillu angissusilinnik suliniutilinnut pitsanngorsaasimavugut, suliniutit annerit ineriartortiutigalugit. Nunaqavissut aatsitassarsiornermi pitsaasumik toqqammaveqarnissaat suliaraarput sulilu sulissutigissallugu. 2018-mi aatsitassarsiornermi aningaasaliinermut aningaasarsiornermullu immikkut ilisimasalinnik nunat tamalaaneersunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsissaagut. Nunatsinni ilisimasat annertusiartuinnartut nunarsuarmioqatitta akornanni pisunik malinnaajutigaluta ineriartortittariaqarpavut.

Nuannaarutigaarput Tele Greenland A/S maanna internetimik sukkasuumik innuttaasunut suli amerliartortunut periarfissaqartitsilermat. Qilanaarpugut tamatumannga periarfissanik nutaanik atuilluarnissamik ilungersuussinissamut. Talittarfik SIKUKI NUUK HARBOUR A/S naammassineqarpoq atulereerlunilu aaqqissuussilluarnikkullu naatsorsuutigaarput avammut tunisaqartarnitsinnut iluaqutaalluni atorneqassasoq.

Tamakkulumi iluaqutaanerulernissaat piviusunngussappat inuussutissarsiornermik suliallit Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissamut piareersimasariaqarput. Inuussutissarsiornermi aallartisaanermilu eqaannerusunik inatsisiliornikkut sinaakkusiliornissaq pinngitsoorneqarsinnanngilaq. Inuussutissarsiornermik sulialinnut oqaloqatiginnilluarnissamut Inuit Ataqatigiit siuttuujumavugut.

Ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaata siuariartortuarnissaa suleqatigiissutigitigu.

Najukkani ineriartorneq

Kommunini malunnaatilimmik ataqatigiiimmillu siuariartortoqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit partiitut angisuutut akisussaaqataaffittut isigaarput. Kommunini pioreersuni kommuninngortussanilu akisussaaffimmik tigusinissamut piumassuseqartoqassaaq. Inuussutissarsiornikkut nunami suliffissat, aatsitassarsiornermi, takornariaqartitsinermi aalisarnermilu kommunit ineriartortitseqataanissaminnut aamma piareersimasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit kommuninut qinigaatitatta tamakkivillutik sulilluarnerat tulluussutigaarput. Minnerunngitsumik kommuninut apriilimi qinersinermi qinersisartunit akisussaaffimmik tunisinnerput tulluussutigaarput. Kommunalbestyrelsinut nunaqarfinnullu aqutsisunut qinigaatitavut amerliallapput. Kommune Qeqertalimmi Kommuneqarfik Sermersuumilu siuttuunitsinni akisussaassusilimmik, siunissamut isiginnittumik kommuniniillu nunatta siuariartorneranut malunnaatilimmik sunniuteqaqataasinnaanermik upperisaqarluta sulivugut. Ilisimaaraarput kommunini taakkunani unammilligassaasut assigiinngisitaarluinnarmata, ilisimavarputtaarli arnanik nukittuunik marlunnik tunuarsimaanngilluinnartunik borgmesteriutitaqaratta. Sulinissamut piareersimavugut.

Ilanngullugu kommunit nutaat marluk tikilluaqqungaarlutigit ajunnginnerpaamik kissaappavut. Kommunit akimorlugit naalakkersuinikkullu suleqatigiilluarnissatsinnut qilanaarpugut.

Tamat oqartussaaqataanerat

Apriilimi kommuninut qinersinermi tapersersorterpassuatsinnut qujavugut. Nuna tamakkerlugu najukkani atukkanik pitsanngorsaanissamut nunaqarfinni aqutsisuni kommunalbestyrelsinilu qinigaatitavut sulillualeruttorput. Anguniakkanik piviusunngortitsinissamut ataqatigiissaarineq ingerlattuarsinnarparput. Sulinitsinni inuit atugaat qitiutittuarpavut kommuninilu qanilaarnerusumik sullinneqarneq piviusunngortissallutigu.

Ataqatigiissaarilluarnikkut piffissap sivikitsunnguup ingerlanerani qanimut oqartussaaqataanerunissamut anguniakkatsinnik piviusunngortitsivugut. Nunaqarfinni aqutsisut maanna akisussaaffeqarnikkut oqartussaaffeqarnikkullu nuna tamakkerlugu assigiiaarnerunusik atugaqartussanngorput, najukkanilu siunnersuisooqatigiit pilersinneqartussanngorlutik.
Innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat nukittorsagassaavoq. Inuit Ataqatigiit neriuppugut kommunini tamani innuttaasut periarfissat atorluarlugit akuunissaminnut piumassuseqarluarumaartut.

Inuppalaarneq

Nunatsinni issittumiittumi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarneq politikkikkut unamminartutut isumagineqartariartullu annersaasa ilaattut taasariaqarpoq. 2017-mi meeqqanut suliat amerlavallaarujussuartut pillugit paasissutissanik saqqummeqattaartoqarneranik, innuttaasut angerlarsimaffeqanngitsut amerlisimanerannik, innuttaaqatittalu innarluutillit atugaannik inuuniarnerminnilu ataqqineqarnerannik qulakkeerinninnissamut suliassanik sammisaqarluarsimavugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq naallugu isumaginninnikkut suliassaqarfimmi unamminartut sorlaqarfiinut sunniutilimmik suleriaaseqarnissamik ilungersuussisimavugut, pinaveersaartitsinerup siusissukkullu iliuuseqarnerup malunnaatilimmik sunniuteqarnissaat anguniarlutigu. Sukkasuunik oqitsunilluunniit aaqqiissutissaqanngilaq. Nuna tamakkerlugu inuuniarnikkut naapertuutinngittumik innissisimanerit suliassarlu sivisusinnaallunilu oqimaassinnaagaluartoq aaqqiissuteqarfiginiarlutigit isumaqatigiittariaqarpugut.

Ilinniartitaanikkut isumassuinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaa ilungersuussimavarput. Angajoqqaanngortussat angajoqqaanngorlaallu annertunerusunik periarfissaqarnissaat sulissutigisimavarput. Kommunit isumaginninnermut ingerlatsiviisa annertusisamik ikorfartorneqarnissaat qulakkeersimavarput. Sulili iliuuseqaqqittoqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut suliniuteqaqqinneq tamanut iluaqutaassaaq.

Utoqqarnik isumaginninnerput inuppalaarnerulersillugulu ataqqinartitsinerusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniarniarparput utoqqaat illui paaqqutarineqarfittut aaqqissuunneqarnissaat, utoqqaat pisariaqartitsisut paaqqutarinninnikkut isumagineqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Ilutigisaanik naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerusoqarnissaa qulakkeerusupparput, utoqqarnut tulluussakkanik inissanik sanaartortoqarneruniassammat.

Inuttut ataqqinassuseq

Utoqqaat inuttut ataqqinassuseqartumik pineqarnissaannik anguniagaqarnitsitut aamma inuit innarluutillit taama anguniagaqarfiginiarpavut. Taamaammat inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmik nutaamik suliaqarnissamut siuttuusinnaanerput nuannaarutigaarput. Siunnersuummi siullermeerneqareersumi inunnik innarluutilinnik isiginnittariaaseq qangarnisaanerusoq atorunnaarsinneqassaaq, inuttut allatut naleqartinneqarluni innarluuteqarnermit aporfissalersorneqarani isigineqartarnissaq qulakkeerlugu. Taama allannguinissaq inuiaqatigiinni ataatsimoorfigisariaqarparput.

Inuttut ataqqinassuseqarneq tamanna Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq. Tamannaavormi aamma uumissuilluni oqaaseqartarnermik akiuiniarnitsinnut tunngaviusoq. Inuiaqatigiinni akaareqatigiinneq inuiaqatigiinni ineriartortitatsinni ataqqeqatigiinnermik naligiisitsinermillu tunngaveqarnissamut sanarfititsisuuvoq.

Nakuussutit taakkua tamatsinnut iluaqutaasuupput. Nakuussutit taakkua kinguaariinnik nukittuunik pilersitsisuussapput.

Tamanut neriuuteqarneq

Inuit Ataqatigiit ukiumut aggersumut qilanaarpugut. Suliassat annertuut sunniuteqarfigilluarlugit ingerlannissaannut akisussaaffimmik tigusiumavugut. Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput aamma inuit ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu. Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

Nunaqqatitsinnut tamanut ukiumut nutaamut iserluarnissamik kissaassivugut. Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli.

Inuit Ataqatigiit isumatusaarnerunermik inuuniarnikkullu naapertuilluarnerunermik qulakkeerinnittuuvugut

Ukioq ataaseq sinnilaarlugu qaangiuttoq Naalakkersuisut partiinik allanik katitigaapput. Taamanikkut sukkasuumik mittarfiliortiternissat aallartinnissaat, sukangasuupilussuarmik imigassaq pillugu inatsisiliornissaq kiisalu nunatsinni naligiinnginnerujussuaq isiginiagu aaqqissuusseqqinnerit amerlaqaat. Tulluusimaarpugullu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik atugarissaarnerulernissamillu aqqutissiussisunik naammassisaqareeratta. 

Inuit Ataqatigiit akisussaaffimmik tigusilluta mittarfiliortiternerni naapertuunnerusumik sukkassuseqarneq tulleriiaarinerlu qulakkeerparput. Suliap taassuma eqqissilluni peqqissaartumillu suliarineqarnissaata tamanut ammasumik oqaatiginissaa qunuginngilarput. Peqatigisaanik nammineq aningaasaliinissamut periarfissanik katiterinissap pingaarutaa ilisimaaraarput, taamaalillutik Naalakkersuisut periarfissat taakkua nassarlugit mittarfinnut marlunnut, imminut akilerluarsinnaassuseqartutut nalilerneqartunut, aningaasaliisinnaasunik oqaloqatiginninnissamut piareersinnaaqqullugit.  

Inatsit nukingiussatut” taaneqartup akuersissutiginerata mittarfiliortiternissat aallartinnissaat aningaasaleeriaatsilluunniit aalajangersimasut akuersissutigineqarneranik isumaqanngilaq. Tamanna periarfissat inatsimmi ilaasut qanoq ililluta nammineq aningaasalersuutissatsinnik nassaarnissatsinnut ilanngullugit eqqarsaatigineqarnissaattut paasineqassaaq. Inatsilli Nunatsinnit aningaasaleeriaasiusinnaasunik amerlanerungaartunik ilaqarpoq, periarfissaaginnarlunilu. Aningaasaleeriaasiusinnaasunik qulakkeerinneqataanerput nuannaarutigaarput, taamaalillutalumi ingerlaqqissinnaalerpugut.  

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuinikkut suliatsinni pingaarutillit pingasut assersuutitut eqqaalaarusuppavut: 

Pilersaarut isumatusaarnerusoq qulakkeerparput

Ukiuni aggersuni mittarfiliortiternerit pillugit aalajangiivinnissat pinissaanni peqqissaartumik sulinissaq kaammattuutigaarput. Sanaartugassat annertuut ingerlanneqarnissaanni inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut annertuallaartumik sunniuteqarnikkut ajalusoortitsinaveersaarnissaq qulakkeerneqassaaq, nunallu sinnerani attaveqaatitigut eqqortunik aaqqiissusiortoqarnissaa ataqatigiissitsilluarnissarlu aamma qulakkeerneqassapput.  

Partiit naalakkersuisooqataasut akunnerini suliat qanoq sukkatigisumik ingerlanneqarnissaannut assigiinngitsunik isumaqartoqarnera eqqortuuvoq. Tamannami Inatsisartuni oqallinnerni naalaarnikkut tusaaneqarsinnaavoq. Tamannalumi tupinnanngilaq. Taamaammallu mittarfiliortiternissanut pilersaarummik isumatusaarnerusumik isumaqatigiissuteqarnermik qulakkeerinninnerput nuannaarutigaarput. 

Mittarfiliortiternerit ingiaqatigisaannik inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu suliniuteqartoqarnissaata qulakkeernissaa ilungersorluta sulissutigissavarput, taamalilluta mittarfinnik allilerinerit nassatarisaannik periarfissat annertusinerat aamma piffinni iluaqutigineqarsinnaaqqullugit. 

Imigassaq pillugu inatsit sukangasuupilussuaq unitsipparput

Eqqaamaneqassajunnarsivoq naalakkersuisooqatigiit siulii imigassaq pillugu inatsimmik assigiinngitsorpassuarnik sukaterinernik nassataqartumik siunnersuummik saqqummiussipput, tamannalu assersuutigalugu politiit inatsimmik malinnitsitsiniarnerminni inatsit nassartariaqartassallugu oqaaseqarnerannik nassataqarpoq. Assersuutigalugu unnuup ingerlanerani imerniartarfiit sunik sassaallersinnaasarnerannik allanngortitsinissaq inatsisissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq. Assersuutigalugu piffissaq aalajangersimasoq tikillugu kalaallit kaffiannik pisisoqarsinnaasartussaasimagaluarpoq, taannalu qaangeraangagu promillikkaat matusartussaasimallutik.  

Taamattaaq maanna imigassaarniarfinnik assiinissamik peqqusinermik aalajangernermit allaanerusumik imigassaarniarfiit immikkut isaariaqartilernissaannik siunnersuuteqartoqaraluarpoq. 

Naalakkersuisooqataaleratta imagassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut sukangasuupilussuaq Inatsisartuni oqaluuserineqartussaagaluartoq tunuartipparput, taamaaliornitsigullu ingasattajaannginnerusumik isumatusaarnerusumillu siunnersuusiorluta. Imigassaq pillugu inatsimmi akuerineqaqqammisumi, inuit ataatsimiiseqattaareerlugit, tusarniarluareerlugillu ataqatigiinneruneq qulakkeerparput, tamannalu tulluusimaarutigaarput. 

Aaqqissuusseqqinnerit aallartipput, taakkulu inuuniarnikkut naapertuilluarnerupput

Ullumikkut naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutsitsinni ammasumik aaqqissuusseqqinnernik suliatsinni inuiaqatigiit naligiinnerulernissaasa qulakkeernissaa oqariartuutigaarput. Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaarluinnartuuvoq. Maanna ukioq ataaseq naalakkersuisooqataareernitsinni, aaqqissuusseqqinnernik suliaqarnerit aallartinnerat, taakkulu eqqarsaatigilluagaanerat qulakkeereerparput.  

Assersuutigalugu isumaginninnikkut aaqqissuusseqqinneq sulinissamik kajuminnerulersitsillunilu, isertitakitsut akunnattumillu isertitallit atugarissaarnerulernerannik qulakkeerinnittoq aallartipparput. Ineqarnermut tapinik meeqqallu tapiinik aaqqissuusseqqinneq ulloq 1. januar 2018 atuutilissaaq, tassuunalu isumaginninnikkut tapiissutit taakku akissarsiat qaffakkaangasa ingerlaavartumik annikilliartortitsineqartarnerannik atulersitsinissamik nassataqarput, taamaaliornikkullu SIK-p ukiorpassuarni ujartortuagaa qulakkeerneqarpoq. Maanna isertitakitsut akunnattumillu isertitallit akissarsiaat pillugit ajornartorsiutitaqanngitsumik

isumaqatiginninniartoqarsinnaalerpoq, akissarsiallu qaffanneqarnerisigut isumaginninnikkut tapiissutit appariaateqarnerisa nassatarisaannik  ilaqutariit annikinnerusumik aningaasaateqalernissaat pinngitsoortinneqarluni – Kalaallit Nunaat inuuniarnikkut naapertuilluarnerusup tungaanut ingerlapparput.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Qaleralittassanik pisassiinerit mianersuulluinnartariaqarput

 Ukiaq ilisimatinneqarpugut qeqertarsuup tunuani qaleralinniarneq ilungersunartorsiortoq, pisarineqartullu milliartorlutik. Siunissami qaleralinniarneq isertitaqarfiulluartumik ingerlaannassappat pisassiissutigineqartut mianersornerpaamik inissinneqartariaqarput. 

Naalakkersuisut qaleralinnut TAC-mik inissiisimanerat uumasorsiuunit siunnersuinermut naleqqiullugu qaffasippallaarpoq. Uumasorsiuummi paasisaat malillugit, maannamullu pisarineqareersimasut angissusaat annertussusaallu malillugu, minnerunngitsumillu aalisartut misilittagaat oqariartuutaallu malillugit ersarippoq massakkut pisassiinikkut mianersoqqissaartariaqartugut. 

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput qaleralittassiissutit taama annertutigissappata minnerpaamik killeqanngitsumik aalisartitsiffiusut killilersorneqalissasut. Tamatumani Qeqertarsuup Tunua Nuullu Kangerlua immikkut eqqarsaatigaavut.  

Taamak qaffasitsigisumik pisassiisoqarneratigut aarleqqutigaarput qalerallit ikiliartortut suli ikiligaluttuinnarnissaat, nunatsinnilu aalisakkani avammut nioqqutigisatsinni pingaarnerpaaq isumalluutigisarpullu nungukkiartupallassappat nunatsinnut ajorluinnartumik kinguneqassalluni. Taamaammat killiligaanngitsunik aalisartitsiffeqarneq atorunnaartariaqarpoq.  

Inuit Ataqatigiit piumasaraarput pisassiissutit nalilersorluaqqullugit, kukkusoqannginnissaa pingaarluinnarmat. Kingumut qivialaarnikkut pisassiissutit qaffasippallaaraangata pisassat nungussinnaanerat innarlerneqarsinnaanerallu takussutissaqareerpoq misilittakkavullu taakkua ilinniutigisariaqarpavut.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

 

Assiliisoq: Bendt B. Kristiansen

Innuttaasut naligiissut toqqissimasullu

Decemberip 10.-t tassaavoq Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit ullorititaq.

Inuit Ataqatigiinni Inuit Piginnaatitaaffii pingaartittuarpagut – siammarterneqarnissaanullu suleqataajuarluta.

Inuttut pisinnaatitaaffiit pisinnaatitaaffiupput inuit tamarmik pigisaat qitiulluinnartut, inunnut tamanut atuuttuullutik.

Tamatta inissaqatinneqarnissarput pingaatittariaqarparput qulakkeerlugulu. Nunarsuarmi inuit pisinnaatitaaffiinik siammarteriuarnissaq pingaaruteqarluinnartutut isigaarput, nunarsuarmioqatigiilluta toqqissisimasumik inooqqatigiinissarput anguneqassappat.

Nunatsinni inuttaaqataasut inooqataasullu tamarmik, sumit kingoqqisuunneq, suiaassuseq, kulturikkut tunuliaqutaq oqaatsinulluunniit sorlernik atuisinnaaneq apeqqutaatinnagu tikilluqqusaasutut, peqataaqqusaasutut pisariaqartinneqartutullu misigisimanissaat siunertaralugu Inuit Ataqatigiinni suliniartuarusuppugut. Politikkikkullu suliassaraarput taakku pisinnaatitaaffiit illersussallugit atuutsissallugillu.

Inuiattut immitsinnut ataqqilluta allanilu ataqqinnilluta inooqqatigiinneq ingerlatsigu.

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Nunatsinni pinerluuteqarsimasut pillugit isumaqatigiissut isumalluarnartuinnaanngilaq 

Ukiut arlerlugit Inuit Ataqatigiit pinerluttulerinermi inatsit aammalu nunatsinni eqqartuussisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaa, atugarisaasullu pitsanngorsartuarnissaat suleqataaffigiuarsimallugillu ilungersuutigiuarsimavarput. 

Soorunami oqarsinnaavugut pissutsit pitsanngoriartortut,taammaatorli politikkikkut suli annertuumik unammilligassaqarpoq. Politiit, kommunefoged-illu atugarisaasa  ilinniaqqisinnaaneranullu periarfissaasut suli pitsaanerusinnaanerat isumaqarfigaarput. Inatsisartunilu amerlanerussutillit isumaqataaffigisaannik iliuusissatut pilersaarusiornissamik  suliaqartoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq. Eqqartuusiveqarneq eqqarsaatigigaani illersuisunik, domsmand suli ilinniartitsinissaq aallunneqarnerusariaqarpoq, tamannalu aamma aningaasanik naleqarpoq. 

Inuit ataqatigiinniit isumaqarpugut kriminalforsorge pillugu isumaqatigiissuteqarneq angusaqarfiugaluarluni, taammaattoq annertunerusumik pinerlutaaliuineq pillugu suliniutinik annertunerusumik imaqannginnera pakatsinartutut isumaqarfigaarput. Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinermi nunatsinni pinerluuttulerinermik inatsisisamut allannguutissap aammalu nunaqarfinni kommunefogedeqarberup inuttalersorneqarnissaat pillugu oqallinnerneq Inatsisartuniit ingerlanneqarpoq.  

Pingaaruteqartutut isigaarput kalaallit inuttaasut Herstedvesterimi Parnaarussivimmi inissimasut, 2019-imi nunatsini nutaamik isertitsiveqalerneranut atatillugu siunertaavoq kalaallit pineqaatinneqarsimasut maannakkut Herstedvesterip Panaarussivimmi inissimasut nunatsinnut uternissaat. Inuit Ataqatigiit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput pinerluuteqarsimasup kissaatigippagut Danmarkimiiginnarnissani taava tamanna pisinnaatitaaffiussasoq kiisalu atugassarititaasut ullumikkumut ajornerulissanngitsut. Kiisalu pinerluuteqarsimasup nunatsinnut utereernerup kingorna ugguarsinnaanermut periarfissaqartitaanissaa inissamisoorsoraarput. 

 

Debora Kleist

Inuit Ataqatigiit

Timi Tarnilu nukittorsarneqarlik

Ukiuni kingullerni eqqumiitsuliornikkut annerusumik timersornikkullu aningaasaliisoqartarsimanngikkaluartoq, Inuit Ataqatigiit kissaateqarnitsigut aappaagu 2018-mut aningaasanut inatsimmut aatsaat taamak amerlatigisunik immikkut ittumik nipilersorneq, isiginnaartitsineq, filmiliorneq, atuakkiorneq kiisalu timersorneq aningaasaliiffigineqarput. 

Isumaginninnikkut unammilligassaqaleruttorfitta nalaani, timikkut tarnikkullu nukittorsaanissaq aatsaat taamak pingaaruteqartigilersimavoq, minnerunngitsumillu tamatumunnga aningaasanut inatsimmi inissaqartitsinissarput aatsaat taamak pingaaruteqartigilersimavoq. Eqqumiitsuliornerullu inuussutissarsiutitut, avammut nittarsaassisutut tunisassiassatullu tulluussariartuaalernerani alloriarneq una pingaartilluinnarparput. 

Kulturimik timersornermillu pingaartitsineq inuiaat nukittussutigaarput

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnit tulluusimaarutigalugulu nuannaarutigeqaarput eqqumiitsuliornikkut timersornikkullu immikkut ittumik aatsaat taamak amerlatigisumik aningaasaliissuteqarsinnaagatta. 

Taamatut immikkut ittumik aningaasaliisuteqarnerput neriuutigaarput aamma siunertaraarput aningaasaliissutigisimasagut sineriassuatsinni innuttaasunit amerlanerpaanik malugineqarlutillu nuannaarutigineqalerumaartut. 

Aningaasaliissutigut imatut agguataarneqarput

Nunatta Isiginnaartitsisarfianut tapiissutit 3.mio.kr-.nik ilaqqippagut aammalu Isiginnaartitsisartunit ataasiakkaanit imaluunniit isiginnaartitsisartoqatigiinniit qinnuteqarfigineqarsinnaasunik immikkut 1.mio.kr.-nik aningaasaliissuteqarpugut. 

Filmiliortartut atugaannut pitsanngorsaanissamut, filmværstedimillu pilersitsinissamut 1.mio.kr.-nik aningaasaliissuteqarpugut. 

Atuakkiortunut atuakkiallu saqqummersinnissaannut tapiissutit 500.000 kr-imik qaffappagut. 

Timersoqatigiiffiit katersuiniarnerminnut atatillugu nipilersortartunik tikisitsiniarnerannut, nipilersortartut angalanerinut aningaasartuutinut matussutissaannut tapiissutinut 1.mio.kr-inik, kiisalu nunanut allanut unammisartut aningaasarsiassaraluaminnik annaasaqarnerminnut taarsiivigineqarnissamut matussutissatut aningaasaliissutaasartut 250.000.kr-usut, 1.mio.kr.-nut qaffallutigit.

 

 

Peter Olsen

Inuit Ataqatigiit

Decemberip 3.-anni FN-ip inunnut innarluutilinnut ulloritippaa

Inuit Ataqagigiinni inuit innarluutillit inuttut allatullu inooqataanissaat pingaartittuarpaat, atugassarititaasullu pitsanngorsarneqartuarnissaannut suleqataajuarluta. 

Qujanartumillu tamanna aamma ukiuni kingullerni Naalakkersuinikkut annertuummik ukkatarineqarlunilu pingaartinneqarnera qujamasuutigalugulu isumalluarfigaarput. 

Inuit Ataqatigiit nunatsinni innuttaaqatigut inuit innarluutillit illersorneqarnissaat, inuaqatigiit ingerlanneqarneranni ersarissumik pingaartuutinneqartuarnissaat atugassarititaasullu siuarsaavigineqartuarnissaat sulissutigiuarumavarput.  

Nunaqaatigut inuit innarluutillit inuiaqatigiinni allatulli pisinnaatitaaffeqarput, allatulli periarfissaqartitaassasut pingaartilluinnarparput. Naak, suliniuterpassuit nutaat ingerlanneqaraluartut,taamaattoq suli inissiat, ilinniarfissat, suliffeqarneq, atuartitaanerlu eqqarsaatigalugit suli unamilligassaqarput suliniuteqarfigisassatinnik. 

Inuit innarluutillit ilaqutaasalu nuannersumik ullorsiorluarnissaanik kissaappagut.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Isumalioqatigiisitami sulineq

Siulittaasoq ineqartinneqassasoq ilaasortalluunniit immikkut akissaasersorneqassasut siunertaanngilaq

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap sulinissaa Inatsisartut ilusilersoreernikuuaat, tassanilu ilaanngillat ilaasortat immikkut akissaasersorneqassasut imaluunniit tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap siulittaasuata immikkut ineqartinneqarnissaa.

Soorlu ukioq 2018-imut aningaasanut inatsisissap pingajussaanneernerani oqaaseqartugut, tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap allattoqarfeqarnissaa pillugu tamakkiisumik tapersiigatta, taamaattaaq oqaaseqarpugut tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap ilaasortaasa ajunngittorsiassaqarnissaannik nipi isornartuusoq, soorluttaq tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap siulittaasuata ineqartinneqarnissaanik takorluukkersaarneq pissusissamisuunngittoq.

Naalakkersuisut isumalioqatigiisitamullu ilaasortat kaammattorpagut, Inatsisartut pisussaaffiliisimanerat naapertorlugu, tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap sulinera iluseqartissagaat.

 

Bendt B. Kristiansen
Inuit Ataqatigiit
+299 54 57 75

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaat pillugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqaaseqaataat tamakkiisoq

Nuna tamakkerlugu aalisarneq pillugu siammasissumik isumaqigiissuteqarnissaq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput aalisarnermut inatsit tunngavigalugu aaqqissuusseqqittoqassappat avaqqukkuminaatsuusoq aaqqissuusseqqinnerup kingorna aningaasaqarnikkut qanoq kinguneqarnissaanik qulaajaasoqartariaqarpoq.

Aalisarneq inuiaqatigiinni aningaasarsiorfitta pingaarnersaraat. Inuiaqatigiinni atugarissaarneq, suliffeqarneq, avammut niuerneq tamarmik aalisarnermut attuumassuteqarput, taamaammat Inuit Ataqatigiinni naqissusissavarput piumasarigatsigu inuiaqatigiit aningaasaqarnerata, suliffissaqartitsinerup, niuernerup, inuillu atugaasa innarlerneqannginnissaat aalajangiusimaneqassasoq. Taamaaliussagutta inuiaqatigiit tamatta, aalisartuugutta, sulisartuugutta, suliffissuaateqarutta, qinigaagutta paaseqatigiilluta isummavullu naapeqatigiisinniarlugit suliaq ingerlattariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit aamma piumasaraarput naalakkersuinikkut ataqatigiissakkamik, ilinniartitaanikkut ilisimasatigut qaffassaaneq inuussutissarsiornikkullu sulissaqarnikkut nunamilu suliffissanik piareersaanikkut, suliaqartoqassasoq. Suliassaq annertuvoq inuiaqatigiittullu aalisarnermi annertuumik aaqqissuusseqqissagutta ilisimasatigut sulisinnaassuseqarnikkullu siuttunngortariaqarpugut.

Nunarsuarmioqatitsinniik Kalaallit Nunarput ilisimaneqarpoq nunarsuarmi qeqertat annersaringaat sermimik qallersimasoq, issittorsuarmiikkattalu ukiumut piffissap annersaa sinerissami nunatat annertoorsuunngitsut apummik qallersimasartumiittut.

Aamma ilisimaneqarpugut inuiaat imaatigut inuussutissarsiornermik annertuumik naleqartitsilluinnartuusu sugut.

Ullumikkullu imaatigut inuussutissarsiutigut ineriartorluarsimasut siammasissumillu aalisarnikkut atorluaasoqartillugu tamani pissarsiaqaataalluartumik ineriartorfiusarluni. Tamannalu piviusumiitinneqartariaqarpoq, aamma suliaq ataatsimoorunneqaruni aarlerinartuniit tamanit ingalassimaneqartissinnaalluni. Piujuaannartitsinermullu apeqqut aamma taama pingaartigaaq, kinguaattami nunana manna atugassatut kingornutassaraat. Taamaattumik oqaaseq piujuaannartitsineq inatsip aallaqqaataani ersarissuliorfigineqarluni ilaatinneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniik isumaqarpugut.

Inuiaqatigiit pigisai:

Pissuusutit uumassusillit inuiaqatigiit ataatsimoorullugit pigisaraat. Qulakkeertariaqarporlu ataatsimoorussamik iluaqutaassasut.

Siunertaq:

Ullumikkullu novemberip 16-ni ukioq 2017 Inatsisissatut siunnersuut manna nerrivimmut qaqillugu suliassarilerparput. Inatsisartut, naalakkersuisut inuussutissarsiortullu qutsavigerusuppagut suliassap matuma ikkarnartuinik qulaajaalluta qaqitseqatigiinnitsinnut.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiillu akornanni aalisarnerup iluani naligiinnginnerup annertusiartortup akiornissaa siunertaralugu suliaq sammiveqartinniagarput Inuit Ataqatigiinniik kajungeralugu apeqqutinut qulaajaanissaq peqqissaartumik suleqataaffigissagatsigu matumani oqaatigissavarput.

Kommuninut sunniutissai takorlooruminartupilussuupput.

Kommunini innuttaasunut qanittumik suliaqartuusuni, aalisarnerup iluanaarutaalluartup siammassinnerusumik atuutileqqinneratigut makku sunniutigissaartumik ineriartuutaalersussatut naatsorsuutigineqarsinnaapput.

Angallatillu amerlasoorsuunngikkaluartut sinerissamut aalisarnikkut siammaanneqarnerini innuussutissarsiuteqarnikkut suliffissatigullu ineriartuutaasariaqarpoq. Tamannali iluatsissappat Naalakkersuinikkut ataqatigiissakkamik sulinissaq pisariaqarpoq.

Sumiiffigisani assigiinngitsuni raajarniarnikkut aalisakkanillu allanik aalisartitsilernikkut akileraarutitigut pissarsiarisartagassat inuiaqatigiinnut atugarissaarnerulernissamut sunniuteqarluassasuttaaq naatsorsuutigisariaqarpoq.

Suliffiit:

Maani najugaqartuni nuannarineqarluartut tassaapput imaani inuussutissarsiutit, taamaattumik ilisarnaatigaarput inuiaat ullumikkut nunatsinni najugaqartut tamaannarmik tassaasut imaatigut inuussutissaqarnermik annertusiartortumik tunngaveqartut naalakkersuinikkullu silatuumik suleriuseqarluni tunngavilerneqartariaqarluni.

Aalisarnermut inatsisiliassaq:

Aalisarnermut inatsisissaq manna tassaannaanngilaq siornatigut suliaasunut sanillersuunneqarsinaasoq, allannguinernimmi annertuunik piareersarluangasunillu malitseqartinneqassappat apeqqutinik ilaatigut imaannaanngissinnaasunik akisassartalinnik imaqartussaaavoq.

Inuit Ataqatigiinniillumi isumaqarpugut Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissaasa pitsaaqutaanik pitsaanngequtaasunillu peqqissaartumik qulaajaasoqartariaqarpoq.

Ukiut arlallit naalakkersuinikkut oqallisigiuarparput nunatsinni inuiaqatigiit pisuussutaasa uumassusillit qanoq ililluni naapertuunnerpaamik aaqqissuussivigineqarsinnaanersut. Inuiaqatigiit pisuussutaat inuiaqatigiinnut tamatsinnut pitsaanerpaamik iluaqutaanissaat anguneqassappat pingaarutilinnik akuerisassaqarpugut.

Pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi aningaasarsiornikkut patajaassuseqarnissaq, suliffissaqartitsinikkut periarfissiinerunissaq, tunitsiveqarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu annertusaanissaq tunisassianillu naleqarnerulersitsinissaq, aalisartoqassutsikkut aamma aqumiunik nunaqavissunik aallaaveqarnerunikkut sulisartoqarnikkut annertusaanissaq, minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffiit aalisartullu siammasinnerusut ingerlalluarsinnaassuseqarnerisigut nunatta inuisalu aningaasaqarniarnikkut siuarsarneqarnissaasa aamma qulakkeerneqarnissaa.
Nutarterinermilu qulakkiigassatut pingaartilluinnangaraarput, siunissami inuiaqatigiit aalisarnermik tunngaveqartut aammalu kinguaariit nikittarneranni inuiaqatigiinni ilisimasanik avitseqatigiinnikkut pigisaqartuarnissarput. Taamatullu aalisarneq aqqutigalugu suliffissaqartitsiniarnikkut inuit sulisartut sapinngisamik amerlasuut piumassuseqarluartullu suliffissaqartuarsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqartoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarput aalisarneq inuiaqatigiinnut aningaasarsiornikkut iluaqutaasumik aaqqissuuteqqinneqassasoq/inatsit naammassineqassasoq.

Taamaammat una uteqqillara; Inatsit atuutilertussaq tunngavigalugu aaqqissusseqqittoqassappat taava aningaasaqarnikkut kingunerisassai aamma paaseqaaassallugit qulakkeeqqaarsimasariaqartoq isumaqarpugut. Tamannalu Inatsisartut ataatsimiititaliaanni pingaaruteqartutut isigalugu peqqissaartumik suliarineqarnissaa avaqquneqarsinnaanngilaq.

Suliaq aallartippoq misissugassat qulaajarumasallu tamaasa misissorsimatinnagit misissorneqartariaqarput. Kissaatingaarput aalisarnermik inuussutissarsiut nunatta aningaasaqarneranut taamak pingaaruteqartigisoq peqqissaartumik aalajangernissamut tunngavissanik misissuilluarsimanikkut qulaajaavigineqaqqaassasoq. Taamatullu sulisoqassappat Inatsisartut ataatsimiititaliaasa piffissaqarlutik aamma peqqissaartumik sulisinnaanissaat qulakkeerumallugit tuaviuussaanngitsumik sulinissaannut periarfissalerneqartariaqarput.

Matumanissaaq pingaartilluinnarparput Inatsisartuni sulinissatsinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut, aamma tunitsivinnik tunisassiorfinnillu ingerlataqartut, minnerunngitsumillu kattuffiit, suliniaqatigiiffiit, aalisarnikkullu susassaqartut tamaasa akuutillugit inuiaqatigiinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup pitsaanerpaamik ataatsimoorfiusumillu angusaqarfiunissaa siunertaralugu suleqatigiittoqarnissaa.

Nuna tamakkerlugu siammasissumik naaperiuteqarfiusumik suliaq naammassisariaqarpoq.

Qulaanilu apeqqutinut tapiliullugu makku akineqartariaqartutut isingaavut.

Avataasiorneq sineriassornerlu:

Avataasiorluni sinerissallu qanittuani aalisarnikkut pisassat agguangaanerisa 50/50-mut agguarneqartarnissaasa siunissami naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusinerat innarlissavaa? Siunertaasorlu inuussutissarsiutit inuiaqatigiit ataatsimoorullugit pigisaasa naalakkersuinikkut aqunneqalernissaannut sunniutissai suuppat?

Ukiut amerlassusaat pillugu isumaqatigiilerneq

pisassiissutinik tiguneqartussanik uterartitsinermi suliaqarnermi susassaqartut peqatigalugit ukiut amerlassusaat naleqqunnerpaat nassaarineqartariaqarput

Inatsimmi ippinnartut:

§ 3-mi oqaasertani oqaatsit atorneqartut ilaat apeqqusersornarput, ilaatigut oqaatsinik atuinitsinni isumalersuinikkut paattuungassutaasinnaasutut isigalugit. .

Misileraalluni aalisarnermut kisermaassisinnaanermut periuseq atuutilersinneqassasoq naalakkersuisut oqarput, tassani misileraalluni aalisarnissamut taamaalillunilu aalisakkanik sumiiffinnillu nutaanik misissuinissamut aalisartut aningaasaqarnikkut kajumissuseqartinneqarnissaat anguniarlugu.

Misileraanerup pilerinarpallaartannginnerangaasarnera aalisagartassat raajartassalluunnit ilaannik Nunatta Pisassiissutinik Peqqumaateqarfiliornikkut (kvotebank) aningorneqarsinnaasoq Inuit Ataqatigiit soqutiginarluinnartutut isingaarput. Taamaalilluni NPP-nik (kvotenik) annertussusilikkanik attartorluni misileraanermik ingerlatisoqarsinnaaneranik isumaqartillugu.

Aningaasaliisartut:

Ullumikkut allanngortiterinerup aallarnisarnissaanut sinaakkutissanik misissuititsilernissami, aningaasatigut kingunissaasut aarlerisaarisaarutigineqartut arlaqarput annertullutillu. Tamakkununnga ilaavoq aningaasalisartut nunatsinneersut tunuarsimaarnerulernissaat.
Ilisimaarilluarparput aalisartitserusullutik nunatsinnut iserusuttut amerlaasuujummata, allaat aalisarnikkut kinguaariit nikinnissaannut piserusuttut nunatta avataaneersut ullumikkut aalisartiteqatigiiffissuarniik pilerigineqarluinnartut. Aamma ilisimavarput aalisarnermut tunngasuni aningaasaliisartut tassaasut nunatsinni aningaaserivik aalisartitseqatigiiffissuillu. Taamaattumik naalakkersuisut apererusunnarput aningaasaliisartut kikkuuppat aamma suleqarfinni aningaasaliisartuni qanoq imminnut attuumassuteqartigaat.

Aalisarnermut inatsimmi apeqqusikkat:

Aalisarnermut inatsit eqqartortillugu kikkut aalisarsinnaatitaassanersut sukumiisumik iserfiginngitsoorsinnaanngilarput. Massakkut atuuttut malillugit inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attuumassuteqarneq ukiullu kingulliit marluk nunatsinni najugaqarsimanissaq piumasaqaatini pingaarnerpaajusut nalimmassaqqittariaqarsoraagut.

Kikkut aalisarsinnaatitaanerannut tunngasut sukumiinerusumik ataatsimiititaliamiit oqaluuserineqarnissaat kissaatigissavarput.
Ilaatigut eqqartortikkusussinnaavarput nunatsinni pisuussutinik uumasunik uumaatsunillu atuisinnaatitaanerit nalimmassaqatigiisinneqarnissaat.

Aalisariutinik piginnittuussuseq eqqarsaatigalugu § 7, imm. 3, nr. 2-imi aalajangersagaq taamaallaat angallatip nalingata 2/3-ianut tunngasuuvoq. Taava tassunga tunngatillugu paaserusupparput aningaasaliissutissat sinneri avataaneersunit aningaasaliiffigineqarsinnaassanersut, taamalu avataanersut toqqaannanngitsumik piginneqataanermut ammaanneqassanersut.

Takornariartitsineq inuussutissarsiutissatsitut pingaarnerit ilaattut ineriartortikkusoqaarput. Tamatumalu malitsigisaanik inuussutissarsiutiginagu aalisartitsineq annertooq ingerlanneqalersinnaasoq naatsorsuutigisariaqarparput. Eqalunniartitsinerit, saarullinniartitsinerit, qanoq annertutigisumik ingerlanneqarsinnaassappat, qanorlu amerlatigisunik pisaqartoqarsinnaassava? Apeqqutit taama ittut ataatsimiititaliamit isumaliutigilluarneqassasut neriuutigaarput.

Aalisarsinnaanermut akuersissutit avataasiornermut tunngasut annerpaamik 33,3%-mut inissinneqarsimapput, kisiannili naalakkersuisut periarfissinneqarput taanna avaqqunneqarsinnaanngorlugu immikkut aalajangersaasinnaanngortillugit. Aalajangiisoqassagaluarpat pisassiissutinik piginnittuussutsip annerpaaffissaata 33,3%-mut killeqarnera ilumut sanioqqunneqarsinnaassasoq taava immikkut akuersinikkut aalajangersakkap atuutsinngikkallarneqarnera piffissami aalajangersimasumi taamaallaat atuutissasoq inatsimmi erseqqissumik aalajangersarneqassasoq kissaatigissavarput.

Pisassiissutit tamarmiusut amerlassusii ukiuni makkunani ukiumiit ukiumut aalajangersarneqartarput. Tamatuma malitsigisaanik ungasinnerusumut pilersaarusiorneq aningaasaliisussarsiornerlu ajornakusoortarpoq. Pilersaarusiorneq aningaasaliisussarsiornerlu oqilisarniarlugit Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigerusupparput pisassiissutit tamarmiusut amerlassusii suliassanut sunniuteqarnerusunngorlugit aaqqissuunneqaqqittariaqartoq. Soorunami piffissami pisassiiviusumi piujuaannartitsineq navianartorsiortinneqalissanngilaq.

Aalisarnermik killilersuineq eqqarsaatigalugu aamma imartat uumasoqassusermut pingaaruteqarlulinnartut, soorlu suffisarfiit ingerlaarfiillu immikkut illersugaanissaat ilanngullugu aalisarnermut inatsisiliornermi aalajangersaavigineqarnissaa pitsaasutut isigaarput.

Silap kissakkiartornera ilutigalugu aalisakkat allaasut takkuttalerput, aammalu ukiup ilaannaa ilaatigut takkusimaartarlutik. Assersuutigalugu avaleraasartut ukiup ilaannaani Tunup imartaanut takkuttarput. Ukioq naallugu piniagassaanngitsut piniarumallugit umiarsuarmik attartorluni piniarneqarnissaannut periarfissat eqaannerunissaat isiginiarneqartariaqarpoq. Aamma siunertanut aalajangersimasunut sammisumik atugassanik pisassiissuteqartoqarsinnaanngussappat umiarsuarmik attartorluni aalisarneq periarfissatsialaasinnaavoq.

Aalisartut ilisimasaat inatsimmi sumiginnarneqannginnissaat Inuit Ataqatigiinniit pingaarteqaarput. Aalisarnermut siunnersuisoqatigiit uumasorsiuumik inuttaqarnissaat oqaatigineqarmat tupinnanngilaq tulluarlunilu. Aalisartut ilisimasaannik aalajangersimasumik katersisoqarnerisigut taakkulu siunnersuinermi atorneqartarnerisigut qularnanngilarput aalisartut akisussaaqataanerat annertusaaqataassasoq.

Aalisarnermik siunnersuisooqatigiit tusarniarneqartarnissaa inatsisitigut naqissuserneqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit piumasaraarput.

Aalisakkat ilaat ukiup ilaannaani takkusimaartartillugit, soorlu saarulliit piffiit ilaanni taamaattartut, qularnanngilarlu sila allanngoriartortillugu aalisakkanik allanissaaq ukiup ilaannaa takkuttoqartarumaartoq, taava ataavartumik tunitsiviliornissaq ilaanni akilersinnaassanngilaq. Kisianni iluaqutigisinnaasariaqarpavut soorlu puttasunik tunitsiveqarnikkut. Taamaammat tunitsiviit puttasut qaqugukkut atorneqarsinnaanerat pillugu eqaannerusunik aalajangersagaliortoqarnissaa periarfissaatikkusupparput.

§ 14-imi angallatillit kisimik aalisarsinnaatitaanerat pisassallu tassungaannarmut atortussaanerat erseqqissarluarneqassasoq kissaatigaarput tassami toqqaannanngitsumik pisassiissutinik piginnittoqalersinnaasarmat. Assersuutigalugu piniutinik akisuunik peqarluni, aalisarsinnaanermulli akuersissummik peqarani, taava angallataatilimmut isumaqatigiissuteqaraanni angallattaa attartortarniarlugu taava assersuutigalugu aalajangersimasumik nunatsinnut aalajangersimasumik attuumassuteqarnissaq avaqqutaarneqarsinnaanngussaaq.

Pinngortitaq allanngorartuartuuvoq, taamaammallu aamma pisassiissutit tamarmiusut allanngorarsinnaapput. Pisassiissutit ikileriarujussuassagaluarpata taamalu aalisariutit ikilisinneqassagaluarpata ikilisaanerup qanoq pinissaa najoqqutassiorneqareersimassasoq kissaatigaarput. Aalisariutikkillisaariataarsinnaanermut aningaasaateqarfimmik sillimmateqassanerpugut? Taamaalisusagaluarutta taanna kikkunnit aningaasalersorneqassava?

Aalisarneq inuussutissarsiutitut pigiinnarumagutsigu imartat paarilluartariaqarpavut. Mingutsinneqarnerat killilersimaneqartariaqarpoq aamma piniutaarsiutit eqqarsaatigalugit. Taamaammat piniutaarsiutit kikkunnit akisussaaffigineqarnerat erseqqissumik inatsisiliorneqarsimassasoq inassutigissavarput. Nunat aalisartoqarfiit allat periaasii ilinniarfigissagutsigit piniutit eqqunneqarnerini akitsuusiisoqartarsinnaavoq piniutit annaaneqassagaluarpata saliinermut atorneqartussanik.

Nunatta aalisarnikkut oqartussaaffiata avataani aalisarneq eqqarsaatigalugu pisassiissutinik nammineerluta pisarisinnaanngikkallakkatsinnik niueruteqarluni nunani allani aalisarnissamut periarfissaqartuarnissarput aamma ammaffigaarput, kisiannili pisassiisarnermi nunaqavissut salliutinneqartuarnissaat piumasarissavarput.

Suliassaq manna inuiaqatigiinnut tamanut aningaasaqarnikkut eqquinerlunngitsumik suliarineqarnissaa Inuit Ataqatiigiinniit pingaaruteqarluinnartilluinnarparput. Apeqqutinik sunilluunniit nalilersuilluarnikkut suleqatigiissutigineqarluni ingerlanneqarnissaa aammalu attuumassuteqartunit tamanit peqataaffigineqarnissaata eqqummaariffiujuassasut sakkortuumik kaammattuutigaavut.

Kukkunerimmi takussutissartai siulliujunnanngillat, sukumiisumillu qulaajanikkut apequtinullu tamanut sapiissuseqarluni ineriartornermut iluaqutaasut innarlernaveersaarnissaat ilungersuunneqarsimatillugit ajornartorsiutaalerumaartussat siornigersimaneqarsinnaasut Inuit Ataqatigiinniik innersuusutingaavut.

Ataqatigiinnerummi ikioqatigiinnerullu silatussusermik pitsaassusermillu qularnaarinnitsissavaatigut.

Nuna nukittunerusoq, pissaqarnerusoq nammineernerusorlu kinguaassanullu kingornutassiarinissaa Inuit Ataqatigiit anguniangaraat.

Inuit Ataqatigiinniik taamatut oqaaseqarluta suliamut aallarniutaasumik Aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliami ilaasortaasunut tamanut peqqissaartumik suliaqarnissaamik kissaalluta ingerlateqqipparput.

FN-ip arnanut persuttaasarnerup unitsinniarneqarneranut ullorititaa

Ulloq 25.november tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu FN-p arnanut annersaasarnerup unitsinniarneranut ullorititaa.

Arnanik persutaasarneq akuersaanngilarput aamma akuerinngisaannassavarput.

Nassuerneq imminut qiviarneq oqaloqatigiinnerlu aqqutissaapput.

Nunarsuarmi tamani arnat inuunerminni persuttarneqartut suli amerlaqaat. Ajoraluartumik nunatsinni arnanik persortaasarneq ajornartorsiutaavoq annertuumik, tamannalu assorsuaq ajuusaarnarpoq akuerineqarsinnaanngilarlu. Nunatsinni ukiuni kingullerni arnat affaat sinnerlugi tassa 62 %-ii inuunnermi ilaani persuttagaanikuusimapput.

Persuttagaanerup saniatigut aammattaaq arnat pinngitsaalineqarnermik nalaataqartuartarput. Taamatullu nalaataqartarneq arnap inuuniarneranut annertuumik sunniuteqarsinnaasarpoq timikkut tarnikkullu peqqisusaa eqqarsaatigalugu.

Nunatsinni arnat taama amerlatigut persuttarneqartaraluartut, iluamik oqallisaanngilaq – eqqartussallugu paqumigineqarpoq. Oqallisiginerulernissaanut aqqutissiueqatigiitta.

Arnanik persuttaasarneq ilaqutariinnut tamarmiusunut sunniuteqartarpoq. Angerlarsimaffimmi persutaaffiusartuni meeqqanut uivernermik ersiornermillu pilersitsisarpoq – tamannalu meeqqap alliartorneranut sunniuteqarnerlusinnaasarluni.

Ataatsimoorluta ikioqatigiilluta ajornartorsiutit qaangerneqarnissaanut peqataasariaqarpugut. Periarfisssat aqqutissallu ilagaat annersaasartup nammineerluni nassuiersinnaaneranik aammalu imminut qiviarsinnaalernissaanik aqqutissiussineq, tamannaluu paasitsiniaanikkut oqaloqatigiinnikkullu pisinnaavoq.

Qujanartumik ukiuni kingullerni annersaasarnerup pinaveersartinneqarnissaa siunertaralugu pisortat aammalu suliniaqatigiiffiit, namminerlu piumassutsiminnik suliniuteqartut akornanni suliniutinik aallartitaqarsimapput. Assersuutigiinnarsinnaavagut “Kattunneq” aammalu “Angutit Oqaloqatigiittarfiat”

Ilumut; angerlarsimaffimmi persuttaasarneq tamatta akisussaaffigaarput. Paqumigiunnaarlugu suleqatigiinnitsigut oqaloqatigiinnitsigullu pinaveersaartitsigu. Kinguaassatta siunissaat qaamasooqqullugu.

Arnanik persuttaasarneq paquminarunnaarsillugu ataatsimoorluta akiorniartigu.

Arnanik persuttaasarneq akuersaanngilarput aamma akuerinngisaannassavarput.

Peter Olsen
nuit Ataqatigiit

Inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiit aningaasanut inatsimmi inissilluarput

Inuit Ataqatigiit inunnik isumaginninnikkut ilinniarfinnik assigiinngitsunik pitsanngorsaanissamut, pilersitsinissamullu aningaasaliissutissanik piumasaqaateqarnerput aningaasanut inatsisissamut ilanngupput. 

Isumaginninnikkut suliassavut amerlasuut pingaarutillit inuiaqatigiinni pingaarnersiuinikkut avaqqussinnaanngilagut. Kommunit isumassuinikkut innuttaasunik pitsaasumik sullissisinnaassagunik sulisoqarnikkut nukittorsarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, soorlu MIO-p nalunaarusiarisartagaanni ilaatigut tamanna ersersinneqartarpoq. 

Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit inunnik sullissinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaat pisariaqartutut oqaatigisarsimavarput. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni, ingammik meeqqat angerlarsimaffiini, ullumikkut ilinniarsimanngittunik sulisoqarneq annertuumik atorneqarpoq. Tamanna meeqqanut pissutsinullu atuuttunut kipiluttunartumik inissisimatitsivoq, meeqqallu annertuumik sumiginnagaasimasut isumassorneqarnerisa pitsanngorsaavigineqarnissaannut aporfiulluni. 

Taamaammat Inuit Ataqatigiit piumasarisimavarput najugaq qimannagu inunnik isumaginninnermik siunnersortinngorniarneq ingerlasoq naammassippat nutaamik aallartittoqarnissaanut (decentral socialrådgiveruddannelse) aningaasaliisoqassasoq, isumaginninnermut siunnersortinut ikiortinik ilinniartitsinissamut (rådgivningsassistent), psykoterapeut-inngorniarnermut kiisalu supervisorinngorniarnermut aningaasaliisoqassasoq. Minnerunngitsumillu sumiiffik qimannagu perorsaasunngorniarfimmut (decentral pædagoguddannelse) aningaasaleeqqinneq kiisalu pædagogit aqutsisutut ilinniarsinnaanissaat aningaasaliisoqassasoq piumasarisimallutigu. 

Isumaqatiginninniarnerni inunnik isumaginninnermut ilinniarfinnut tunngasut Naalakkersuisumut allakkatigut annguppagut. Nuannaarutigaarpullu taakku kissaatigut aningaasanut inatsimmi ilanngummata. 

Pineqartut ilinniartitaanikkut periarfissaanerat nukittorsarneqarpat kommunini inunnik isumaginninnikkut sullissineq annertuumik kivitsiffigineqarnerusinnaassaaq piffissarlu ungasinneq isigalugu aningaasartuutikillisaaqataasinnaasutut isigaarput. 

Inuit Ataqatigiit

Aningaasanut inatsit 2018 – Isumaginninneq anersaarlu qitiutillugit

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsimmut inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuarnik immersuilluarlutalu peqataasinnaanerput nuannaarutigivarput. Isumaginninnikkut, ilinniartitaanermut, peqqinnissaqarfimmut minnerunngitsumillu kulturi aamma timersorneq tapersersorlugit kissaatigut ilanngummata. 

Aningaasanut inatsimmi isumaqatiginninniartarneq kissaateqartarnerlu partiiniit suliaavoq annertooq. Pingaartumillu kissaaterpassuit isumarparujussuillu ataqatigiissarniarsarineqartarmata suliaq aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut imaannaanngilaq. Aappaagumullu aningaasanut inatsit atuagaq aappaluttoq, inunnik pingaartitsinikkut, saamerliunerullu ilisarnaataattut piukkulluinnartoq atuarneqarsinnaalissaaq. 

Inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiusut aningaasaliiffigaagut, nunagisaq qimannagu perorsaasunngorniarfik aamma tassani aqutsisunngorniarsinnaaneq ilanngullugu aamma nunagisaq qimannagu inunnik isumaginninnermik siunnersuisunngorniarfik, tassanilu aamma rådgivningsassistentit pineqarput. Minnerunngitsumillu psykoterapeutitut ilinniarfik aamma supervisoritut ilinniarfik aningaasaliiffigineqarlutik. Taakkununnga ilinniarfinnut 7,4 mio. kr.-nit piumasaqaatigalugit ilannguppagut. 

Peqqinnissaqarfimmullu annertuumik pitsanngorsaaneq suliaraarput peqqissartut angalasarnerinut, inunngujaarsimasunut immikkoortortaqarfimmik pilersitsiniarnikkut, MANU-mut, Aasianni Allorfik, sakialluuteqartarnerlu pillugu periusissiornissamut. Katillugit 23 mio. kr.-nik qaffaanermik illukartitseqataalluta. 

Boligsikringimut aamma meeqqanut tapiissutinut tunngatillugu aaqqissuusseqqinnernut aningaasaliissutit ilanngupput, aamma siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilinnut, sulisinnaajunnaavissorsimasumullu aappaasup isertitai apeqqutaajunnaartinneqarnerinut, grundbeløbeqalernissaa, inunnullu innarluutilinnut inatsimmut katillugit peqqinnissaqarfimmut 25 mio. kr.-nit qinnuteqaatigisimallutigit qulakkeerlugillu. 

Immikkullu eqqaasariaqarparput Kangaatsiami, Alluitsup Paa-ni Qassiarsummilu atuarfiit aserfallassimaqisut nutaamik sanaartorfigineqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaanut kissaaterput inatsimmi ilanngunneqarmata. 

Minnerunngitsumillu inuiaqatigiinni anersaakkut kultooritsinnilu nukittuujuarnissarput pingaartitaralugu eqqumiitsuliorneq, kulturi timersornerlu piorsaaffiginiarlugu immikkut ittumik annertuumillu piumasaqaateqarluta aningaasaliiffigaarput.  Nunatta Isiginnaartitsisarfianut qaffaanermik aamma allat isiginnaartitsisartut aningaasaliiffigaavut. Atuakkiortut aningaasaliiffigeqqippagut aamma filmiliortut værsted-issaannut illukartitsineq, kiisalu timersoqatigiiffiit katersuiniarnerminni nipilersortussanik tikisitsinissaminnut taperneqarsinnaalernissaannut periarfissaqalissallutik. Kulturimut eqqumiitsuliornermullu suliniutinut aningaasaliissutit 6,5 mio. kr.-nit illukartinneqarput. 

Timersortartut nunanut allanut unammisartui aamma angalanissaannut taperneqarsinnaalissatut Inuit Ataqatigiit qulakkeerparput.

Ataatsimut isigalugu aningaasanut inatsit 2018, inuiaqatigiinni pisuussuterput tassaasoq inuk qitiutilluinnarparput. Isumaginninnikkullu suliassat annertuut anersaakkullu nukittorsarnissaq inuiaqatigiinni pitsaasumillu ingerlariaqqinnissatsinnik siunertallit uani pingaartilluinnarpagut.

 

Bendt B. Kristiansen

Inuit Ataqatigiit

Inatsisinik unioqqutitsinikkut eqqugaasut ikiorneqarnissaannut pikkorinnerulissaagut

Isertitsivinniittunut pineqaatissiissutit atugassarititaasullu pillugit eqqartuisaqaagut, maannakkulli pinerluffigineqarsimasunut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat ikiorneqarnissaallu pillugit eqqartuinissatsinnut piffissanngorpoq. Kalaallit Nunaanni pinerluttut amerlanerisa pinerluffigineqartuttaaq amerlasuujunerannut takussutissaavoq. Tamatuma kiisami Inatsisartuni oqallisigineqalernera kiisalu inatsisinik atuutsitsinermi qanittukkut Naalakkersuisuniit periusissatut suliniutissatullu pilersaarummik saqqummersitsisoqarnera nuannaarutigaagut. 

Sapaatip akunnerata siuliani Inuit Ataqatigiinniit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallippugut, tassanilu Kalaallit Nunaanni inunnik ulorianartorsiortitsisunik sakkortuunik pinerluffigineqartartunut iliuusissatigut sutigut nukittorsaasinnaanerput oqallisigaarput. Oqallinnerup siunertaa amerlanerussuteqartuniit taperserneqarpoq, Naalakkersuisuniillu pinerluffigineqarsimasunut siunnersuisarfissamik pilersitsinissaq siunniunneqarpoq, tassungarpiarlu 2018-mut aningaasanik illikkartitsisoqarluni. Siunnersuummik saqqummiussisut sinnerlugit Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen ima oqaaseqarpoq: ”Paasiinnarparput inunnik ulorianartorsiortitsisunik sakkortuunik pinerluffigineqartartunut iliuusissiatigut nukittorsaanissatsinnik pisariaqartitsisoqartoq. Pinerluffigineqartunut siunnersuisarfissaq aallarniutissatut pitsaasuuvoq, Naalakkersuisullu taamatut iliuuseqarnerat inatsisinillu atuutsitsinermi periusissatut suliniutissatullu pilersaarummik nutaamik saqqummiussinerat nuannaarutigaara”. 

Naalakkersuisuttaaq persuttarneqarsimasunut, pinerluffigitittut illersuisoqarsinnaanerinut ilisimatinneqarnerusarnissaannullu, inatsisinillu atuuttunik ilisimatinneqartarnissap qulakkeerneqarnissaanut iliuusissatigut nukittorsaanissat tikkuarpaat. Pinerluffigitittut atugaasigut pitsanngorsaanissaq siunertaralugu pinerluuteqarsimasut aningaasalersugaannik pinerluffigineqartunut aningaasaateqarfiliortoqarnissaa Naalakkersuisuniit inassutigineqarpoq. 

Inatsisinik atuutsitsineq Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmarkimiit isumagineqarpoq, taamaattumillu pinerluttartut ikilisarniarnerannut qanorlu pinaveersaartitsisoqarnissaanut nammineerluta siunnersuuteqarnissarput pingaaruteqarpoq. Folketingimi Inuit Ataqatigiinniit inatsisinik atuutsitsinikkut tunngasunik siunnersuusiortoqarsimavoq, tassanilu aaqqiissutissatut siunnersuutit Naalakkersuisunittaaq tikkuarneqartut taakkartorneqarput. Taamaattumik Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut taamak ersaritsigisunik oqariartuuteqarnerat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigivarput.  

Inatsisinik atuutsitsinerup nukittorsarneqarnissaanut danskit naalakkersuisui ukiuni sisamani atuuttussatut 10 mio. kr-inik aningaasaliisimapput. Naalakkersuisut periusissatut suliniutissatullu pilersaarutaanni Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen aningaasat pisariaqartitsinermut naammassanersut isumaliutigilaaqqullugit naalakkersuisunut inassuteqarpoq: ”Inatsisartuni kiisami pisami tamamani eqqartuisoqarnera alloriartoqarneralu Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Naalakkersuisut periusissatut suliniutissatullu pilersaarutaanni anguniakkat qanoq pisariaqartitsisoqarneranik kingulerussimanermillu takutitsiinnarput. Ukiuni kingulliunerusuni inatsisinik atuutsitsinerup iluani pitsanngorsaasoqarsimavoq, inatsisitigulli isumannaatsuunerunissaq pinerluffigineqartartullu ukkannerunissaat angussagaanni iliuutsit naammanngillat.” 

Kingullertigut illersuisut ilinniartitaanerannut nalunaarut eqquutsinneqassappat 6 mio. kr. –it tikillugit aningaasanik immikkut pisariaqartitsisoqartoq saqqummerpoq. Tamanna inatsisinik atuutsitsinerup iluani naalakkersuisut aningaasaliissutaasa naammanngilluinnarnerannik takutitsiinnarpoq.

 

Attavissaq:

Aaja Chemnitz Larsen

Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut

Inuiaat imarsiortuuvugut

Asasakka Aalisartut piniartullu. Siullermik Inuit Ataqatigiinnit ullorsiornissinni uummammik pisumik pilluaqquassi.

Piniarnikkut pinngortitap pissusaata allanngorarneranik annertuumik sunnerneqajavusi, taamaattorli ilisimasasi pingaartumillu nikallujuissuseq pigalugit ingerlaartuartuuvusi tamannali ataqqinaatigaarsi nukittoqqutigisiullu. 

Nunani allani Kalaallit Nunarput ilisimaneqarpoq nunarsuarmi qeqertat annersaringaat sermimik qallersimasoq, issittorsuusaramilu ukiumut piffissap annersaa sineriammi nunatat annertoorsuunngitsut apummik qallersimajuartartut. Aamma ilisimaneqarpugut inuiaat imaatigut inuussutissarsiornermik annertuumik naleqatitsilluinnartuusugut. 

Ilissilu aalisartut piniartullu ullumikkut ullorsiortusi ilumut ilisimanninnerup taassuma piviusuuneranik ukioq kaajallallugu uppernarsaasuuvusi.  Ullumikkullu  imaatigut inuussutissarsiutigut ineriartorluarsimasut siamasissumillu atorluarneqaraangamik tamani pissarsiaqaataalluartumik ineriartorfiusarput. 

Ukiormanna UKA 2017-mi pingaarnertut aalisarnermut inatsisiliorneq aallartippoq kiisalu aalisarnermi akitsuutitigut naleqqussaavugut. Pingaartipparpullu pingaartumik aalisarnermut inatsisissap tamanut naapertuuttumik, aalisartunullu iluaqutaasussamik suliarilluagaasumillu suliarineqarnissaa. 

Ataatsimoortariaqarpugut

Aalisarnikkut ullumikkornik annertunerusumik suleqatigiittariaqarpugut. Silaannaap pissusaata sunniutai pitsaasut atorluarnerunissaat anguniarlugu. Aalisarnerup tamani pitsaasumik ineriartorfiusumillu suleqatigiiffiusup pisariaqartippaa ilisimatuussutikkut attuumassuteqartusi tamassi peqatigiinnissarsi. 

Eqqaamavagut aalisarnikkut piniarnikkullu pisartut alianartut, minnerunngitsumik aasaq inoqarfinnguani piniartoqarfiullutillu aalisartoqarfiusuni Illorsuarni pingaartumillu Nuungaatsimi pisut alianangaartut . misiginneqataallutalu eqqaajuassavagut. 

Inuiaallu pinngortitami pissaaneqangaartumi ingerlaqqittuartuungatta atukkagut paasillugit ataatsimoornerpullu nukingalu ingerlariaqqissaagut. 

Aalisartut piniartullu ullorsiorluarnissassinnik kissaappassi. Inuiaqatigiillu tamassi aammattaaq pilluaqqullusi.

 

Hans Aronsen

Inuit Ataqatigiit

Nunatta EU-mi allannguutit annertusisamik qisuariarfigisariaqarpai

Tuluit nunaata EU-mit aninialernera Kalaallit Nunaata tuluit nunaannut soqutigisaqarfiinut tunngatillugu immikkut suliniuteqartoqanngippat nunatta tuluit nunaannut attavikinnerulissutigisussaavaa.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat Bruxellesilimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia ukiuni tulliuttuni annertusarneqarnissaa. 

Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuuteqarnerata kingunerisaanik EU pillugu Inatsisartuni nassuiaateqartoqarnera nuannaarutigaarput. Tamassuma kingunerisaanik nunatta EU-mi suleqateqarnerup sukkut annertusarneqarsinnaaneranik ersarinnerusumik takuneqarsinnaalissaaq. 

Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu suleqateqarfigisaani EU pingaarnerpaanut ilaavoq. Tamanna Partnerskabsaftale-mi immikkut Grønlandsinstrument-imik taasami ersippoq aammalu aalisarnerup iluani Fiskeripartnerskabsaftale-mik taasami nunatta inuiaqatigiinni aningaasaqarneratigut sunniuteqangaatsiartumik isumaqatigiissuteqarfigalugu.   

Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani siulittaasoq Aaja Chemnitz Larsen imatut oqaaseqarpoq: ”Ukiuni tulliuttuni nunatta EU-llu isumaqatigiissutaat aningaasatigut sunniuteqangaatsiartut amerlasuut isumaqatigiinniutigineqaqqittussaapput. Brexit aningaasatigut politikkikkullu nalornisitsinermik pilersitsivoq. Taamaammat nunatsinnut iluaqutaasussamik pitsaanerpaamik isumannaarinninniassagutta  Bruxellesilimi sinniisoqarfipput annertusaavigisariaqarparput. 

Isumaqatigiissutini Grønlandsinstrument-imik taasap 2020-mi isumaqatigiinninniuteqarfigeqqinnissaanut  EU-p nunattalu soqutigisaqaqatigiiffii eqqumaffigeqqissaartariaqarpagut. Uani ersarilluinnarpoq silap allanngoriartorneranut ilisimatusarneq annertusaavigineqarnissaanut suliniuteqarnissaq, meeqqat atuarfianni isumaqatigiissutip inerisaqqinnissaa, EU-lu suleqatigalugu ilisimatusarnikkut qitiusumik katersuuffiliorneq isumannaarniassallugu nunatta issittumi ilisimatusarnikkut qitiulluinnartutut inissinnissaa anguniarlugu. 

EU-mut isumaqatigiissuteqarfigisat ilaatigut annertusisamik aningaasaliiniarnermut sulissuteqartoqarsinnaaneranut tunngassuteqarsinnaavoq, ilaatigut Europæisk Investeringsfond-ikkut, qanittukkut taanna ilaatigut Hudson Ressources-ip Qeqqata Kommuniani aatsiatassaqarfissaanut aningaasalissuteqareerpoq. 

Taassumunnga atatillugu Aaja Chemnitz Larsen ima oqaaseqarpoq: ”OLT-imi inissisimanerput aqqutigalugu EU-p iluanut akitsuutitaqanngitsumik tunisassiorsinnaanerput, EU-p Brexitimut atatillugu isumaqatigiissusiortoqaneratigut ajorseriaateqannginnissaa isumannaartariaqarparput. Suleqatigiinnerput tamatsinnut iluaqutaasussanngorlugu annertusaavigisariaqarparput. Tamanna sinniisoqarfitsinnut immikkut aningaasaliissuteqarfigineratigut maannangaaq isumannaartariaqarparput taamaalilluta sioqqutsisumik EU-p siunissami pilersaarutigiumaagaanut takunnissinnaanissaq iliuseqarfiginiarnissaanullu nukissaqarluarnissaq anguniarlugu, aalajangiussaqartoqareernerata kingorna sunniiniarnerigaluarnermiit tamanna pitsaanerujussuussammat.”  

Inatsisartut 15.november Nunatta EU-mut EU-mullu attuumassuteqartunut suleqateqarnerulernissaanik periarfissat pillugit nassuiaat oqallisigisussaavaat.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Aaja Chemnitsz Larsen:

Arnaq piukkunnartoq pilluaqquarput

Inuit Ataqatigiit Iddimanngiiu Bianco suliffittaarnerani qamannga pisumit pilluaqquarput. Nuannaarutigaarput tulluusimaarutigalugulu nunamini allatut kivitseqataanissaminut periarfissaqarmat qujavugullu ukiuni kingullerni Inuit Ataqatigiit sinnerluta Inatsisartuni Kommuneqarfik Sermersuumilu qinikkatut sulilluarsimaneranut.

Iddimanngiiu Bianco decembarip aallaqqaataanit Destination East Greenland-mi pisortatut atorfinittussanngorpoq, taamalu ilinikkut Inatsisartuni ilaasortatut tunuassalluni.

”Tasiilamut uterama inuiaqatigiinnut politikkikkut sulineq iserfigeriasaarpara ilimaginngisannik qinigaallunga. Tamanna ilinniutaaqaaq annertoorujussuarmik uannut, suleqatigisarsimasakka minitaqarnanga qujassutissaqarfigeqaakka.Qaammatip tullia aallartippat suliffeqarfik pilerigilluinnagara aallartittussanngorpara, suleqatissakka pissangagilluinnarpakka. Nalunngilara oqittuinnaassanngitsoq kisiannili soqutigilluinnagarigakku sukataassuunga sulilluarnissannut suleqatissarpassuakkalu.” Iddimanngiiu Bianco oqarpoq.

“Maluginiarpara Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni kommuninilu suleqatigisimasavut politikki qimallugu ingerlariaqqikkaangasa amerlasuutigut atorfinnut qaffasissunut ingerlaqqittarmata. Tamanna tulluusimaarutigaarput. Iddimanngiiup partiitsinni suleqataalluarsimaneranut qujaffigaarput suliffittaaminilu sulilluarnissaanik kissaallugu. Qilanaarpugut takornariaqarnikkut toqqaannarnerusumik ineriartortitseqataaneranut malinnaassalluta”, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig oqarpoq. 

Inuit Ataqatigiit allattoqarfia

Page 1 of 2912345...1020...Last »