Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq allanngoraqattaanngitsoq, sullarissoq peqataatitsisorlu atorfissaqartinneqarpoq

Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppeata Debora Kleist Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitamut ilaasortassatut toqqarpaat. Debora Kleist politikkikkut misilittagaqarluarnermigut ataatsimoortitsillaqqissuunermigullu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitami ilaasortaatitatta aappaa Mimi Karlsen peqatigalugu nukittorsaqqinnissaanut piginnaasaqarluarpoq. Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitami suliap nanginnissaanut qilanaarpugut. Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaammi ima oqarpugut: “Inuiaat kiffaanngissuseqartut tassaassapput inuit aamma ilukkut nukittullutik kiffaanngissuseqartut, pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqanngitsut, immikkoortitaanngitsut, naqisimaneqanngitsut. Suliassat siunitsinniittut tamatsinnit … Read moreTunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq allanngoraqattaanngitsoq, sullarissoq peqataatitsisorlu atorfissaqartinneqarpoq

Akisussaassusilimmik aalisarneq ingerlanneqartariaqarpoq

 Ulloq 20. decembari 2017 killeqanngitsumik aalisartitsiveqarneq atorunnaarseqqullugu Sara Olsvigip oqariartuutigaa. Qasigiannguani Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik Sara Olsvig tunuliaqutserparput.  Sara Olsvig killeqanngisumik aalisartitiveqarneq pillugu oqariartuuteqarnera Karl Kristian Krusemit ulloq 28/12-2017 tusagassiutitigut tupaallaatigineqarpoq.   Naalakkersuisut akornanni aaqqiagiinngittoqarnera inuiaqatigiit akornanni aalassassutigineqaqaaq, aammalu toqqissisimanngissusermik pilersitsilluni.   Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut amerlasuut Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat qanoruna iliuuseqarfiginiarneqalersoq nalornissutigalugulu apeqquserpaat. Pisoq aporaaffiusutut oqaatigisariaqarpoq.   … Read moreAkisussaassusilimmik aalisarneq ingerlanneqartariaqarpoq

Sinneqartoornermut meeqqat inuusuttullu akileeqataangaatsiarput

Qaasuitsup Kommuniata ukiup naanerani kr. 111 mio.-nik sinneqartoorneq nalunaarutigivaa, soorunalumi kommunit marluk nutaat aningaasaqarnikkut pittaasumik aallartissutissaannik tunngavissinneqarnerat qujarupparput.  Sinneqartoorutilli tulluusimaarutiginissaannut qungujussaq killeqarpoq, eqqaamassuarpummi Qaasuitsup Kommuniusimasumi sullissinerup appasittumik inissisimanikuunerata kingorna meeqqanut inuusuttunut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinernut, minnerunngittumillu meeqqat atuarfiannut annertuumik kinguneqarnerlunnikuummat, sinneqartoornermullu meeqqat inuusuttullu annertuumik pilliutigineqarput.  Avannaata Kommuniani borgmester-ip sullissinerup ajorseriaateqanngittumik ingerlaqqissinnaaneranik oqariartornera Inuit Ataqatigiinnit tusaatissatut tinguinnarsinnaavarput, sullissinerummi … Read moreSinneqartoornermut meeqqat inuusuttullu akileeqataangaatsiarput

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Siunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli Ukioq 2017 nunaqqaterpassuatsinnut unamminartunik, nuannersunik alianartunillu nalaataqarfiusimavoq. Meerannguit siunissamut neriuuteqartitsillutik inunngorsimapput nunaqqatilli allat ilaqutaasunut artornaqisumik qimagussimapput. Pisut akornanni Uummannap Sulluani ajunaarnersuaqarnera nunaqqatigiittut ataatsimoornermik kinguneqartitsisimavoq. Inuit Ataqatigiinni unnuk unnuarlu taanna puigunngisaannassavarput innuttaasullu eqqugaasut uummatitsinniittuassapput. Ilaqutariit Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu nunaminnik angerlarsimaffimminnillu tassanngaannaq qimatsisariaqarsimasut eqqarsaatitsinniipput. Minnerunngitsumik ilaqutariit asasaminnik Nuugaatsiami tassaarsuarnermut annaasaqartut qamannga pisumit misiginneqatigaavut. Unnuit qaammaleruttorfianni … Read moreSiunissaq tamanut neriuuteqarfiulluarli

Inuit Ataqatigiit isumatusaarnerunermik inuuniarnikkullu naapertuilluarnerunermik qulakkeerinnittuuvugut

Ukioq ataaseq sinnilaarlugu qaangiuttoq Naalakkersuisut partiinik allanik katitigaapput. Taamanikkut sukkasuumik mittarfiliortiternissat aallartinnissaat, sukangasuupilussuarmik imigassaq pillugu inatsisiliornissaq kiisalu nunatsinni naligiinnginnerujussuaq isiginiagu aaqqissuusseqqinnerit amerlaqaat. Tulluusimaarpugullu inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamik atugarissaarnerulernissamillu aqqutissiussisunik naammassisaqareeratta.  Inuit Ataqatigiit akisussaaffimmik tigusilluta mittarfiliortiternerni naapertuunnerusumik sukkassuseqarneq tulleriiaarinerlu qulakkeerparput. Suliap taassuma eqqissilluni peqqissaartumillu suliarineqarnissaata tamanut ammasumik oqaatiginissaa qunuginngilarput. Peqatigisaanik nammineq aningaasaliinissamut periarfissanik katiterinissap pingaarutaa ilisimaaraarput, taamaalillutik Naalakkersuisut … Read moreInuit Ataqatigiit isumatusaarnerunermik inuuniarnikkullu naapertuilluarnerunermik qulakkeerinnittuuvugut

Qaleralittassanik pisassiinerit mianersuulluinnartariaqarput

 Ukiaq ilisimatinneqarpugut qeqertarsuup tunuani qaleralinniarneq ilungersunartorsiortoq, pisarineqartullu milliartorlutik. Siunissami qaleralinniarneq isertitaqarfiulluartumik ingerlaannassappat pisassiissutigineqartut mianersornerpaamik inissinneqartariaqarput.  Naalakkersuisut qaleralinnut TAC-mik inissiisimanerat uumasorsiuunit siunnersuinermut naleqqiullugu qaffasippallaarpoq. Uumasorsiuummi paasisaat malillugit, maannamullu pisarineqareersimasut angissusaat annertussusaallu malillugu, minnerunngitsumillu aalisartut misilittagaat oqariartuutaallu malillugit ersarippoq massakkut pisassiinikkut mianersoqqissaartariaqartugut.  Inuit Ataqatigiit piumasaraarput qaleralittassiissutit taama annertutigissappata minnerpaamik killeqanngitsumik aalisartitsiffiusut killilersorneqalissasut. Tamatumani Qeqertarsuup Tunua Nuullu Kangerlua … Read moreQaleralittassanik pisassiinerit mianersuulluinnartariaqarput

Innuttaasut naligiissut toqqissimasullu

Decemberip 10.-t tassaavoq Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit ullorititaq. Inuit Ataqatigiinni Inuit Piginnaatitaaffii pingaartittuarpagut – siammarterneqarnissaanullu suleqataajuarluta. Inuttut pisinnaatitaaffiit pisinnaatitaaffiupput inuit tamarmik pigisaat qitiulluinnartut, inunnut tamanut atuuttuullutik. Tamatta inissaqatinneqarnissarput pingaatittariaqarparput qulakkeerlugulu. Nunarsuarmi inuit pisinnaatitaaffiinik siammarteriuarnissaq pingaaruteqarluinnartutut isigaarput, nunarsuarmioqatigiilluta toqqissisimasumik inooqqatigiinissarput anguneqassappat. Nunatsinni inuttaaqataasut inooqataasullu tamarmik, sumit kingoqqisuunneq, suiaassuseq, kulturikkut tunuliaqutaq oqaatsinulluunniit sorlernik atuisinnaaneq apeqqutaatinnagu tikilluqqusaasutut, peqataaqqusaasutut pisariaqartinneqartutullu misigisimanissaat … Read moreInnuttaasut naligiissut toqqissimasullu

Nunatsinni pinerluuteqarsimasut pillugit isumaqatigiissut isumalluarnartuinnaanngilaq 

Ukiut arlerlugit Inuit Ataqatigiit pinerluttulerinermi inatsit aammalu nunatsinni eqqartuussisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaa, atugarisaasullu pitsanngorsartuarnissaat suleqataaffigiuarsimallugillu ilungersuutigiuarsimavarput.  Soorunami oqarsinnaavugut pissutsit pitsanngoriartortut,taammaatorli politikkikkut suli annertuumik unammilligassaqarpoq. Politiit, kommunefoged-illu atugarisaasa  ilinniaqqisinnaaneranullu periarfissaasut suli pitsaanerusinnaanerat isumaqarfigaarput. Inatsisartunilu amerlanerussutillit isumaqataaffigisaannik iliuusissatut pilersaarusiornissamik  suliaqartoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq. Eqqartuusiveqarneq eqqarsaatigigaani illersuisunik, domsmand suli ilinniartitsinissaq aallunneqarnerusariaqarpoq, tamannalu aamma aningaasanik naleqarpoq.  Inuit ataqatigiinniit isumaqarpugut kriminalforsorge pillugu … Read moreNunatsinni pinerluuteqarsimasut pillugit isumaqatigiissut isumalluarnartuinnaanngilaq 

Timi Tarnilu nukittorsarneqarlik

Ukiuni kingullerni eqqumiitsuliornikkut annerusumik timersornikkullu aningaasaliisoqartarsimanngikkaluartoq, Inuit Ataqatigiit kissaateqarnitsigut aappaagu 2018-mut aningaasanut inatsimmut aatsaat taamak amerlatigisunik immikkut ittumik nipilersorneq, isiginnaartitsineq, filmiliorneq, atuakkiorneq kiisalu timersorneq aningaasaliiffigineqarput.  Isumaginninnikkut unammilligassaqaleruttorfitta nalaani, timikkut tarnikkullu nukittorsaanissaq aatsaat taamak pingaaruteqartigilersimavoq, minnerunngitsumillu tamatumunnga aningaasanut inatsimmi inissaqartitsinissarput aatsaat taamak pingaaruteqartigilersimavoq. Eqqumiitsuliornerullu inuussutissarsiutitut, avammut nittarsaassisutut tunisassiassatullu tulluussariartuaalernerani alloriarneq una pingaartilluinnarparput.  Kulturimik timersornermillu pingaartitsineq inuiaat … Read moreTimi Tarnilu nukittorsarneqarlik

Decemberip 3.-anni FN-ip inunnut innarluutilinnut ulloritippaa

Inuit Ataqagigiinni inuit innarluutillit inuttut allatullu inooqataanissaat pingaartittuarpaat, atugassarititaasullu pitsanngorsarneqartuarnissaannut suleqataajuarluta.  Qujanartumillu tamanna aamma ukiuni kingullerni Naalakkersuinikkut annertuummik ukkatarineqarlunilu pingaartinneqarnera qujamasuutigalugulu isumalluarfigaarput.  Inuit Ataqatigiit nunatsinni innuttaaqatigut inuit innarluutillit illersorneqarnissaat, inuaqatigiit ingerlanneqarneranni ersarissumik pingaartuutinneqartuarnissaat atugassarititaasullu siuarsaavigineqartuarnissaat sulissutigiuarumavarput.   Nunaqaatigut inuit innarluutillit inuiaqatigiinni allatulli pisinnaatitaaffeqarput, allatulli periarfissaqartitaassasut pingaartilluinnarparput. Naak, suliniuterpassuit nutaat ingerlanneqaraluartut,taamaattoq suli inissiat, ilinniarfissat, suliffeqarneq, atuartitaanerlu … Read moreDecemberip 3.-anni FN-ip inunnut innarluutilinnut ulloritippaa

Isumalioqatigiisitami sulineq

Siulittaasoq ineqartinneqassasoq ilaasortalluunniit immikkut akissaasersorneqassasut siunertaanngilaq Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap sulinissaa Inatsisartut ilusilersoreernikuuaat, tassanilu ilaanngillat ilaasortat immikkut akissaasersorneqassasut imaluunniit tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap siulittaasuata immikkut ineqartinneqarnissaa. Soorlu ukioq 2018-imut aningaasanut inatsisissap pingajussaanneernerani oqaaseqartugut, tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap allattoqarfeqarnissaa pillugu tamakkiisumik tapersiigatta, taamaattaaq oqaaseqarpugut tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitap ilaasortaasa ajunngittorsiassaqarnissaannik nipi isornartuusoq, soorluttaq tunngaviusumik inatsisissaq pillugu … Read moreIsumalioqatigiisitami sulineq

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaat pillugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqaaseqaataat tamakkiisoq

Nuna tamakkerlugu aalisarneq pillugu siammasissumik isumaqigiissuteqarnissaq pisariaqarpoq Inuit Ataqatigiit pingaartipparput aalisarnermut inatsit tunngavigalugu aaqqissuusseqqittoqassappat avaqqukkuminaatsuusoq aaqqissuusseqqinnerup kingorna aningaasaqarnikkut qanoq kinguneqarnissaanik qulaajaasoqartariaqarpoq. Aalisarneq inuiaqatigiinni aningaasarsiorfitta pingaarnersaraat. Inuiaqatigiinni atugarissaarneq, suliffeqarneq, avammut niuerneq tamarmik aalisarnermut attuumassuteqarput, taamaammat Inuit Ataqatigiinni naqissusissavarput piumasarigatsigu inuiaqatigiit aningaasaqarnerata, suliffissaqartitsinerup, niuernerup, inuillu atugaasa innarlerneqannginnissaat aalajangiusimaneqassasoq. Taamaaliussagutta inuiaqatigiit tamatta, aalisartuugutta, sulisartuugutta, suliffissuaateqarutta, qinigaagutta paaseqatigiilluta isummavullu … Read moreAalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaat pillugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni oqaaseqaataat tamakkiisoq

FN-ip arnanut persuttaasarnerup unitsinniarneqarneranut ullorititaa

Ulloq 25.november tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu FN-p arnanut annersaasarnerup unitsinniarneranut ullorititaa. Arnanik persutaasarneq akuersaanngilarput aamma akuerinngisaannassavarput. Nassuerneq imminut qiviarneq oqaloqatigiinnerlu aqqutissaapput. Nunarsuarmi tamani arnat inuunerminni persuttarneqartut suli amerlaqaat. Ajoraluartumik nunatsinni arnanik persortaasarneq ajornartorsiutaavoq annertuumik, tamannalu assorsuaq ajuusaarnarpoq akuerineqarsinnaanngilarlu. Nunatsinni ukiuni kingullerni arnat affaat sinnerlugi tassa 62 %-ii inuunnermi ilaani persuttagaanikuusimapput. Persuttagaanerup saniatigut aammattaaq arnat pinngitsaalineqarnermik nalaataqartuartarput. … Read moreFN-ip arnanut persuttaasarnerup unitsinniarneqarneranut ullorititaa

Inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiit aningaasanut inatsimmi inissilluarput

Inuit Ataqatigiit inunnik isumaginninnikkut ilinniarfinnik assigiinngitsunik pitsanngorsaanissamut, pilersitsinissamullu aningaasaliissutissanik piumasaqaateqarnerput aningaasanut inatsisissamut ilanngupput.  Isumaginninnikkut suliassavut amerlasuut pingaarutillit inuiaqatigiinni pingaarnersiuinikkut avaqqussinnaanngilagut. Kommunit isumassuinikkut innuttaasunik pitsaasumik sullissisinnaassagunik sulisoqarnikkut nukittorsarneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, soorlu MIO-p nalunaarusiarisartagaanni ilaatigut tamanna ersersinneqartarpoq.  Allatut oqaatigalugu Inuit Ataqatigiit inunnik sullissinermi assaat kialaartut nukittorsarneqarnissaat pisariaqartutut oqaatigisarsimavarput. Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni, ingammik meeqqat angerlarsimaffiini, ullumikkut ilinniarsimanngittunik sulisoqarneq annertuumik … Read moreInunnik isumaginninnikkut ilinniarfiit aningaasanut inatsimmi inissilluarput

Aningaasanut inatsit 2018 – Isumaginninneq anersaarlu qitiutillugit

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsimmut inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuarnik immersuilluarlutalu peqataasinnaanerput nuannaarutigivarput. Isumaginninnikkut, ilinniartitaanermut, peqqinnissaqarfimmut minnerunngitsumillu kulturi aamma timersorneq tapersersorlugit kissaatigut ilanngummata.  Aningaasanut inatsimmi isumaqatiginninniartarneq kissaateqartarnerlu partiiniit suliaavoq annertooq. Pingaartumillu kissaaterpassuit isumarparujussuillu ataqatigiissarniarsarineqartarmata suliaq aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut imaannaanngilaq. Aappaagumullu aningaasanut inatsit atuagaq aappaluttoq, inunnik pingaartitsinikkut, saamerliunerullu ilisarnaataattut piukkulluinnartoq atuarneqarsinnaalissaaq.  Inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiusut aningaasaliiffigaagut, nunagisaq qimannagu perorsaasunngorniarfik aamma tassani aqutsisunngorniarsinnaaneq … Read moreAningaasanut inatsit 2018 – Isumaginninneq anersaarlu qitiutillugit

Inatsisinik unioqqutitsinikkut eqqugaasut ikiorneqarnissaannut pikkorinnerulissaagut

Isertitsivinniittunut pineqaatissiissutit atugassarititaasullu pillugit eqqartuisaqaagut, maannakkulli pinerluffigineqarsimasunut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat ikiorneqarnissaallu pillugit eqqartuinissatsinnut piffissanngorpoq. Kalaallit Nunaanni pinerluttut amerlanerisa pinerluffigineqartuttaaq amerlasuujunerannut takussutissaavoq. Tamatuma kiisami Inatsisartuni oqallisigineqalernera kiisalu inatsisinik atuutsitsinermi qanittukkut Naalakkersuisuniit periusissatut suliniutissatullu pilersaarummik saqqummersitsisoqarnera nuannaarutigaagut.  Sapaatip akunnerata siuliani Inuit Ataqatigiinniit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallippugut, tassanilu Kalaallit Nunaanni inunnik ulorianartorsiortitsisunik sakkortuunik pinerluffigineqartartunut iliuusissatigut sutigut nukittorsaasinnaanerput oqallisigaarput. Oqallinnerup siunertaa … Read moreInatsisinik unioqqutitsinikkut eqqugaasut ikiorneqarnissaannut pikkorinnerulissaagut

Inuiaat imarsiortuuvugut

Asasakka Aalisartut piniartullu. Siullermik Inuit Ataqatigiinnit ullorsiornissinni uummammik pisumik pilluaqquassi. Piniarnikkut pinngortitap pissusaata allanngorarneranik annertuumik sunnerneqajavusi, taamaattorli ilisimasasi pingaartumillu nikallujuissuseq pigalugit ingerlaartuartuuvusi tamannali ataqqinaatigaarsi nukittoqqutigisiullu.  Nunani allani Kalaallit Nunarput ilisimaneqarpoq nunarsuarmi qeqertat annersaringaat sermimik qallersimasoq, issittorsuusaramilu ukiumut piffissap annersaa sineriammi nunatat annertoorsuunngitsut apummik qallersimajuartartut. Aamma ilisimaneqarpugut inuiaat imaatigut inuussutissarsiornermik annertuumik naleqatitsilluinnartuusugut.  Ilissilu aalisartut piniartullu ullumikkut … Read moreInuiaat imarsiortuuvugut

Nunatta EU-mi allannguutit annertusisamik qisuariarfigisariaqarpai

Tuluit nunaata EU-mit aninialernera Kalaallit Nunaata tuluit nunaannut soqutigisaqarfiinut tunngatillugu immikkut suliniuteqartoqanngippat nunatta tuluit nunaannut attavikinnerulissutigisussaavaa. Taamaammat Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat Bruxellesilimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia ukiuni tulliuttuni annertusarneqarnissaa.  Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuuteqarnerata kingunerisaanik EU pillugu Inatsisartuni nassuiaateqartoqarnera nuannaarutigaarput. Tamassuma kingunerisaanik nunatta EU-mi suleqateqarnerup sukkut annertusarneqarsinnaaneranik ersarinnerusumik takuneqarsinnaalissaaq.  Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu suleqateqarfigisaani EU pingaarnerpaanut ilaavoq. … Read moreNunatta EU-mi allannguutit annertusisamik qisuariarfigisariaqarpai

Nunaqarfiit oqartussaaqataanerusut

Inuit tamat oqartussaaqataanerat pitsaanerusoq kommuninut qineqqusaarutigaarput. Nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaqataanerulernissaannik siunertarput iluatsikkaluttualerpoq. Illoqarfiillu mikinerit qitiusumik allaffeqarfeqanngitsut aamma oqartussaaqataanerulissapput.  Nunarput isorartoqaaq, avinngarusimasunilu najugaqartiterluta. Pingaartumillu sumiiffinni qitiusumik kommuniminni allaffeqarfeqanngitsut, minnerunngitsumillu nunaqarfinniit attaveqarniarneq oqartussaaqataanerlu ungasittaqaluni.  Inuit Ataqatigiit sumiiffinni mikinerusuni oqartussaaqataanerulernissaq suliniutigiuagarput, pingaartumillu upernaaq kommunimut qineqqusaarnerni qineqqusaarutigisimasatsinni pingaarnerit ilaattut inissisimalluni. Piffissap sivikitsup ingerlanerani suliap ingerlalertupallassimanera, piviusunngoriartupallassimaneralu assorsuaq nuannaarutigaarput.  Takutippaalu kommunit … Read moreNunaqarfiit oqartussaaqataanerusut

Nunaqarfiit aalisakkanut qerititsiveqarnerannut alloriarneq siulleq

Sumiiffinni mikinerusuni aalisarnikkut inerisaaniarnermut alloriarneq pivoq. Qerititsiveqarneq aamma tunitsivissaqarneq sumiiffiit ilaanni amigaataasuartuni pilersitsinissamut Naalakkersuisut peqquneqarput periarfissanik ujartuillutik. Tamakkiinerusumik nunatta sineriaani aalisakkat sumiiffinni assigiinngitsuni atorluarnerulernissaat anguniarlugu qerititsiveqarnerup aningaasalersorneqarsinnaalernissaa pillugu siunnersuuterput akuerineqarmat. Sumiiffinni mikinerusuni, pingaartumillu nunaqarfinni qerinasuartitsivissaaleqiffiusunut iluaqutaasussaq, aalisartunut, nunaqarfiup aningaasaqarneranut, pingaartumillu ilaqutaasunut.  Inuit Ataqatigiit angusaq nuannaarutigaarput, Naalakkersuisullu periarfissarsiorluarnissaannik kissaallugit. Ilaatigullumi aamma sumiiffinni pisariaqartitsiffiusuni nukissiuuteqarnikkut annertusaanissaq ilaasussaammat. … Read moreNunaqarfiit aalisakkanut qerititsiveqarnerannut alloriarneq siulleq