Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat

Tusagassiutinut nalunaarummi oqariartuutit:

  •      Biilit innaallagiamoortut eqqussinermut, motorinullu akileraarutitaqanngillat.
  •  Biilit innaallagiamoortut illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat minnerulersissinnaavaat.
  •  Biilit innaallagiamoortut biilitut nalinginnaasutulli ukiuunerat anigorluarsinnaavaat.
  •  Biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni 100 %-imik nukimmik nunatsinneersumik pilersugaapput.
  •  Biilit innaallagiamoortut ukiumut biilinut orsussaq eqqussuussaq million-ilikkaanik nalilik annikillisissinnaavaat.
  •  Illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoortunut immiisar-finnik pisortatigoortunik amigaateqarpugut.
  •  Biillit innaallagiamoortut piffissaq ungasinnerusoq isigalugu iluatsissappata, eqqussi-nermut, motorimullu akitsuuteqannginnissaa pisariaqarpoq.

Marts 2014 biilimik innaallagiamoortumik pisaaqqaarpunga. Aatsaat taama pisilluar-tigaanga. CO2-mik aniatitsinnngilaq, angallatigalugulu torraaqaaq. Aamma inunnut 4-nut inissaqarpoq, nassataasiveqarlunilu. Aamma Nuummi ukiuunerata naalerne-rani apu, sikulu akornutiginagit atorpara. Naak assakaasui saarliit kisimik ingerlat-sigaluartut, sisamat pinnatik.

Ikinngutima suleqatimalu arlallit aperaannga, biilip batteeriisa issi artunnginneraat. Iluarusullungalu akisarpakka, ukioq issilu pisuullutik, immiinermik ataatsimi “90 km-iinnaat” ingerlasinnaallunga, aasami 140 km-it ingerlasinnaasallunga. Nuummili 90 km-it naammaqaat ulluni 3-7-ni nammineq biilerfigissallugit.

Aput sikulu biilinut innaallagiamoortunut ajornartorsiutaasinnaanerat ilumuunngi-laq. Biililli ilaasa initaasa kiassagaanerat annikissinnaavoq, Kisianni, biili innaalla-giamoortut ilaat, silaannarmik kissartumik aniatitsisinnaasumik peqarput, taa-maammallu tamanna ajornartorsiutaanani.
Akileraarusigaannginneq, atuinerlu

Biilinut innaallagiamoortunut eqqussinermut, motorimullu akileraarutitaqanngillat. Akileraaruteqartitsin-nginneq inatsisartut 2013-imi sivitsorpaat 1. januar 2018. Tassa imaappoq innaallagiamoortunik biililik taamaallaat immiinermi kallerup inne-ranut, sillimmasiinermut (ajutoornermi, akisussaanermut, ilaatigullu kasko-mut), 2

kiisalu biilit nalinginnaasumik aserfallatsaalinissaanut aningaasartuuteqassaaq. Biil-lit innaallagiamoortut atortui mekaniskit ikinnerummata, nalinginnaasumik iluar-saassassat annikinnerupput.

Biilima innaallagaliamoortut qaammat siulleq atornerini 319 KwH atorpakka. Taak-kulu aningaasanngorlugit 510 kr.-iupput, tassalu kallerup inneranut aki KwH-imut 1,60 kr.-iusoq naatsorsuullugu. Biilit innaallagiamoortut minnerit uanga pinniit atui-nikinneroqaat. Maanna atuinerma assigiinnarpaa siusinnerusukkut biilima firehjul-it benzinatortut atuinerat. Biilinnut innaallagiamoortunut sipaarutikka tassatuaapput eqqussinermut, ukiumoortumullu motorimut akilileraarut.

 

Immiineq

Biilera innaallagiamoortoq angerlarsimaffinni immertarpara. 220 volt nalinginnaasoq atorlugu. Jordstikki atorlugu. Immiinermut annerpaamik akunnerit 8-it atortarput. Innaallagiamoortunik biilitaarnissara ullormik ataatsimik sioqqullugu, illoqarfitsinni elektrikerit 6.500 kr.-it nalinganik quima silataanut ikkuffiliitippakka, immikkullu illup iluani kallerup inneranut uuttuummik ikkussitillugit. Silamik ikkuffiutinniit biili-ma unin-ngasarfianut ledningi 12 meteri atortarpara. Immeeriaaseq pisariitsoq, uannut sinnilik. Ikinngutikka allat uattulli innaallagiamoortunik biilillit, aamma taa-ma immiisarput.

Kisianni Kalaallit Nunaanni innaallagiamoortunik biilillit tamarmik suli immiisarfim-mik tamanit atorneqarsinnaasumik 30-45 minutsit immiiffigisinnaasaminnik ami-gaateqarput, soorlu biilit uninngasarfiini, suliffeqarfinnilu anginerusuni tamani. Kii-salu centerini pisiniarfinni, soorlu Brugsen-ip biilinut uninngasarfiini, Nuuk Centerillu kiileriani, biilit uninngasarfiani.

 

Periarfissat akornutillu

Biilera innaalagiamoortoq inuttut nammineq pigaara. Kisianni aamma inuussutissar-siutinik ingerlataqartut, ilaatigut peqarsinnaapput. Nuummi ISS 2013-imi septem-berimi innaallagiamoortumik pingajussaanik biilitaarpoq. Tassa imaappoq suliffeqar-fiup biiliisa 5 %-ii mingutsitsinngisumik ingerlapput. Aammali taxagut Nuummi biili-tik innaallagiamoortut marluk tunisimavaat, taxanik ingerlatsineq kallerup inneranik atuinarpallaaqimmat, soorlu radiukkut oqaluussinermi, automatitigullu akiliissar-nermi. Taava aamma ullormut 90 km.-it sinnerlugit ingerlasarput, maannalu tekno-logi qiviassagaanni biilit innaallagiamoortut taakkununnga tulluutinngillat. Biilit hy-bridit, orsussamik, innaallagissamillu atuisut matumani tulluarnerupput, biilinut 100% orsussaannarmik atuisunut naleqqiullutik. Nuup Bussii maanna bussinik hy-brid-inik misilieraapput, assullu qanoq paasisaqassanersut malinnaaviginissaat pis-sanganarluni.

 

Orsussaq eqqussuussaaq 1 milliard-it sinnerlugit

Ullumikkut Nuummi biillit innaallagiamoorutit 20-it ataallugit amerlassuseqarnera-gaapput. Taava Nuummi biilit benzinatorlutillu, dieselitortut 4.400-it missaaniippata CO2-mik aniatitsinerat annertussaqaaq. Illoqarfitsinni biilit mingutsitsinerat avata-ngiisinut ajornartorsiutaavoq annertoq iluarsiiviginiagassarput. Tamanna piaartumik iluarsiivigigutsigu pitsaanerussaaq. 3

2013-imi gasoliat, ikummatissallu Kalaallit Nunaannut 909 million kr.-it nalingi eq-qunneqarsimapput. tassunga ilanngunneqassapput oliat oqitsut akunnattullu, ilaati-gut benzina 164 million kr.-inik nalilik. Ikummatissanik pisariaqartitsinerput, suli milliardit angullugit pisortat aningaasanut missingersuutaanni naleqarpoq.

 

Inummut ataatsimut 10 tons CO2 ukiumut

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik malillugu CO2 2012-imi aniatitaq 577.120 tonsiusimavoq. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa CO2 a-niasoq katillugu milliard tonsit affaanik annertussuseqarpoq. Taanna nunatsinni i-nummut ataatsimut naatsorsuullugu 10 tonsiuvoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni ukiumut CO2 aniatitarput Danmarkimiit annertuneruvoq, aammalu Belgiap, Turk-menistanillu aniatitaat assigalugit.

 

Politikkikkut anguniakkat

Biilit innallagiamoortut inuiaqatiinnut iluaqutissartaat taamaalillutik ersaripput: Biilit innaallagiamoortut atornerisigut ikummatissamik akisuumik avataaniit eqqussui-nerput sipaarfigissavarput. Aamma tamatta nalunngilarput, ukiuni aggersuni ani-ngaasat pisariaqartissaqalutigit, nunatsinni pilersugassat amerliartormata, inuusut-tut ilinniartinneqarnerisa pitsaanerulernissaat, inissiat amerlanerusut pisariaqarma-ta, il.il. Taamaammat biilit innaallagiamoortut illoqarfinni erngup nukinganik ataa-vartunik pilersuiffiusuni amerlinerisigut, immitsinnut annertuumik ikiorsertussaavugut.

 

“Ukiut 10-it qaangiuppata Nuummi biilit 80 %-ii innaallagiamoortuussapput”

Taama november 2012-imi taamani Naalakkersuisunut ilaasortaq Jens B. Frederik-sen, borgmestererpullu Kommuneqarfik Sermersuumi, Asii Chemnitz Narup isuma-qatigiillutik oqarput. Politikkikkut anguniagaq unammillernartoq, mannalu tikillugu annerutunerusumik politikkikkut eqqumaffigineqarlunilu anguniagaqarfiusariaqar-toq.

Avatangiisit mianerinissaat IA’p Demokratillu kommunalpolitikkimi suleqatigiinnis-saminni isumaqatigiissutaanni 2013 – 2017 pingaartitanut ilaavoq. Aammattaaq isumaqatigiissummi immikkoortuni arfinilinni suliniarfiusussani ima allassimavoq: ”

Avatangiisit imminut napatittut, pisuussutit pinngortitarlu mianeralugit – aamma kinguaassagut pillugit“. Suliniarfissani tassani oqaatigineqarpoq, biilit innaallagiamoortut misilerarnerani suleqataanerput ingerlatiinnassagipput.

Siullermillu Nuummi biilit 80 %-ii CO2-mik aniatitsiunnaartinnagit, aammalu kingu-sinnerusukkut Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiit pilersiortortinnagit, taava inuiaqatigiinni ataatsimoorluta annertuumik suli suliassaqarpugut.

 

Biilinut innaallagiamoortunut pilersaaruteqartariapoq

Kommunalbestyrelsimi ilaasortatut Kommuneqarfik Sermersuup Sanaartornermut, Avatangiisinullu ataatsimiititaani ilaasortaavunga. November 2013-imi siunnersuu-teqarpunga, illoqarfinni erngup nukinganik pilersuiffiusuni biilinut innaallagiamoor-4

tunut immiisarfinnik aaqqissuussamik pilersaarusiortoqarnissaanik. Tamanna Kom-munalbestyrelsip politikkikkut akuerippagu, mingutsitsinaveersaarnerup tungaanut pingaarutilimmik eqqortumillu alloriassaagut. Tamatta avatangiiserput pillugu.

Matumuuna kaammattuutigaara, illoqarfinni erngup nukinganik pilersorneqartuni biilit innaallagiamoortut atornerunissaannik oqallittoqarnissaa, taakkumi illoqarfiit tassaapput avatangiisit, aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugit iluaqutissarfiusinnaanerusut.

 

Inuulluaqqusillunga // Med venlig hilsen

Allan Pertti Frandsen, Inuit Ataqatigiit

 

Ilaasortaq / Medlem af / Kommunalbestyrelsen, Kommuneqarfik Sermersooq

Postadresse: Timerlia 46, 3905 Nuussuaq, Greenland

Mobil +299 598755,

apfr@sermersooq.gl, www.facebook.com/ia.pertti

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Attavigitigut/kontakt os

Imaneq 2
Telfon: (+299) 329888
Fax: (+299) 323232
Aningaaq: http://ia.gl
Email: ia@ia.gl