Archive for the Inuit Ataqatigiit Category

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Ukioq 2017 nunaqqaterpassuatsinnut unamminartunik, nuannersunik alianartunillu nalaataqarfiusimavoq. Meerannguit siunissamut neriuuteqartitsillutik inunngorsimapput nunaqqatilli allat ilaqutaasunut artornaqisumik qimagussimapput.

Pisut akornanni Uummannap Sulluani ajunaarnersuaqarnera nunaqqatigiittut ataatsimoornermik kinguneqartitsisimavoq. Inuit Ataqatigiinni unnuk unnuarlu taanna puigunngisaannassavarput innuttaasullu eqqugaasut uummatitsinniittuassapput. Ilaqutariit Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu nunaminnik angerlarsimaffimminnillu tassanngaannaq qimatsisariaqarsimasut eqqarsaatitsinniipput. Minnerunngitsumik ilaqutariit asasaminnik Nuugaatsiami tassaarsuarnermut annaasaqartut qamannga pisumit misiginneqatigaavut.

Unnuit qaammaleruttorfianni ajunaarnersuaqariataarnerata taarnermik ernumanermillu misigitippaatigut. Uummatitsigulli attortseqqaqaagut pisup ajoqisup kinguninngua inuiattut ataatsimoornerput takusinnaallutigu tusaasinnaaleratsigu. Innuttaasut pisortallu nuna tamakkerlugu suleqatigiipput, minnerunngitsumik inuiattut nunatullu ataatsimoorluta. Assaat ikiuussinnaasut tamakkivillutik ikiuupput. Tullermik asanninneq takutinneqartoq neriunnermik kialaarnermillu apuussivoq.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut Inatsisartullu sinneri peqatigalugit inuttut atukkatigut ikiuineq pisariaqartinneqartoq qulakkiissavarput.

Naligiinneq

Inuit Ataqatigiit, Siumut Partii Nalerarlu 2016-mit 2018-mut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutitsinni anguniagarisarpassuatsinnik sulissuteqarnissatsinnut ukioq ataaseq sinnilaaginnarlugu maannamut periarfissaqarsimavugut. 2018 ukioq qinersiviussaaq. Ukiup ingerlallualereernerani qinersineq pissappat qinigaaffik naallugu qinersisartut eqqissillutik pinissaannut periarfississimassavagut, minnerunngitsumillu politikkikkut siuttuunikkut qinigaaffik naallugu suliaqarnissamut periarfisseeqataasimassalluta.

Tamanna Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartuuvoq. 2016-mi oktobarip naanerani naalakkersuisooqataalernikkut akisussaaffimmik tigusivugut. Nunatta akisussaassuseqarnerusumik, patajaannerusumik erseqqinnerusumillu sammivilimmik, ataatsimoortunillu siuttoqarnissamik pisariaqartitsisoqarnera takusinnaagatsigu taama iliorpugut.

Taakkulumi tamaasa piviusunngortippavut. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut ilaasortaatitavut sisamaasut, naalakkersuisuni suleqativut peqatigalugit suliassat qitiulluinnartut siamasissumik isumaqatigiissusiorfigaavut. Minnerunngitsumik nunatta siuttuuffigineqarnerani isumaginninnikkut naapertuunnerusumik ingerlaveqarnissaanut qulakkeerinnittuusimavugut.
Nunat avannarliit akornanni naligiinnginneq nunatsinni annertunerpaavoq. Tamanna illoqarfissuatsinni atuuppoq nunallu immikkoortuini atuulluni. Taamaammat naligiinnginnerup akiornissaanik erseqqissumik anguniagaqarnissaq Inuit Ataqatigiinnut tunngaviulluinnartuuvoq.

Naalakkersuisooqatigiinni ulloq siullermit iliuuseqarpugut. Januaarip aallaqqaataanit sarfap erngullu akiata assigiittussaaleqqinnera eqqunneqassaaq, minnerunngitsumik avinngarusimanerusuni inuuniarnermut akinik appaasussaq. Ulloq taanna aamma isumaginninnikkut pisortanit ikiorsiissutinik aaqqissuusseqqinnissami alloriarneq siulleq atuutilissaaq, meeqqanut tapit ineqarnermullu tapit aaqqissuuteqqinnerisigut. Tamaalinikkut ilaqutariinnut meerartalinnut isertitakinnernut akunnattumillu isertitalinnut ajunnginnerusunik atugassaqartitsilissaagut ilanngullugulu sulinerup imminut akilersinnaanerulernissaa qulakkeerlugu.

Toqqissisimaneq

Namminiilivinnissamimmi eqqartuineq tunngaviusumik inatsiseqalernissamik aningaasaqarnitsinnilluunniit eqqartuinissamut taamaallaat tunnganngilaq. Kikkut tamarmik peqataanissaannik qulakkeerinninnissamut aamma tunngavoq. Naligiinnginnermik akiuineq tunngaviusumillu inatsisiliornerup aallartisarnera ataqatigiilluinnartutut isigaavut. Tassami inuiaqatigiinni ineriartortikkumasatsinni tunngaviusumik naleqartitassatsinnut tunngavoq, tamanit kivitseqataaffiusut tamanillu inissaqartitsisut.

Tamanik inissaqartitsineq Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisissatsinni malitassatut tunngaviusutut pingaartitaraarput. Tunngaviusumimmi inatsit inuit innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiinik imaqartussaavoq. Kia sumik pisinnaatitaaffeqarneranik apeqqusiisoqassappat aalajangiusimaffigaarput kinaluunniit imminut kalaalertut isigisoq akuersaarneqassammat. Aamma uatsinnut tunngaviulluinnarpoq nunatut nunatsinni ikinnerussuteqartunut pisussaaffitsinnik naammassinnittassagatta. Allatut oqaatigalugu peqataatitsissaagut, immikkoortitsinata. Tamanna kinaassutsimut, oqaatsinut, qanoq isikkoqarnermut inuiaassusermullu atuutissaaq. Tamattami atorfissaqartinneqarpugut.

Taamaammat inuiaqatigiinni ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortitserpalaartumik oqariartortaqallattaarnera erseqqissumik illuatungilerniarparput. Akuerisassaanngilaq. Inuit Ataqatigiit upperilluinnarparput inuiaat kalaallit tassaagatta inuiaat akaarinnittut, namminiilivinnissamik anguniagaqarnitsinni ataqqineqarluta pineqarnissamut piumasaqarnitsinni allanik aamma ataqqinnittuusugut. Inuup nammineq nunagisamini toqqissisimanissaanut tamanna tunngavoq.

Tunngaviusumik inatsisiliorneq 2018-p naanera qaangerlugu ingerlassaaq. Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiisitap 2018-mi suliassanik marlunnik qulakkeerinninnissaa Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuuteqarluta erseqqissumik oqaatiginiarparput: Tunngaviusumik inatsisissap imarisassaasa sinaakkusiorneqarnissaat innuttaasunillu peqataatitsinissamut erseqqissumik piviusumillu pilersaarusiornissaq. Tassanngaannit tunngaviusumik inatsisissatta innuttaasunik peqataatitsilluinnarluni suliarivinnissaanut ukiut pisariaqartinneqartut atussavavut. Sulineq isumalioqatigiisitamit kisermaanneqassanngilaq.

Ikittuinnaat immikkut pineqarlutik iluaquserneqarlutillu sunniuteqartutuaalissanngillat. Akerlianik tamanut naligiinnerusunik periarfissiissaagut sunniuteqartitsissallutalu.

Ineriartorneq

Nunatta angallannikkut ataqatigiinnerulernissaanik sulissuteqarpugut. 2016-mi ukiakkut naalakkersuisooqatigiinni suleqataaleratta mittarfinnik sanaartornissamut pilersaarusiornermi aalajangersimasunik inissiisoqareersimavoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigilernerani maanna mittarfiit tallisinnissaannut pilersaarusiorneq naapertuunnerusumik ilusilersugaalerpoq. Taamaammat maanna Nuummi Ilulissanilu talliliinissat siulliunneqartussanngorput.

Naqissusissavara mittarfiliornissanut nivaqqaarnissamik ilungersuuteqarneq naammaqqajanngimmat. Suliassat allat aamma malinnaasariaqarput. Taamaammat inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu ataqatigiissakkamik sulisoqarnissaa piumasaraarput, mittarfinnik takinerusunik peqalernermi najukkani nunallu immikkoortuini periarfissat atorluarneqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Takornariaqarnermi neqeroorutinik ineriartortitsisoqassaaq, avammut niuernikkut periarfissat siammasinnerulersinneqassapput periarfissaalersussanullu sulisussanik ilinniartitaanikkut piareersaasoqassaaq. Minnerunngitsumik najukkani ataasiakkaani ineriartortitsinissamik akisussaaffimmik tigusisoqartariaqarpoq.

Ataqatigiinneq

Nunap sinnerani qanoq iliortoqarnissaanik erseqqissumik pilersaarusiornissaq piumasaraarput. Ataqatigiissakkamik aaqqiisoqanngippat kiffartuussinissamut isumaqatigiissusiortariaqarnerit akitsoraluttuinnarsinnaapput. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu ilumut periarfissagissaarnerulernissamik kinguneqartitsisunik mittarfinnut, angisuunik minnernillu ujaraaqqanik qallikkanik, suliniuteqarnitsinni sukumiisumik qulaajaasarnissaq nangittumik ilungersuutigissavarput, inuiaqatigiinnut pisariaqanngitsumik aningaasartuutaalinnginnissaat pillugu.

Tamannarluinnaavorlu aamma aalisarnermut inatsimmik aaqqissuusseqqinnermik ingerlatsinitsinni piumasarisarput. Siullertut aningaasaqarnikkut ataqatigiissagaalluartariaqarpoq, aappaattullu allannguutit malitsigalugit nammataqarsinnaanikkut piginnaasaqarnikkullu qaffaasariaqarpugut. Avataasiornermit sinerissap qanittuanut pisassiissutinik nussuinikkut nunami suliffissanik amerlanernik pilersitsissagutta eqqarsaatigilluagaasumik tamanna ingerlanneqassaaq. Nunamimi assaat sulisussat aamma piareersimasariaqarput kingunerisassaallu qulaajavinneqarsimasariaqarlutik.

Piujuaannartitsineq

Inuit Ataqatigiinni nalorninngilagut. Oqaaseq “piujuaannartitsineq” paqumigisassaanngilaq. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani inatsisip siunertaata aalajangersarnerani nunatsinni ataatsimoorluta pisuussutinik pigisatsinnik aalisarnerup piujuaannartitsineq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaanik erseqqissumik naqissusiinermik imaqarnissaanik piumasaqarnerput oqaatigaarput.

Pisuussutit kinguaariinnit tullinnguuttunit aamma atorluarneqarsinnaasariaqarput. Taamaammat nuannaarutigaarput naalakkersuisooqatigiinni aalisartullu akornanni Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqqassuseq ilungersunartumik inissisimanera paaseqatigiissutigigatsigu. Tamatumunnga iliuuseqarnissaq tamatta akisussaaqataaffigaarput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sukaterisariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup MSC meqqilerneqarsinnaanissaanut pissutsit saatsinnissat tunngavissinneqartariaqartut isumaqarpugut. Tamanna angussagutsigu sapiissuseqartariaqarlutalu qasujaassuseqartariaqarpugut. Akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinissamut uagut piareersimavugut.

Ilutigalugu sinerissap qanittuani aalisartunut nunamilu suliffissaqartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisakkanik allanik aallutaqarnissamut periarfissiisariaqarpugut. Taama iliornermi peqassutsit pillugit ilisimasaqarnerusariaqarpugut nuannaarutigaarpullu Pinngortitaleriffimmi pisuussutivut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq ulapputigineqarmat. Aqutsinermi atuisut ilisimasaannik atuilluarnissaq ilungersuunnera nangissavarput. Uumasorsiuut ilisimasaat atuisullu ilisimasaat oqimaaqatigiissumik atussavavut. Taamaammat aalisarnermut inatsimmi Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiit tusarniaavigineqartarnissaasa naqissuserneqarnissaa piumasaraarput.

Aalisarnermut inuussutissarsiornermi sulialinnut, suliffeqarfissuaatilinnut sinerissap qanittuanilu aalisartunut tamanut qujajumavugut. Aalisarneq suli tassaavoq aningaasarsiornikkut inuussutissarsiuterput pingaarneq. Taamaammat piujuaannartitsineq tunngavigalugu patajaatsumik ingerlattuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Siuariartorneq

Siuariartornissamik suliaqarnermi piujuaannartitsineq aamma qitiuvoq. Piujuaannartitsineq tunngavigalugu siuariartortitsineq uatsinnut tassaavoq kultuurikkut, aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut avatangiisillu eqqarsaatigalugit ataqatigiissagaasumik oqimaaqatigiissumillu siuariartortitsineq. Inuussutissarsiornermik suliallit Naalagaaffiit Peqatigiit piujuaannartitsineq pillugu anguniagaannik 17-iusunik sammisaqartitsinerat iluarisimaarparput. Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat siamasissuupput, piitsuussutsip akiorneranit, naligiissitaanermut, naligiinnginnerup akiornissaanit aningaasaqarnikkut siuariartornissamut suliffissaqartitsinermullu tunngasuullutik.

Pineqartoq tassaavoq inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi, aatsitassarsiornermiuppat, nunami suliffissaqartitsinermi, takornariaqartitsinermi, aalisarnermi inuussutissanilluunniit tunisassiornermi, kingunerisassai ataqatigiissusaallu ilisimaaralugit ingerlatsisoqarnissaa. Suliniutinik nutaanik pilersitsinissamut sapiissuseqassaagut siunissamullu isiginnilluta inuussutissarsiornikkut aallartisarneqartut nunatsinni tunngavissinneqarluarnissaat, ilisimasanik qaffaanissaat siuariartortitsinermillu kinguneqartitsinissaat qulakkiissavarput. Qaffasissumik pitsaassusilimmik ilinniartitaanikkut siuarsaanerup CSR Greenland-mit immikkut sammineqarnera pitsaasutut isigaarput.

Naalakkersuisooqataanitsinni aatsitassarsiornermi ineriartortoqarnissaa annertuumik sulissutigisimavarput. Annikitsunik akunnattunillu angissusilinnik suliniutilinnut pitsanngorsaasimavugut, suliniutit annerit ineriartortiutigalugit. Nunaqavissut aatsitassarsiornermi pitsaasumik toqqammaveqarnissaat suliaraarput sulilu sulissutigissallugu. 2018-mi aatsitassarsiornermi aningaasaliinermut aningaasarsiornermullu immikkut ilisimasalinnik nunat tamalaaneersunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsissaagut. Nunatsinni ilisimasat annertusiartuinnartut nunarsuarmioqatitta akornanni pisunik malinnaajutigaluta ineriartortittariaqarpavut.

Nuannaarutigaarput Tele Greenland A/S maanna internetimik sukkasuumik innuttaasunut suli amerliartortunut periarfissaqartitsilermat. Qilanaarpugut tamatumannga periarfissanik nutaanik atuilluarnissamik ilungersuussinissamut. Talittarfik SIKUKI NUUK HARBOUR A/S naammassineqarpoq atulereerlunilu aaqqissuussilluarnikkullu naatsorsuutigaarput avammut tunisaqartarnitsinnut iluaqutaalluni atorneqassasoq.

Tamakkulumi iluaqutaanerulernissaat piviusunngussappat inuussutissarsiornermik suliallit Naalakkersuisullu suleqatigiilluarnissamut piareersimasariaqarput. Inuussutissarsiornermi aallartisaanermilu eqaannerusunik inatsisiliornikkut sinaakkusiliornissaq pinngitsoorneqarsinnanngilaq. Inuussutissarsiornermik sulialinnut oqaloqatiginnilluarnissamut Inuit Ataqatigiit siuttuujumavugut.

Ataqqeqatigiinneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaata siuariartortuarnissaa suleqatigiissutigitigu.

Najukkani ineriartorneq

Kommunini malunnaatilimmik ataqatigiiimmillu siuariartortoqarnissaa Inuit Ataqatigiinnit partiitut angisuutut akisussaaqataaffittut isigaarput. Kommunini pioreersuni kommuninngortussanilu akisussaaffimmik tigusinissamut piumassuseqartoqassaaq. Inuussutissarsiornikkut nunami suliffissat, aatsitassarsiornermi, takornariaqartitsinermi aalisarnermilu kommunit ineriartortitseqataanissaminnut aamma piareersimasariaqarput.

Inuit Ataqatigiit kommuninut qinigaatitatta tamakkivillutik sulilluarnerat tulluussutigaarput. Minnerunngitsumik kommuninut apriilimi qinersinermi qinersisartunit akisussaaffimmik tunisinnerput tulluussutigaarput. Kommunalbestyrelsinut nunaqarfinnullu aqutsisunut qinigaatitavut amerliallapput. Kommune Qeqertalimmi Kommuneqarfik Sermersuumilu siuttuunitsinni akisussaassusilimmik, siunissamut isiginnittumik kommuniniillu nunatta siuariartorneranut malunnaatilimmik sunniuteqaqataasinnaanermik upperisaqarluta sulivugut. Ilisimaaraarput kommunini taakkunani unammilligassaasut assigiinngisitaarluinnarmata, ilisimavarputtaarli arnanik nukittuunik marlunnik tunuarsimaanngilluinnartunik borgmesteriutitaqaratta. Sulinissamut piareersimavugut.

Ilanngullugu kommunit nutaat marluk tikilluaqqungaarlutigit ajunnginnerpaamik kissaappavut. Kommunit akimorlugit naalakkersuinikkullu suleqatigiilluarnissatsinnut qilanaarpugut.

Tamat oqartussaaqataanerat

Apriilimi kommuninut qinersinermi tapersersorterpassuatsinnut qujavugut. Nuna tamakkerlugu najukkani atukkanik pitsanngorsaanissamut nunaqarfinni aqutsisuni kommunalbestyrelsinilu qinigaatitavut sulillualeruttorput. Anguniakkanik piviusunngortitsinissamut ataqatigiissaarineq ingerlattuarsinnarparput. Sulinitsinni inuit atugaat qitiutittuarpavut kommuninilu qanilaarnerusumik sullinneqarneq piviusunngortissallutigu.

Ataqatigiissaarilluarnikkut piffissap sivikitsunnguup ingerlanerani qanimut oqartussaaqataanerunissamut anguniakkatsinnik piviusunngortitsivugut. Nunaqarfinni aqutsisut maanna akisussaaffeqarnikkut oqartussaaffeqarnikkullu nuna tamakkerlugu assigiiaarnerunusik atugaqartussanngorput, najukkanilu siunnersuisooqatigiit pilersinneqartussanngorlutik.
Innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat nukittorsagassaavoq. Inuit Ataqatigiit neriuppugut kommunini tamani innuttaasut periarfissat atorluarlugit akuunissaminnut piumassuseqarluarumaartut.

Inuppalaarneq

Nunatsinni issittumiittumi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarneq politikkikkut unamminartutut isumagineqartariartullu annersaasa ilaattut taasariaqarpoq. 2017-mi meeqqanut suliat amerlavallaarujussuartut pillugit paasissutissanik saqqummeqattaartoqarneranik, innuttaasut angerlarsimaffeqanngitsut amerlisimanerannik, innuttaaqatittalu innarluutillit atugaannik inuuniarnerminnilu ataqqineqarnerannik qulakkeerinninnissamut suliassanik sammisaqarluarsimavugut.

Inuit Ataqatigiit ukioq naallugu isumaginninnikkut suliassaqarfimmi unamminartut sorlaqarfiinut sunniutilimmik suleriaaseqarnissamik ilungersuussisimavugut, pinaveersaartitsinerup siusissukkullu iliuuseqarnerup malunnaatilimmik sunniuteqarnissaat anguniarlutigu. Sukkasuunik oqitsunilluunniit aaqqiissutissaqanngilaq. Nuna tamakkerlugu inuuniarnikkut naapertuutinngittumik innissisimanerit suliassarlu sivisusinnaallunilu oqimaassinnaagaluartoq aaqqiissuteqarfiginiarlutigit isumaqatigiittariaqarpugut.

Ilinniartitaanikkut isumassuinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaa ilungersuussimavarput. Angajoqqaanngortussat angajoqqaanngorlaallu annertunerusunik periarfissaqarnissaat sulissutigisimavarput. Kommunit isumaginninnermut ingerlatsiviisa annertusisamik ikorfartorneqarnissaat qulakkeersimavarput. Sulili iliuuseqaqqittoqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut suliniuteqaqqinneq tamanut iluaqutaassaaq.

Utoqqarnik isumaginninnerput inuppalaarnerulersillugulu ataqqinartitsinerusariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniarniarparput utoqqaat illui paaqqutarineqarfittut aaqqissuunneqarnissaat, utoqqaat pisariaqartitsisut paaqqutarinninnikkut isumagineqarnissaat qulakkeerneqarniassammat. Ilutigisaanik naalakkersuisoqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerusoqarnissaa qulakkeerusupparput, utoqqarnut tulluussakkanik inissanik sanaartortoqarneruniassammat.

Inuttut ataqqinassuseq

Utoqqaat inuttut ataqqinassuseqartumik pineqarnissaannik anguniagaqarnitsitut aamma inuit innarluutillit taama anguniagaqarfiginiarpavut. Taamaammat inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmik nutaamik suliaqarnissamut siuttuusinnaanerput nuannaarutigaarput. Siunnersuummi siullermeerneqareersumi inunnik innarluutilinnik isiginnittariaaseq qangarnisaanerusoq atorunnaarsinneqassaaq, inuttut allatut naleqartinneqarluni innarluuteqarnermit aporfissalersorneqarani isigineqartarnissaq qulakkeerlugu. Taama allannguinissaq inuiaqatigiinni ataatsimoorfigisariaqarparput.

Inuttut ataqqinassuseqarneq tamanna Inuit Ataqatigiinnut qitiulluinnarpoq. Tamannaavormi aamma uumissuilluni oqaaseqartarnermik akiuiniarnitsinnut tunngaviusoq. Inuiaqatigiinni akaareqatigiinneq inuiaqatigiinni ineriartortitatsinni ataqqeqatigiinnermik naligiisitsinermillu tunngaveqarnissamut sanarfititsisuuvoq.

Nakuussutit taakkua tamatsinnut iluaqutaasuupput. Nakuussutit taakkua kinguaariinnik nukittuunik pilersitsisuussapput.

Tamanut neriuuteqarneq

Inuit Ataqatigiit ukiumut aggersumut qilanaarpugut. Suliassat annertuut sunniuteqarfigilluarlugit ingerlannissaannut akisussaaffimmik tigusiumavugut. Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput aamma inuit ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit kivitseqataaffigineqartariaqarput akisussaaqataaffigineqartariaqarlutillu. Tamatta atorfissaqartinneqarpugut.

Nunaqqatitsinnut tamanut ukiumut nutaamut iserluarnissamik kissaassivugut. Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli.

Nunaqarfiit oqartussaaqataanerusut

Inuit tamat oqartussaaqataanerat pitsaanerusoq kommuninut qineqqusaarutigaarput. Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaqataanerulernissaannik siunertarput iluatsikkaluttualerpoq. Illoqarfiillu mikinerit qitiusumik allaffeqarfeqanngitsut aamma oqartussaaqataanerulissapput. 

Nunarput isorartoqaaq, avinngarusimasunilu najugaqartiterluta. Pingaartumillu sumiiffinni qitiusumik kommuniminni allaffeqarfeqanngitsut, minnerunngitsumillu nunaqarfinniit attaveqarniarneq oqartussaaqataanerlu ungasittaqaluni. 

Inuit Ataqatigiit sumiiffinni mikinerusuni oqartussaaqataanerulernissaq suliniutigiuagarput, pingaartumillu upernaaq kommunimut qineqqusaarnerni qineqqusaarutigisimasatsinni pingaarnerit ilaattut inissisimalluni. Piffissap sivikitsup ingerlanerani suliap ingerlalertupallassimanera, piviusunngoriartupallassimaneralu assorsuaq nuannaarutigaarput. 

Takutippaalu kommunit Naalakkersuisullu siunertaqatigiillutik sulinerminni anguniakkat pingaarutillit piffissap sivikitsup ingerlanerani piviusunngortinneqarsinnaanerinni.

  

Villy Olsvig

Inuit Ataqatigiit

Nunaqarfiit aalisakkanut qerititsiveqarnerannut alloriarneq siulleq

Sumiiffinni mikinerusuni aalisarnikkut inerisaaniarnermut alloriarneq pivoq. Qerititsiveqarneq aamma tunitsivissaqarneq sumiiffiit ilaanni amigaataasuartuni pilersitsinissamut Naalakkersuisut peqquneqarput periarfissanik ujartuillutik.

Tamakkiinerusumik nunatta sineriaani aalisakkat sumiiffinni assigiinngitsuni atorluarnerulernissaat anguniarlugu qerititsiveqarnerup aningaasalersorneqarsinnaalernissaa pillugu siunnersuuterput akuerineqarmat. Sumiiffinni mikinerusuni, pingaartumillu nunaqarfinni qerinasuartitsivissaaleqiffiusunut iluaqutaasussaq, aalisartunut, nunaqarfiup aningaasaqarneranut, pingaartumillu ilaqutaasunut. 

Inuit Ataqatigiit angusaq nuannaarutigaarput, Naalakkersuisullu periarfissarsiorluarnissaannik kissaallugit. Ilaatigullumi aamma sumiiffinni pisariaqartitsiffiusuni nukissiuuteqarnikkut annertusaanissaq ilaasussaammat.

Siunnersuut imm. 40

 

Peter P. Olsen                                                                                                                                     

Inuit Ataqatigiit

Naalakkersuisooqataanermi ukioq ataaseq ingerlasimalerpoq

Inuit Ataqatigiit akisussaaffimmik tiguseqataavugut – Nunarput pillugu – patajaassuseq angujumallugu.

– Politikkikkut ataatsimoornerunissaq pillugu
– Isumaginninnikkut suli annertunerusumik iliuuseqartoqarnissaa pillugu
– Namminiilivinnissamut suliassaq tigussaanerusunngorumallugu

Ukiup ataatsip ingerlanerani ilaatigut makku anguvagut:

– Tunngaviusumik inatsisiliornissamut suliaq aallartippoq
– Nunatsinni naligiinnginnerup akiornissaa oqaasertalerlugulu tigussaasumik iliuuseqarfigaarput
– Isumaginninnikkut kommuninik ikorfartuineq aallartippoq (socialstyrelse)
– Meeqqat pisinnaatitaaffiinik malinninnerulernissatsinnut aqqutissiuivugut (Meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit)
– Inuit innarluutillit pillugit suliaqarneq annertuumik iliuuseqarfigineqarpoq (inatsisissaq illersuisoq), ilaatigut innarluutillit illersuisuannik pilersitsivugut
– Suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneruneq aallartippoq
– Akit innaallagissamut imermullu assigiilerseqqippavut
– Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffeqarnerulernissaannik piumasaqarpugut inatsisitigullu iliuuseqarfigalugu
– Aatsitassarsiornermi nunaqavissut periarfissagissaarnerulerput – tatiginassuserlu uterluni
– Aningaasarsiornikkut patajaallisaavugut, siunissaq ungasinneq isigalugu (pinaveersaartitsineq siusissukku iliuuseqarneq)
– Siusinaartumik pensionisiallit sulisinnaanngivissortut tunngaviusumik tapisiaqaleqqinnissaannik piareersaavugut
– Peqqinnissaqarfimmi uumallutut sullinneqarnerat pitsanngorsarneqarpoq, meeqqanullu immikkoortortaq pilersinneqarluni.
– Ikiaroornartumut akiuiniarneq innuttaasut peqatigilluinnarlugit ingerlanneqarpoq, Inatsisartut Ataatsimiititaliaat peqatigeqqissaarlugu.
– Imigassamik ajornartorsiuteqarnerput, nassuerutiginnilluni, akiuiniarnerup saqqumilaarnera, meeqqanillu illersuisumik inatsisissamik saqqummiussisoqarluni.

Suliassagulli tamaanga killeqanngillat, nunattami aningaasatigut inissisimanera suli patajaannerusumik toqqammavississallugu suliassat annertupput, taamaattumillu aningaasaqarnikkut aaqqissuusseqqinnerit pinngittoorneqarsinnaanngittut suli suliassaraagut – inuiaqatigiit pillugit.

Naggataagut soorunami politik-ikkut isumaqatigiissuteqarfigalugit suleqatigut, Siumut aamma Parti Naleraq suleqatigiinneq pillugu qutsavigiumavagut.

Bendt B. Kristiansen, politikkikkut oqaaseqartartoq
Inuit Ataqatigiit

Inoqatiminik pingaartitsisoq pisussanullu tappissoq: Aqqaluk Lynge 70-iliivoq

Sisamanngornermi 12. oktober nunatsinni naalakkersuinikkut imaannaanngilluinnartumik sunniuteqarsimasutut taasarialik inuuissiussaaq. Aqqaluk Lynge ukiut 70-t annertunersaanni nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermini patajaatsumik inuiaqatigiit isumaginissaannik sorlaqarluni initusimaqaaq. Qinikkatut sulinermini immikkullu aamma ukiuni tullinnguuttuini nunat tamalaat akornanni qasujuilluni suliuarsimavoq. Partiitta pilersitsisuanut siullertullu siulittaasutsinnut Inuit Ataqatigiinnit tulluusimaaqalutalu qujamasuutissaqaqaagut.

Aqqaluup suliarisarsimasai amerlaqisut annertoqisullu tamakkerlugit oqaluttuarissagaanni atuakkiortariaqarunaraluarpoq. Inunnik isumaginninnermut siunnersortiuvoq, atuakkiortuuvoq, partiimik pilersitsisuuvoq partiimilu siulilittaasuusimalluni, nunarput tamakkerlugu qinikkatut sulivoq, Naalakkersuisuni ilaasortaavoq Inatsisartunilu ilaasortaalluni, nunarsuaq tamakkerlugu pisinnaatitaaffinnik sorsuttuulluni, naggueqatigiit Inuit akornanni siuttuusimavoq inuiaqatigiinnilu oqalliseqataajuarsimalluni. Sorpassuit allat eqqaasinnaagaluarpavut.

Taamaammallu Aqqaluk Lyngep sulinerani pingaartitat tamatigut akuulluinnartutut takusinnaasavut Inuit Ataqatigiinnit inuuissiorneranut atatillugu eqqaarusulluinnakkavut tassaapput: Socialisme aamma Nunarsuarmiooqataaneq.

Taamani aallarteqqaarnermi qaammatini ukiunilu Inuusuttut Ataqatigiit sorlanitsinneqarmatali, kingusinnerusukkullu Inuit Ataqatigiit pilersinniarneqalermata ilusilersorniarneqarmatalu, 1976-imi 1978-imilu, Aqqaluk Lynge tunngaviusumik maligassiuisutut socialisme-p toqqammaviginissaanut siuttuusimasunut ilaalluinnarpoq, tamannalumi partiitsinnut ilisarnaataajuarsimavoq. Nalorninaatsumik siunissatsinnillu takorluueqqaarnerminik naligiissitaanerup annertusarnissaa, inuit pisinnaatitaaffiisa siuarsarnissaat nammineerlutalu akisussaaffimmik tigusinissarput oqaasertalersorneqarlutik saqqummersinneqarpoq.

Naalagaaffiup nunallu piorsarnerani inuiaqatigiit unammisassaat pingaartinneqarnissaasa sunniutaa minnerusutut arlalippassuarnit takorloorneqartaraluartoq Aqqaluk Lynge taama isumaqanngilaq. Inuttut, isumaginninnermut siunnersortitut qinikkatullu iternga tikillugu ilisimavaa naalagaaffimmut, pingaartumillu naalagaaffiup piorsarneqarnerani inuiaqatigiinni ajornartorsiornerpaasut sinnerlugit ilungersortuarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq.

Ilaatigut eqqarsarnartarpoq siunissamik isigisinnaanissaminut immikkut piginnaassuseqarnersoq. Naalakkersuinikkummi akuleruttalernerata nalaanili saqqummiuttarsimasai maannamut, ilaatigullu maannakkut annertunerusumik ullutsinnut naleqqunnerulersimasutut oqaatigisariaqarput.

Inuit Ataqatigiit pilersinneqarmalli socialisme toqqammaviujuarsimavoq. Tassuma siunnerfiginissaa aallaqqaataaniilli oqaasertalerneqarpoq. Taamaattorlu inuiaqatigiit iluini eqqarsaatersornerni nukittuumik inoqatinik pingaartitsineq, suliniuteqarneq, nunanut allanut attaveqarneq suleqateqarnerlu aallaqqaaterpiaaniit akuusimapputtaaq.

Taamaammat kimulluunniit tupaallaatigineqarsimassagunanngilaq Aqqaluk Lynge nunap iluani ukiorpassuarni naalakkersuinikkut suleqataareerluni piumassutsini ilisimasaqarninilu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut saatsimmagit. Tamatumani Aqqaluk Lynge aamma tusaamaneqalerpoq. Ukiuni Inuit issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasuunermi nalaani, minnerunngitsumillu kattuffimmi tamakkiisumik siulittasuunermini Aqqaluk Lynge naggueqatigiit Inuit nunarpullu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmioqatigiillu qiterpiaannut peqataatilersimavai.

Nunat tamalaat akornanni Aqqaluk Lyngep angusimasaasa ilarpassui nunatsinni annertunerusumik nersorneqartariaqarpoq; assit nannunik sikumi aakkiartortumi takutitsisut issittullu imartaanik paasissutissat naliginnaasumik siaruerterneqartalinngimmatali silap pissusiata allanngoriartornera pillugu avammut paasisitsinissap ilungersuutiginera taaneqarsinnaasut ilagaat, allalu tassaavoq nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa naalagaaffiit peqatigiit iluani ataqqineqarnissaannik ilungersuutiginera – tamatumanilu ataatsimiittarfissuarni ingerlanneqartuni, inuit untritilikkuutaat najuuffigisaanni, najuuttut nipaarutivillutik tusarnaartarnerat Aqqaluk Lyngep nipini tusartikkaangagu pineqartullu ersarilluinnartumik tunngavilersorluakkamillu saqqummiukkaangagit. Tusaaneqartarpoq.

Taamatuttaaq nunat tamalaat akornanni katersuunnerni ataatsimeeqatigiiffinnilu nalornisoqartarsimanngilaq. Tamatsinnut Inuttut atuuttut qitiutinneqarlutik pingaartinneqarlutillu tamatigut ilaasarsimapput, taamatullu piginnaassuseqarneq inuit amerlasuut akunnitsinni nersorneqarpoq. Piginnaassutsip takutippaa nunatut annertunerusumik namminersornissaq anguniarlugu ilungersorneq tassaanngimmat nunarsuarmioqatigiinnermut akerliusoq. Killormulli. Kalaallit Nunatta annertunerusumik namminersornissamik ilungersuuteqarnera tassarpiaavoq nunarsuup sinneranik sakkortuumik isiginnittussaq. Immitsinnut mattussinnaanngilagut mattutissanatalu.

Tamakkuupput piginnaassutsit imaannaanngitsut Aqqaluk Lyngep pigisai. Uagut angummanniarluta ilungersuutissavut.

Allatut oqaatigalugu, Aqqaluk Lynge nunani tamalaani aqqutissiuinermi, silatunermigut, ilisimasaqarnermigut aamma nipaattumik nunat tamalaat akornanni isumaqatiginninniarsinnaanermik “quiet diplomacy”-imik atuilluarnermini nunatta nunarsuarmioqatigiit akornanni akuerisaasutut inissisimalerneranut suleqataasimasoq.

Pissutsit pillugit toqqaannartumik isummerlutit oqaaseqarnissarnut sapiissuseqartuarnerit ukiuni makkunani suli aalassatsitsisarput, soorlu ukiut 40-t matuma siorna taama issimasoq.

Partiitsinnik pilersitsisorput siullertullu siulittaasorput 70-iliinerani Inuit Ataqatigiinnit qamannga pisumik pilluaqquarput. Aqqutissiuussimavatsigut, tunniutiinnarsimanngisaannarputit, maannamullu suli tassaavutit nipi ersarinnerpaaq, tusaasagarput siunissamilu tusarnaartuagassarput.

Inuiaqatigiit, nunarput, Issittoq Nunarsuullu sinnera sullittuarsimagakkit qujanaq. Qanortoq ersarissumik isiginninneq inuttullu ilisimanninneq illit pigisatit ataavartumik uatsinnut tunniussiuarlit.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Ilisimatusarfik kaammattorparput kalaallisut oqalussinnaasumik Rektoritut atorfinitsitseqqullugu

Ilisimatusarfimmi, Ilisimatusarfitsinni nutaamik rektorissarsiortut atorfimmik pilerisaarummi ilaatigut ima allapput:

Kalaallit oqaasiinik ilisimasaqarneq pitsaaquteqassaaq, kisianni piumasaqaataanngilaq.

Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfia, ilaatigut aamma taaneqartartoq naggueqatigiit Inuit ilisimatusarfituarsuanni pisortassamik atorfinitsitsiniarnermi piumasaqaataanngilaq pisortassap kalaallisut oqalussinnaanissaa. Tamanna assut akueriuminaappoq. Uagut nunatsinni, uagut ilisimatusarfitsinni, uagut inuusuttatta ilisimatusarfissaanni soorunami pisortaq kalaallisoorsinnaasariaqarpoq.

Sumi nunami allami ilisimatusarfimmi pisortaq nunap oqaasiiinik oqalunnginnami? Danskit universitet-ianni rektorit tamarmik danskisut oqaasiliupput aamma tuluit nunaanni – aamma nunatsinni taamaassaaq.
Ilisimatusarfik tassaammat nunatsinni ilisimatuussutsimik qaffassaasussaq, nunatsinni naleqartitatsinnik aammalu oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasaqarfiusussaq soorunami pingaaruteqarpoq pisortassap kalaallisut paasinnillunilu oqalussinnaanissaa.

Ilisimatusarfiup kalaallisuinnaq ingerlannissaa pinngilara, pingaartipparalu tuluit oqaasii danskillu oqaasii pisinnaasaqarfigineqartariaqartut. Pingaartipparali pisortap kalaallisut oqalussinnaanissaa.

Kalaallisut oqaatsitta pingaartinneqartuarnissaat, nukittunissaat ineriartortittuarnissaallu Ilisimatusarfiup aamma pisussaaffigai.

Taamaammat isornartoqartippara Ilisimatusarfitsinni pisortassap kalaallisut oqalussinnaannissaanik piumasaqaateqartoqannginnera.

Mimi Karlsen, Inuit Ataqatigiit

Kommuni ataatsimoorfiusoq, patajaatsumik ingerlanneqartoq

Inuit Ataqatigiit aamma Siumut Qaasuitsup Kujallermi Inuit Ataqatigiit siuttussatut amerlanerussuteqartunit katersuuffigineqarpoq.

Qaasuitsoq Kujallermi qinikkat Atassummeersut Siumumeersullu ilaat atsioqatigiillutik nalunaarneranni paasinarsisimavoq kommunalbestyrelsimut ilaasortassanit amerlanerussuteqartunit tunuliaqutserneqanngitsoq. Inuit Ataqatigiit taamaammat oqaloqatigisatsinnut isumaqatiginninniarnerit nangissimavagut amerlanerussuteqarluarlutalu isumaqatigiissusiornissarput aqqutissiussimallugu.

Kommunalbestyrelsimut ilaasortassat ukuulluta kommunimi naalakkersuinikkut ingerlatsinissatsinnut isumaqatigiissusiorpugut –

Inuit Ataqatigiinnit:

Ane Hansen

Peter Olsen

Hector L. Sørensen

Aqqa Samuelsen

Hans Aronsen

Thomas Petersen

Niels Kristensen

Siumumit:

Jess Svane

Timooq Mølgård

Otto Jeremiassen

Kristian Jeremiassen

Kristian Broberg

Isumaqatigiissut qulequtaqarpoq “Kommuni nutaaliorluni ataqatigiissumik patajaatsumillu ingerlatsiffiusoq”

Isumaqatigiissutaavoq Inuit Ataqatigiinnit qinerisartunit qinerneqarnerpaaq Ane Hansen borgmesteriussasoq.

Siumut 1. Vice borgmesteriutitaqassaaq.

Qinikkat isumaqatigiissusiortugut innuttaasunik sullissinitsinni patajaassuseq, unneqqarissuseq minnerunngitsumillu tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsilluarnissaq tunngavigissuarput.

Qinersusartut katersuuffigimmatigut qujamasuppugut suliassatsinnillu tunniusimalluta aallartitsinissatsinnut qilanaarpugut.

 

 

Qaasuitsup Kommunia Avannarleq

28. marts, Tasiusaq

31. marts, Ilulissat

31. marts Upernavik

2. april, Qaanaaq

Namminersorlutik oqartussat må finde løsning for kirken i Ittoqqortoormiit

Selvstyret sylter hjælp til kirken i Ittoqqortoormiit. Dermed er et stykke kulturarv og lokalt samlingssted truet. Inuit Ataqatigiit kræver at Selvstyret lever op til deres forpligtelse.

”Det haster” siger Charlotte Pike, medlem af kommunalbestyrelsen i Kommuneqarfik Sermersooq, valgt for Inuit Ataqatigiit i Ittoqqortoormiit. ”For ellers mister vi et samlingssted og et smukt stykke kulturarv. Jeg kan kun forstå det sådan, at Selvstyret nedprioriterer befolkningen i Ittoqqortoormiit og er parate til at lade byen i stikken. Det er ikke rimeligt” fortsætter Charlotte Pike.

”I et så afsides sted som Ittoqqortoormiit har vi ikke mange samlingssteder og mange tilbud. Derfor rammer det ekstra hårdt, når vores kirkerum ikke længere er trygt at bruge, fordi klimaforandringerne påvirker konstruktionen og dermed sikkerheden i bygningen. Men det er også en smuk kirke, helt tilbage fra 1929, som er en del af hele Grønlands kulturhistorie. Jeg mener at Selvstyret må finde de ca. 5 mio. kr. det kræver at få fremtids- og klimasikret kirken. Under alle omstændigheder er det billigere, end at bygge en ny” forsætter Charlotte Pike.

”Vi er et lille samfund. I den kirke er vi i generationer blevet døbt, konfirmeret, gift og begravet. Det er tungt for os at se den forfalde, og det er ikke til at bære, at vi som et samfund, der oplever mange forandringer og har mange udfordringer, står foran at skulle miste så vigtig et samlingssted fro borgerne”, siger Pike.

Også borgmester for Kommuneqarfik Sermersooq, Asii Chemnitz Narup, ønsker Naalakkersuisoq Doris Jakobsen på banen:

”Jeg mener, at det er ved at være sidste udkald. Selvstyret må tage det ansvar på sig, at få sikret og renoveret kirken. En kulturhistorisk bygning i en hårdt prøvet by, er ikke bare en bygning. Det er en selvstændig faktor der bidrager til at holde sammen på et lille samfund. Så med mindre man fra Selvstyrets side bare vil se til, mens Ittoqqortoormiits kirke forfalder, så må Doris Jakobsen som ansvarlig Naalakkersuisoq finde en løsning”, slår bormesteren fast.

 

Charlotte Pike

Kommuneqarfik Sermersooq

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit ilisarnaatillit tuniniakkat

Nuna tamakkerlugu ataqatigeeqarfinni pisiassaapput

T-shirt IA-mik ilisarnaatitalik 70 kr.

Qungasequt 100 kr.

 

Inuit Ataqatigiit Kattuffiani Siulersuisuuninngortut

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ulloq 5. februar 2017 Siulersuisuunernut uku qinerneqarput:

• Siulittaasoq: Sara Olsvig
• Siulittaasup tullia, politikkikkut: Aqqaluaq B. Egede
• Siulittaasup tullia, aqqissuussaanikkut: Múte B. Egede
• Allatsi: Bendt B. Kristiansen
• Aningaaserisoq: Karo Th. Fleischer
• Ilaasortaq: Ane Hansen
• Ilaasortaq: Peter Olsen
• Ilaasortaq: Malene Lynge
• Ilaasortaq: Nuka Kleemann
• Ilaasortaq: Juliane Enoksen
• Ilaasortaq: Stine Egede
Inuusuttut Ataqatigiinnit Siulersuisuunernut ilaasortat:
• Laars Salik Kielsen
• Nukannguaq Blytmann

Siulitttaasoq Sara Olsvig siulittaasullu tullii unammillerteqaratik aallartitanit ersaartaannikkut tunuliaqutserneqarluarlutik tamarmik ingerlaqqipput. Allatsi aningaaserisorlu aamma unammillerteqaratik qinigaapput. Ataqatigeeqarfinniit aallartitat qinikkallu amerlasuut ilaasortassatut qineqqusaarput qinerneqarnerpaallu arfinillit Siulersuisuunernut ilaasortanngorlutik.

Program 4.-5. februar

Program_Ulloq 4. & 5. februar 2017_dk-page-001

Program_Ulloq 4. & 5. februar 2017_dk-page-002

Ukioq 2017 – Ataqqeqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlaqqissaagut

Siorna Inuit Ataqatigiit imannak qisuariaateqarnerput: “Ukiut tamaasa meeqqat ukiorissavaat”, ukioq manna Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqaatimini ilanngummagu iluarisimaarparput. Aamma nuannaarutigaarput inunnik isumaginninnerup pitsanngorsarnissaa immikkut anguniagarisimasatsitut salliunneqarlunilu oqariartuutigineqarmat.

Ukioq 2016 pisoqarfiusimaqisoq qaangiuppoq.  Inuit Ataqatigiinnut ukioq 2016 immikkut pisoqarfiuvoq, Naalakkersuisuni issiatitaqaqqilersimavugut, tungaviusumik inatsisiliornissaq kiisami Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartunik akuerineqarluni suliarineqartussanngorpoq, nunaqqatigut isumassortariallit qaninnerusumik pitsaanerusumillu suleqatigilernissaat siunertaralugu Inunnik Isumaginninnikkut aqutsisoqarfimmik pilersitsisoqarpoq, suliassat isumalluarnartut tamanilli kivitsiseqataasoqarnissaanik pisariaqartitsisut.

Isumaqarpugullu inatsisartuni amerlanerussuteqarluarluta aalajangiisinnaalersimagaluartugut pingaaruteqartoq inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma ikinnerussutillit naqisimanagit isumaat tusaallugit oqallinnikkullu naaperiaassuteqartuarnikkut suliat ingerlanneqartassasut. Sulianilu tamani suleqataasut, innuttaasut allallu susassaqartut tusarniarneqartuaqqaartarnissaat qulakkeerneqartassasoq oqariartuutigerusupparput. Pingaartumillu Nunatta nunanut allanut avammut oqariartuuteqartarnermini.

Inuit  Ataqatigiit neriuppugut Nunatsinni innuttaasut tamarmik juullip ullui nuannersumik eqqissinartumillu atorluarsimassagisi ukiullu ingerlanerani angorusutasi, pitsaaninngortikkusutasi peqataaffigerusutasilu amerlanerpaat naammassisimallugit misigisimassasusi. Ukiumut nutaamut iserluarsimanissaarsi kissaatigalugu  qilanaarpugut 2017-mi peqatigalusi politikkikkut suliatsinnik nangitsinissatsinnut.

Angallannikkut pissutit pitsangortinneqarlik aamma illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu.

Angallanneq eqqarsaatigalugu nutaatut pisussat ilagaat illoqarfiit annerit mittarfeqarnikkut annertusaaffigineqarnissaat angallannerup pitsaanerulerneranik kinguneqarniartussamik. Inuit Ataqatigiit kissaatitta annersaraat illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfinnullu angallannikkut pitsangorsaanissaq suliassani salliit ilagissagaat, ingammillu ukiuunerani angallanneq kipiluttunaqimmat illoqarfiillu mikinerusut inuutissarsiornikkut piorsaanissami angallannikut pissutsit pitsaanerusut pisariaqartilluinnarmatigit.

Inuutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu nukittorsaaneq nunap inuisa nammineerlutik kivissinnaasaat malinnaaffigisinnaasaallu pisariaqartipparput.

Nunami namminersortungorusuttumi inukittunguusumilu aningaasarsiornikkut kivitsisinnaaneq nalilersuilluarnikkut ingerlanneqartariaqarpoq.  Pisuussutigut uumassusillit isumatusaartumik atussavagut naleqarnerulersitsinissarlu nunatta iluani suli annertunerusumik aallunneqarluni ineriartortinneqarnissa suliassaraarput annertooq.  Nuannaarutigarput Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqaaseqarnermini erseqqissarmagu nunatta pisuussutai uumassusillit piujuannartitsinermik pingartitsineq tungavigalugu aqunneqassasut erseqqissarmagu, tamanna pingaaruteqarluinnarpoq kingulissagummi pisuussutinik uumassusilinnik isumalluuteqartuaannarnissaat pingaartittuannassavarput qaqugorsuarmullu pisuussutitta uumassusillit aqunneqarluarlutik isumalluutaajuarnissaat pingaartitatta annersariassuaat.

Aatsitassarsiorneq eqqarsaatigalugu nunatta inuisa soqutigisaat namminnerlu pissarsissutigisinnaasaat siulliunneqarlik.  Aatsitassarsiorfiit annertoorujussuit nunatta avataaniit inuppassuarnik tikisitsisariaqalernermik nassataqartussat nalilersorluarneqarlik. Nunarput inukittunguugami amerlasuukkartunik avataaniit tikisitsisariaqalernermik kingunilinnik siulliussissaguni annertoorsuarmik piareersagassaqarpoq, inuiattut ilisarnaatigut kulturikkut pingaartitagut, oqaatsigut allarpassuillu sukkasuumik sunnerneqarsinnaanerat nalilersuinitsinni ersarittuannartariaqarput, inuiattut kinaassuserput immikkuullarissuunerpullu sapaginnaveersaagassatta eriagisassattalu annersaraat.

Oqaatsigut sumiorpaluutigullu eriagitigit.

Nunat nunasiaasartut, issittumilu naggueqatitta akornanni oqaatsit sumiorpaluutillu sukkasuumik tammariartornerat eqqarsaatigalugu uagut kalaallisut oqaaseqarnerput nukittuumik ulloq manna tikillugu inissisimanera arlalippassuartigut ersiuteqarpoq.

Kalaallisut atuakkiorneq qangatut uummaaritsiginngikkaluarluni naggueqatitta akornanni pissutsinut naleqqiukkaanni nukittunipilussuarmik inissisimavoq, taalliornerit uummaarissumik kalaallisut ingerlanneqartarnerat nuannaarutissatta ilagaat, sumiorpaluutitta nukittuumik ersialaarnerat nukittoqqutitta ilagaat. Tamanna sumik pissuteqarnersoq eqqarsaatigilluagassaavoq, oqartoqartarpoq oqatsit nunatsinni atugaasut tullit qallunaatuujunerat patsisaaqataasoq qallunaatut oqaasillit tuluttut oqaasilinnik ikinnerungaarmata oqaatsigut ulloq manna tikillugu innarlerpallaaratik illersorneqarlutillu atorneqarneranut pissutaaqataasoq, tamannalumi assortoruminaappoq akilinermi naggueqatitta akornanni inuttut oqaasillit sumiorpaluutillu tammariartornerat sukkanerummat patsisaatinneqartarmallu tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiini tulliutinneqarnerat.

Taamaammat kalaallisut oqaaseqarnitta sumiorpaluutsillu sukkasuumik tammariartulinginnissaat pingartinneqarluni nalilersuilluartoqarnissaa kissaatigarput.

Nunatta illersornissakkut qanoq inissisimanera oqallisigissallugu pisariaqarpoq.

Nunarput nunat allat namminersortuusut assigalugit namminersortunngorusuppoq tamannalu pisussaaffippassuarnik aamma nassataqartussaavoq, tamakkununnga ilaalluinnarpoq nunatta nunarujussuusup illersorneqarnissaannut tunngasut. Manna tikillugu illersorneqarnissamut tungasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani isumagineqartarput aningaasartuutitigut nassatarisartagai ersarissumik inuiaqatigiit akornanni ilisimaneqaratik pasilliutigineqaannartarlutilli aamma Naalakkersuinukkut suliaqartut akornanni. Tamanna qaangertariaqalerparput akiisorsineq uppernarsaatissanik tukussutissaqangitsoq qimaamillugu siunissami qanoq Kalaallit Nunatta illersornissakkut inissisimanissarput inuiaat akornanni oqallisigisariaqarparput. Pingaaruteqarporli pingaartittuarsimasatta qitiutittuaannarnissaa tassalu nunarput eqqissinissamut suliniuteqartunut ilaajuarnissaa qulakkeertuassallugu.

Qanortoq 2017-mi ataqatigiilluta naligiinnerullutalu ingerlariaqqikkisa.

2017-imi apriilip aallartinnerani kommunimut qinersinissamut qilanaarpugut angusaqarluarsinnaasunillu sassartitsinissamut qilanaarpugut. Kommunitsinni, illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu oqartussaaqataanerup pitsanngorsarnissaanut tamattaalluta peqataanissatsinnut qilanaarpugut.

Qanortoq 2017 innuttaaqatitta sutigut tamatigut atukkamikkut naligiinnerusumik atugaqalernissaanut suliffittut atorneqarili.

Inuit Ataqatigiinniit nunaqqativut tamaasa ukiortaami pilluaqquavut, qanortoq ukioq 2017 peqqinnermik pilluarnermilllu tamanut nassataqarili. Qanortoq aamma ukioq 2017 nunarsuarmiooqatigiinni eqqissinermik nassataqarli. Ataatsimoorluta suliassaqaqaagut, ataatsimoorutta angusassavut amerlaqaat.

 

Ane Hansen

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut oqaaseqartartoq

Tuusi – ukiut pikialaarfiusut 75-t

Inuk isumatooq, inuk inuummarissoq, inuk anersaakkut nukittooq, eqqumiitsuliornermik alapernaassusermillu pingaartitsisoq. Inuit Ataqatigiit siulittaasorisimasarput Josef ’Tuusi’ Motzfeldt ulloq 24. november 2016 ukiut 75-liivoq.

Tuusi pilluarit. Pilluarit ukiuni amerlasuuni  Nunatsinnut silassorissusermik, pikialaartitsinermik allannguerusussusermillu tunniussiuaravit. Partiitsinnut ukiut ingerlanerini nalilerneqarsinnaanngitsumik tunniussivutit inuiaqatigiinnullu itinerusumik eqqarsartariaaseqarlutit eqqarsaatersuuteqartitsinitit ikissimanngeqaat.

Ullut ilaanni pisariaqartumik malissiortitsisarsumavutit malissiortarsimallutillu. Taamali ilisoqaraangat itinerusumik tunngaveqarsimajuarpoq, illiunerillu katanngisaannarsimavat.

Nutaraasugut ilinnit ilinniagassaqaqaagut.

Ukiuni aggersuni ukiuni qaangiuttunisut isumatuussutsimik pikialaartitsinermillu tunniussisarnissat kissaatigeqaarput.

Sara Olsvig

Siulittaasoq, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit ukiaanerani angusagut annertuut

Inunnik isumaginninneq salliugu, naligiinneq pingaartillugu, akisussaaffimillu tigusilluta ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinnerat angusaqarfiulluartoq naammassivarput, suliassanullu pingaarutilinnut piareersarneq aallartillutigu.

Ukiaq manna pisoqarfioqisoq naammassivarput. Tulluusimaarutissaqarluarlutalu suliassat imaannaanngitsut aallartilertornissaat piareersimaffigalugit sulivugut.

Siunnersuutigut 18-it akuerineqarput

Inuit Ataqatigiit ukiap aallartilaarnerani siunnersuuterpassuit anngussimallugit nalunaarutigaarput. Partiitullu pingaartitagut inuiaqatigiinni naligiinneq, inunnillu isumaginninneq qitiutillugit siunnersuutigut saqqummiullutigit. Nuannaarutigaarpullu matumuuna siunnersuutitsinni 18-it akuerineqarmata.

Angerlarsimaffeqanngitsunut utoqqarnullu inissianik sanaartornissaq pisussanngorpoq, eqqumiitsuliortortagut aningaasaateqarfittaarlutillu saqqummersitsiveqalissapput, aallarnisaasut periarfissagissaarnerulissapput, immikkut ittumik inuusuttut suliffissaaleqisut aqqutissiuunneqarnissaat pisussanngorpoq, perorsaasut atugaat pitsanngorsassapput suliffeerussimasullu pitsaanerusumik atugassinneqassapput, suliffeqarfiillu ilaqutariinnut meerartalinnut politikkeqalernissaat anguneqarpoq, peqqinnissaqarfimmi tusilartut sullinneqarnerat aaqqiivigineqartussanngorpoq, immitsinnut pilersorneq siuarsarniarlugu, savaatillit, raajat qalipaat, erngullu nukinga atorluarlugit suliat aallartinneqarput.

Naligiimmik inooqqulluta

Aningaasanut inatsisissaq naammassivoq amerlasuunit isumaqatigiiffiusumik. Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigut amerlanerpaat ilanngunneqarput, pingaartumillu peqqinnissaqarfimmi meeqqanut immikkoortortaqarfik kiisalu imminut toquttarneq pillugu oqaloqatiginnittartussaq psykolog aamma telepsykiaterimik atorfinitsitsinissaq anguneqarluni. Meeqqallu atuarfii aserfallassimasut aningaasaliiffigineqartussanngorput, atuartitaanerullu pitsanngornissaa siunertaralugu aningaasaleeqataalluta. Kiisalu nunatsinni meeqqat atugaat pillugit ilisimasat qaffassarniarlugit MIO amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarluni.

Naligiimmik inooqqulluta pingaartitaqarnerput ersersipparputtaaq kommunini isumaginninnikkut piaartumik iliuuseqarnissamut pitsaanerusumillu sullissinissaq anguniarlugu inunnik isumaginninnikkut aqutsisoqarfinnik pilersitsinissamut aningaasanik illukartitsigatta.

Angallannikkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut akisussaaqataaffigileratsigu aaqqiissummik aningaasaleeqataavugut angallannikkut pissutsit ilungersunarpallaarmata.

Siunissaq eqqasuutiginagu akisussaaffimmik tigusilluta, sapiissuseqarlutalu ukiaq manna ataatsimiinneq naammassivarput.

 

Mimi Karlsen

Inuit Ataqatigiit

 

Inuusuttut Ataqatigiit – Ukiuni 40-ni

Ukiut 40-t matuma siorna Inuusuttut Ataqatigiit Suleqatigiiffiat allartippoq. Inuusuttut sapiissuseqartut nipaa tusarsaalerpoq. Takusiullu qanoq kinguneqarnikuunera. Suleqatigiiffik inuusuttunit inuiaqatigiit iluaqutissaanik takorluuisinnaassusilinnit ingerlanneqartoq, maanna nunatsinni partii annersaasunut imminut taagorsinnaavoq. 

Taamani inuusuttut sapiillutik allannguisinnaassuseqarnerminnik upperinnissimasut ullumikkut Inuusuttut Ataqatigiinniit nersorusuppagut. Takorloorneqarsinnaavoq taamani inuusuttuulluni oqartussaaqataarusussuseqarneq imaannaanngissinnaasartoq.

Kisiannili taamani inuusuttut pimoorussaminnik suliaqarsimallutik, ullumikkut inuusuttut partiiatut tusaaniarneqartartutut tatigineqartutullu sassarsinnaanissatsinnut aqqutissiunneqarpugut.

Qujanaq! Maligassiuisimasut ataqqisagut aqqutaa malinniassavarput. Allanngueqataasinnaanerput upperaarput, tassami soorunami inuiaqatigiinni inuusuttut allanngueqataasinnaagamik.

 

Avaaraq Olsen

Siulittaasoq, Inuusuttut Ataqatigiit

 

(Asseq Aqqaluk Lynge-p 8. November 1976 plakatiliaa, titartaasoq: Elias Olsen. Naqiterisoq: Emil Fleischer)

Ataqatigiinneq, assigiinngisitaarneq imminullu napatinneq

Inuit Ataqatigiit ukiut 40-liivugut. Parteerput sorlanitsinneqarmalli saamerliusutut anersaaqarluta tunngaveqarlutalu ineriartortuarsimavugut.

Aasianni Inuit Ataqatigiit novembarip 8-ni 1976 ataqatigiiffittut siullertut pilersinneqarmalli ukiut 40-t qaangiupput.

Inuit Ataqatigiit nunatta ineriartorneranut oqaluttuarisaaneranullu  malunnaatilimmik sunniuteqartuarsimavugut. 70-kkut qiteqqunneranni inuusuttut ataqatigiiffiattut suliniuteqarfittullu parteerput aallarnereerluni Namminersornerunerup eqqunneqarnerani nammineersinnaatitaaneq suli annertunerutikkumallugu akerliliinermit naalakkersuisooqatigiinnut 1983-mili peqataasalersimavugut. Inuit Ataqatigiit namminersornerup isumaqatiginninniutiginerani salliusunut issiaqataasimavugut nunattalu ukiuni kingullerni 40-ni ineriartorneranut annertuumik akisussaaqataalluta. Parteerput alliartortuarsimavoq, ataqatigiiffiit amerlinerisigut kommunenullu nunaqarfinnullu aqutsisunut Inatsisartunullu qinikkatigut amerliartornikkut. Folketingimut aamma namminerisatsinnik 2001-mili qinigaatitaqartuarsimavugut.

Tunngaviusumillu siunnerfivut politikkerpullu tunngaviusumik naleqartitariuarsimasatsinnit aallaaveqartuarsimapput.

Naligiinneq

Ukiuni tamani inuiaqatigiinni naligiinnerulernissaq partiitsinnit anguniarneqartuarsimavoq. Inuttut atukkatigut aningaasaqarnikkullu naligiinneruneq, anersaakkullu kultuurikkullu naligiinneruneq. Taama anguniagaqarnerput uninngisaannassaaq. Sunit tamanit salliutillugu inuiaqatigiit imminnut napatittut pilersikkusuppavut. Sumiluunniit najugaqaraanni naligiinnerusumik atugaqarneq pivarput ammillu qalipaataa suminngaanneernerlu apeqqutaatinnagu naligiimmik pineqarnissaq pivarput. Meeqqat tamakkivillugit toqqissisimallutik peroriartornissaat pivarput.

Inuiaqatigiit naligiinnerusut nunamik nukittunerusumik imminullu napatissinnaasumik pilersitsissasut upperaarput. Taamaammat politikkikkut meeqqat inuusuttullu siusissumik iliuuseqarfigineqartarnissaat anguniagariuarparput, ilaqutariit nukittuut, utoqqaat nuannaartut inoqativullu inuuniarnermikkut artorsartut malunnaatilimmik isumaginninnikkut isumassorneqarnissaat sulissutigiuarlugu.

Assigiinngisitaarneq

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik naleqartitavut assigiinngisitaarnermut assigiinngisitaarnerullu ataqqinneqarnissaanut tunngapput. Kalaallit kultuurerput aallaavigalugu, kultuurillu allanngoriartortuartuunera tunngavigalugu inuiaat ataatsimoortut, nutaaliorusuttut imminullu napatikkusuttut siuarsarniartuarsimavagut.

Arnat angutillu naligiisitaanissaat inuiaqatigiinnilu meeqqat kikkuugaluarunilluunniit kinaassutertik tulluusimaarutigalugu peroriartornissaat pingaartitarivarput. Pingaartitaraarputtaaq niviarsiaqqat nukiappiaqqallu suiaassusertik apeqqutaatinnagu naligiimmik naleqartinneqarnertik nalornissutiginngisaannassagaat angutillu arnallu inuusuttut assigiinngisitaartumik inooriaaseqarlutik, siuaaqatigisamik atoqateqartartuugunik, oqaatsit sorliit atugarigunikkit suminngaanneernertilluunniit apeqqutaatinnagu akuerineqarlutik inuusinnaassasut. Naleqartitat taakkua uatsinnut tunngaviulluinnarput.

Ilisarnaatigaarputtaaq kalaallit  kultuuritsinnik assigiinngisitaarnitsinnillu nukittorsaanissamut erseqqissumik politikkeqarnerput. Politikkitsinni meeqqat atuarfianni atuartuunermit inuusuttunullu ilinniarfinni kalaallisut oqaatsitsinnik salliutitsiuarnissaq nukittorsaanerpullu aamma ilisarnaatigaarput. Oqaatsinik ilinniarnissamut kaammattueqatigiinneq qitiutipparput. Tamatumani kinaassusersiornata illit uangalu kalaallit kultuuritsinnut peqataasuunerput takutinniartuarsimavarput.

Imminut napatinneq

Inuiaqatigiit imminnut napatittut, inuttut ataqqinassuseqarneq demokratiilu qitiutillugit siuariartornissamut aqqutitsinniitittuarpavut. Naalakkersuinikkut tunngaviusumik siunnerfitsinni ataatsimut isiginnittariaaseqarluta avatangiisitigut, inooqatigiinnikkut, kultuurikkut aningaasarsiornikkullu nammaqatigiisitsisumik piujuaannartitsinerup pilersinneqarnissaa siunniupparput.

Nalorninata pisuussutitsinnik uumassusillinnik uumaatsunillu atuinermi piujuaannartitsineq ataatsimut isiginnittoq tunngavigalugu ingerlatsiumavugut. Piujuaannartitsineq eqqartussallugu paqumigineqanngisaannassaaq, piujuartitsinermi tamatsinnit pigineqarpoq.

Siunissatsinnik kinguaassatsinnillu qulakkeerinninneq tamatumani pineqarpoq nunatullu tunngaviusumik nammineq akisussaaffimmik tigusinermut tunngalluni. Inuit Ataqatigiinnut demokratiimut naalakkersuilluarnermullu tamanna aamma tunngavoq.

Nunarsuarmioqatigiinnut alakkaamasaqarneq

Inuiaqatigiittut imminut napatinneq nunatsinnilu ataatsimoorluarneq avammut nunat tamalaanut alakkaamasaqarluarnissamut tunngaviliilluartuupput. Ukiuni tamani Inuit Ataqatigiit inuit pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaat, nunatta nunat tamalaat akornanni soqutigisaanik illersuineq akisussaaqataanerlu suliniutigiuarsimavarput. Silap pissusiata allanngoriariartorneranut akiueqataanissamut siuttuunissatsinnut sapiissuseqarsimavugut nunattalu nunatut issittormiuusutut nunallu tamalaat akornanni sunniutilimmik inissisimanitsinnik naqissusiijuarsimalluta.

Taama iliorpugut nunat tamalaat akornanni akisussaaqataaneq najukkami ineriartortitsinissamut aqqutissiusseqataasuummat Nunat tamalaat akornanni peqatigisavut aqqutigalutigit aningaasaleerusussuseqarneq niueqatigiinnermilu periarfissagissaarneq siuarsarneqarput. Nunat tamalaat akornannut alakkaamasaqarnikkut siuariartorneq ineriartornerlu aamma suliarineqartarput.

Nunat tamalaat akornanni inatsisit malillugit inuiattut akuerisaanissarput anguniarsimavarput. Inuiaat namminerisatsinnik kultuureqartugut, oqaaseqartugut nunatsinnillu pisuussutsinnillu erseqqissumik naleqartitaqartugut. Nammineq akisussaaffimmik tigusinissatsinnut aqqutissiuussiuarsimavugut, aqqutissiuussiuassallutalu.

Qujanaq

Inuit Ataqatigiit ukiuni 40-ni aggersuni nangittumik nukittuumik politikkikkut sulinissatsinnut piareersimavugut. Meeqqanik tamanik, inuusuttunik utoqqarnillu isumaginninnermi kialaarnermik qanilaarnermillu suli annertunerusumik suliniuteqarnissatsinnut piareersimavugut inuiaqatigiinnillu nukittuunik siuariartornermik imminullu napatitsisumik ineriartortitsinissamik tunngaviliinissatsinnut piareersimavugut.

Ukiunut 40-nut qaangiuttunut, suleqatigisimasanut suleqataasimasunullu, tapersersuisunut ilungersoqataasimasunullu tamanut qujanaq. Ataqatigiinnitsinnik siunissami suli nukittorsaaqqinnissatsinnut qilanaarpugut.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq

Inuit Ataqatigiit

Kiinnat nutaat, nukiit nutaat

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiillutik aallarteqqipput. Ataatsimiinnissaq una Inuit Ataqatigiinnut allattoqarfikkut aamma Inatsisartut marluk taarserallarnerisigut nutaartaqaqarpoq. Kiisalu Inatsisartut gruppianni siulittaasoq nutaaq toqqarneqarluni.

”Itiaaqaanga, immaqa pissangallungalu qilanaarnermik” ilaatigut Kelly Berthelsen, Kullak, Inatsisartuni inissaminut aggeqquneqalernermini oqarpoq. Tassaallunilu Hans Aronsenip sulinngiffeqarniarluni qinnuteqarnermini sinniisussaa. Kelly Ammassivimmiuuvoq Qaqortormi najugalik, atuakkiortuuvoq immikkullu politikkikkut soqutigisaqarfigalugit aatsitassarsiorneq aamma imigassamut tunngasut. Sunngiffimminilu guitarerluni erinarsoqattaarluni aliikkusersuiuarnera inuit ilisimalluarpaat.

Naaja H. Nathanielsenip tunuarnerani aamma Inatsisartutut inissippoq siornatigut qinigaareersimasoq Debora Kleist, Tippu. Debora Nanortalimmiuuvoq massakkut Qaqortumi najugalik kujataanilu malunnaatilimmik suliaanut atatillugu sulilluartartutut ilisimaneqarluarluni. Immikkullu politikkikkut soqutigisarivai isumaginninneq, ilinniartitaanerlu.

Kelly Berthelsen Debora Kleistilu tikilluaqquagut, qilanaarlutalu suleqatigiinnissamut ilisimasaallu assorsuaq gruppimut iluaqutaalluarnissaat qularutiginngilarput.

Minnerunngitsumillu eqqaassavarput Inuit Ataqatigiit Inatsisartut gruppianni siulittaasutut Peter P. Olsen qinigaaffiup affaa atuutereerluni pilersaarut malillugu suliaq allamut ingerlarteqqimmagu. Peter qujaffigaarput siulersuilluarsimaneranut. Massakkullu nuannaarutigalugu nalunaarutigisinnaalerparput Mimi Karlsen gruppimi siulittaasutut inissimmat. Ilisimasarpassui, misilittagartunera inuttullu eqqissisimasuunera gruppimut nukittorsaajumaarput.

Ukioq ataatsimiiffik nutaaq, kiinnat nukiillu nutaat, siulersuinerlu nutaaq. Piumassuserli siunertarlu nikiuitsoq ukiaq manna atorumaarparput.

 

Inuit Ataqatigiit

Politikkikkut suliassat aalluteqqileqaavut – Inuit Ataqatigiit ukiaanerani ataatsimiinnissamut piareerpugut

Inuit Ataqatigiit politikkikkut suliassanik inuiaqatigiinnut sunniuteqarluartussanik aallutaqaqqinnissarput qilanaaraarput. Ukiami Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siunnersuutit katillugit 32-t saqqummiuppavut. Angusaqarfiulluartumik politikkikkut sulinissaq maanna sammineqarlunilu aallarteqqittariaqarpoq. Qilanaaraarput partiit tamaasa Inatsisartuni paaseqatigiilluarnikkut suleqatigiinnikkullu Nunarput inuttaasullu sullillugit peqatigissallutigit.

Siunnersuutitsinni qulequttat pingaarnerit tassaapput:

  • Isumaginninneq meeqqallu atugaat
  • Inuussutissarsiorneq, suliffeqarneq aqutsinerlu
  • Eqqumiitsuliornikkut siuarsaaneq

Isumaginninneq meeqqallu atugaat sukumiisumik aallutissavagut

Nunatsinni isumaginninnikkut suliat katatavut amerlaqaat. Inoqativut ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsisut tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilagut. Inoqatigut pisariaqavissumik inuunerminni artorsaateqarnermikkut ingerlariaqqinneq ajulertut isumaginninnikkut sullissinnaanissaannut pisortaqarfinni inuiaqatigiittullu nukissaqarfigilertariaqarpavut. Pikkorinnerulertariaqarpugut sunniuteqartumik ikorfartuinissatsinnut. Inuit Ataqatigiit pingaarnertut suliaq taanna kivitseqataaffigerusupparput. Inatsisartuni siunnersuutitsini qitiulluinnartumik isumaginninnikkut aaqqitassagut salliutillugit sukataarniarluta siunniupparput.

Inuiaqatigiinnimi aningaasaqarnikkut siuarsaanitsinni, aalisarnikkut, takornariaqarnikkut aatsitassarsiornikkut, inuussutissalerinikkut allatigullu, nukik pingaarnerpaaq tassaavoq inuk peqqissoq, toqqissisimasoq inuiaqatigiinnilu suliffimmini peqataalluarluni kivitseqataasoq. Inuiaqatigiit nukittuut tassaapput inoqatiminnik pitsaasumik isumaginnittut kinaagaluarunilluunniillu inissaqartitsisut

 

Isumaginninnikkut siunnersuutit ukuupput:

  • Ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaasut atugaannut periusissiaq.
  • Isumaginninnikkut sulisunut pitsanngorsaanissaq pillugu periusissiaq.
  • Ilaqutariinnut angalanissamut aningaasaateqarfik
  • Ussersorlutik atuisut peqqinnissaqarfinni sullinneqarnerat.
  • Angerlarsimaffeqanngitsunut illunik sanaartorneq.
  • Utoqqarnut tulluarsakkanik inissialiorneq.

Inuussutissarsiorneq, ilinniartitaaneq, aqutsineq sulisoqarnerlu ingerlaqatigiissapput

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnilu sulisartunut sinaakkutit pitsaanerpaat qulakkiissallugit. Nutaaliorneq pinngorartitsinerlu inissaqartittariaqarpavut siuarsarlugillu. Inuiaqatiginni innuttaasut ikiliartuinnarpugut, sulisartoqarnikkut ilaqutariissutsimut aamma inissaqartitsissaagut. Anaana ataatalu suliffeqaraluarlutik meeqqaminnut piffissaqarluarnissaminnut periarfissaqassapput. Tamanna anguniassavarput.

Inuiaqatigiinni nukissallit amerlaqaat suliffeqarfinnilu nunatsinneersunik atorfinitsitsinerunissaq ilinniartitseqqinnerunissarlu pisariaqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiit assersuutigalugu piginnaasat inuttut pigilersimasavut suliffeqarfinni aamma atorluarnerunissaat siunnersuutigaarput.

Inuussutissarsiornermut siunnersuutit sunniuteqartussat ukuupput:

  • Pisortani allaffissornikkut aaqqissugaanerata nalilersornissaanut ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissaq
  • Aallarnisaasunut attartortitsisarneq
  • Sulisut amerlanerpaat nunatsinneersuunissaat pillugu periusissiaq.
  • Inuusuttut akornanni suliffissaaleqineq akiorniarlugu periusissiaq.
  • Ilaqutariit meerartalinnut sulisoqarnermut politikki pillugu periusissiornissaq.
  • Piginnaasaqarfigilersimasat naapertorlugit atorluaanerulernissaq aamma atorfinitsitsisarneq.
  • Suliffeerunnermi ikiorsiissutinut tunngatillugu inatsisip allanngortinnissaa
  • Pisortanik atorfinitsitsisarnermi periusissaq.
  • Piniakkat killilersukkat piniartortavut takornarissallu.
  • Raajat qalipaanik atorluaanissaq.
  • Inuussutissanik nioqqutissiornermi ilinniartitaanermi neqeroorutit.
  • Savaatillit nutaat akiitsunik kingornussinnginnissaat.
  • Nunatsinni inuit ikiliartuinnarnerat mumisinniarlugu iliuuseqarnissaq
  • Imarsiornermi inuussutissarsiutillit atorfinitsitaasarneri.

 

Eqqumiitsuliorneq sapiissuseqarfigissavarput

Ukiaq manna eqqumiitsuliorneq immikkut inuiaqatigiinnut pingaartutut eqqaarusupparput. Eqqumiitsuliorneq anersaakkut kinaassutimullu tunngasuuvoq inuiaqatigiinnullu inunnullu ataasiakkaanut anersaakkut nukittorsaataalluni.

Eqqumiitsuliornikkut sulialinnut atukkat pitsanngorsassavagut. Sunngiffimmi sukisaarsaataaginnarani inuiaqatigiinni inuussutissarsiutitut immikkut akuerisaassaq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut eqqumiitsuliornikkut nunatta aningaasaqarnera siuarsarneqarsinnaasoq, avammut nunatsinnut nittarsaassisuummat, allatulli tunisassianngorsinnaalluni, takornariaqarnikkullu siuarsaataalluarsinnaalluni. Eqqumiitsuliorneq pillugu uku siunnersuutit saqqummiuppagut:

  • Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamut misissuinissaq.
  • Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pilersinneqarnissaa.

Inatsisartuni oqallinnissaq qilanaaraarput, qularinngilarpullu angusaqarfiulluarumaartoq.

 

Sara Olsvig

Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit

Page 1 of 212

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Imaneq 2, Postboks 321, 3900 Nuuk
Tel: (+299) 346 272
Fax: (+299) 321 321
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl