4. oktober 2012-imi Folketingimi ammaanersiorluni oqalugiaat

Sara Olsvig foran Christiansborg

Qallunaat affangajaat (46%) isumaqarput, kalaallit amerlanersaat nunaqarfinni avinngarusimasuni najugaqartut.

Qallunaat quliugaangata arfineq marluk nalusaraat, kina Kalaallit Nunaanni polikkikkut siuttuunersoq, aamma Danmarkimi innutaasut 42%-ii isumaqarput, Kalaallit Nunaanni piniartut pingajorarterutaasa imaanut piniariaraangamik qajaq pingaarnertut angallatigisaraat.

Kisitsisit taakku misissuisarfiup YouGov-ip qanittukkut misissuineranit tigusaapput. Kisitsisit erseqqissumik takutippaat, qallunaat kalaallit Kalaallillu Nunaat pillugu ilisimasamikkut annertoqisumik equngasooruteqartut. Equngassut tamanna kalaallit Danmarkimi najugallit imaluunnit ukiut tamaasa ilinniariartorlutik maannartut inuunerannut oqinnerulersitsinngilluinnarpoq.

Ajoraluartumik taama ilisimasakitsigineq misigiuartarparput, tamannalu akornutaalluinnarpoq Atlantikoq akimorlugu akunnitsinni pitsaasumik pissusissamisoortumillu pissusilersorfigeqatigiinnissatsinnut.

Kalaallit Nunaanni uagut nalinginnaanerusumik Danmark pillugu isiginnittaaseqarpugut, tusagassiuutivut, ilaqutariissutsit allallu aqqutigalugit. Taamaattumik immitsinnut ilisimasaqarnitsigut equngassut tamanna kalaallit uagut malugilluartarparput.

Matumuuna danskit naalakkersuisui kajumissaarusuppakka eqqarsaatigeqqullugu, Danmarkimi qanoq ililluni qallunaat meerartaasa inuusuttaasalu Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit eqqornerusumik ilisimasaqarnerunissaat qulakkeerneqarsinnaanersoq. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq Danmarkimi meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfiinilu ullumikkut ilinniagassaritinneqartut nalilersoqqinnerisigut. Naalagaaffeqatigiinneq taassumalu iluani nunani marlunni pissutsit pillugit ilinniartitaaneq sukkut tamaana sapaatip akunnerata ingerlanerani sammisaqartarnerminngaannit annertunerusariaqarpoq, imaattariaqangikkaluarlunilu Kalaallit Illuutaasa ilinniartitsisartui qallunaat atuarfiinukaraangamik nukitik atortassagaat atuartut Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit isummiutereersimasaasa eqqunngitsuunerinik paasitinniarnissaannut.

Misissuinerup aamma takutippaa, qallunaat 43%-ii sumaqartut, kalaallit Danmarkimi najugallit affai sinnerlugit tapiissutinik inuuniuteqartut. Tamanna eqqunngilluinnarpoq. Soorlu aamma siusinnerusukkut misissuinerit allat takutinnikuugaat, kalaallit Danmarkimi najugaqartut ilarpassui innuttaapput ingerlalluartut, ilinniagaqartuullutillu suliffillit.

Aammali innuttaaqataasut taakkorpiaat ilaat akuuliunniarnermikkut ajornartorsiuteqarput. Ajornatorsiut tamanna eqqartortareerparput, folketingimilu issianerma ukiuani siullermi inunnnik isumaginninnermut ministeri ajornartorsiut tamanna pillugu ataatsimeeqatigisarnikuuara, oqariartuutigagulu kalaallinut Danmarkimiittunut pisariaqartitsisunut akuutitsiniarnermik suliniuteqarneq suunngilluinnangajaasutut oqaatigisariaqartoq. Erseqqissumik kissaatiginikuuarput, nuna tamakkerlugu periusissatut pilersaarutissaq, siorna inunnik isumaginninnermik ministerimit neriorsuutigineqartoq, saqqummiunneqassasoq, imaqartinneqassasorlu ajornatorsiutip qanoq iliuuseqarluni aaqqiivigineqalersaarneranik. Uanga isumaqarpunga pingaarluinnartuusoq, akuutitsiniarnermik suliniuteqarnerup pissusissamisuuinnartutut isigineqarnissaa, aammalu pitsaaliuisuusutut. Ajornartorsiutit pilinnginnerini iliuuseqarfigisigit. Pissangallunga utaqqissavara periusissatut pilersaarutissaq pillugu danskit naalakkersuisuinit tusagaqaqqinnissaq.

Kiisarsi ukioq manna Kalaallit Illuutaasa naluaat, ukiortaap kingorna isumaginninnikkut suliniutitik ingerlateqqissinnaassanerlugit – tupigusuutigeqaara tamanna suli aaqqiivigineqarsimanngimmat, tassami annertuumik sammineqarnikuuvoq kalaallinut atugarliortunut suliniutit annertusaavigineqartariaqarnerat. Sakkortuumik kaammattuutigerusuppara partiit immikkut suliniutinut aningaasaliissutinik aalajangiisartuusut maannakkorpiaq Kalaallit Illuutaasa inissisimaffiat nalilersussagaat. Soorunami pitsaanerpaassagaluarpoq, taakku aammalu kalaallinut Danmarkimiittunut atugarliortunut suliniutit allat aalaakkaasumik aningaasaqartinneqartuuppata, suliniarneq piffissamut sivisunerusumut isiginnittoq aallartissinnaaqqullugu.

Qularutissaanngilaq ukiuni makkuna Issittoq alapernaanneqarluarmat. Aamma qallunaat tusagassiuutaanni. Qulequttat imaattut ”Maanna Kalaallit Nunaata milliardiussui takkutileqaat: Danmark minnaarunneqassava?” (Berlingske 22. august 2012), ”Danmark Kalaallillu Nunaat avissaassappat?” (Berlingske 10. juli 2012), ”Kalaallit Nunaat kinamiunit tiguarneqarnissaminut ulorianartorsiorpoq” (Berlingske business 9. juli 2012), aamma ”Akikitsunik kinamioqartinnagu qaarusussaqarnavianngilaq” (Berlingske 13. september 2012), qallunaat tusagassiorfiini takussaanikooqaat, taakkulu nunat allat Kalaallillu Nunaata tusagassiorfiinut ingerlaqqittarlutik. Kisianni qulequttat taama ittut upperissavagut? Amerlasuutigut akissutissaavoq naamik – ukiup affaata kingulliup ingerlanerani tusagassiuutini allaaserinnittarnerit amerlaqisut ingasattajaaarinerupput.

Piviusoq unaavoq, Kalaallit Nunaanni maannakkorpiaq unammilligassarpassuaqarmat, minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu siunissami suliffissuaqarnissamut sutigut tamatigut piareersartariaqarneq – kinamiunik tusintilipaasuarnik aqqusinitsinni takussasoqanngilaq, aammalu assoroorluta inatsisiliorniarneq sulissutigaarput, suliffissuarujussuarnik pilersitsisoqassagaluarpat uagut sulisartuutitsinnik allamiullu sulisartuinik illersuinissaq siunertaralugu.

Pingaarnerpaavoq, Kalaallit Nunaanni paasisimalluaratsigu suliffissuarnik tamakkuninnga ineriartortitsinermut atatillugu sinaakkutissanik naleqqunnerpaanik toqqissisimanarnerpaanillu pilersitsisariaqarnerput, inuiaqatigiit avatangiiserpullu pillugit. Uagut akisussaaffigaarput akisussaaffimmik tamatuminnga tigusinnissarput. Ukiut ingerlanerini allat uagullu kukkussutigisarsimasagut ilinniarfigissavagut, minnerunngitsumik nunasiaasimanitsinni pisimasut eqqarsaatigalugit. Maanna unamminartorpassuit nalaatavut amerlaqisut misigereernikuuagut. Aalajangiussinissavut Kalaallit Nunaannut ukiuni qulikkaanut kinguaariinnullu tulliuttunut sunniuteqartussaapput.

Tamakkorpiaat pillugit uanga, aammalumi tamakkuninnga ilisimasallit allat peqatigalugit, paasisinnaanngilluinnarpara, sooq Issittumi inuiaqatigiilerinerup tungaatigut ilisimatusarnerit ukiuni makkunani nukittorsaavigineqarnianngimmata. Statsministerip marlunngormat pitsaalluinnartumiugaluaq oqalugiarnermini eqqaavaa, Naalagaaffeqatigiit siuttuisa augustimi naapeqatigiineranni isumaqatigiissutigineqarsimasoq aalisakkat silaannaallu allanngoriartornera pillugit ilisimatusarnerit annertusarneqassasut. Taakkorpiaanngillat suliffissuit allallu pilerngutiinnaasallutik aningaasaliiffigereerusutaat?

Taavami sumiippa Issittumi ineriartupiloornerup inuiaqatigiinnut kingunerisinnaasaanik ilisimatusarneq? Sumiippa suminngaanneernerput maannakkullu sumiinnerput pillugit ilisimatusarneq? Ineriartornermi matumani inuiaqatigiit inuillu Issittumilu najugallit qitiupput, tamannalu pingaartinneqarluinnartariaqarpoq.

Pissutsilli ajoraluartumik imaapput, Kalaallit Nunaat pillugu Ilisimatusaatinut Ataatsimiititaliaq (Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland), kisiartaalluni Kalaallit Nunaanni Danmakimilu ilisimatusarnernik ataqatigiisitsisuusoq maanna atorunnaarsinneqalermat. Aningaasat suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanneereersunut ingerlatinneqassapput – kisianni katillugit ikinninngorlugit – nutaamillu aaqqissuussineqanngilaq ukiorpassuarni siuliatuulli Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilisimatusarnernik ataqatigiissaarisussamik, aamma inuiaqatigiilerinerup tungaatigut.

Issittumi universitetit akornanni suleqatigiissut University of the Arctic ukiuni pingasuni qallunaat aningaasanut inatsisaatigut aningaasaliiffigineqartartoq aamma aningaasaliiffiginiarneqanngilaq. Tamanna pillugu qallunaat ilisimatusarnermut ministeriat ataatsimeeqatigivara, sakkortuumik kaammattuutigalugu UArctic-imut aningaasat nassaarineqaqqissasut siunissamullu qulakkeerunneqassasut. Tassami UArctic-imi siunertarineqarpiarpoq ilisimasat Issittumi inuiaqatigiinnit aallaaveqarnissaat, Issittumi nunat akimorlugit ilisimatusarnernik eqaallisaaneq aamma ilinniartunik Issittup kangianeersortaanit kitaanersortaanillu paarlaasseqatigiinnerit iluaqutigalugit. Suleqatigiinneq Danmarkimit Danmarkimilu universitetinit atorluarneqarsinnaasimasoq aammalu siunissami Danmarkimit Kalaallillu Nunaannit atorluarneqarsinnaasariaqaraluartoq.

Tassami Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunat akunnerminni annerusumik suleqatigiinnissaat Statsministerimit, Naalakkersuisut siulittaasuannit Savalimmiunilu Lagmandimit augustimi Naalagaaffeqatigiit siuttuisa ataatsimeereerneranni pingaanertut oqariartuutigineqarpoq. Suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq, minnerunngitsumik suliassaqarfiit uku marluk eqqarsaatigalugit:

Kalaallit Nunaanni annaassiniarnermut ujaasinermullu upalungaarsimaneq, taaneqartartoq SAR-imut upalungaarsimaneq suliassaqarfiuvoq annertooq qallunat illersornissaqarfianit ataqatigiissaarneqartoq. Suliassartaasa ilai avitseqatigiffiunikuupput, assersuutigalugu ukiuni arlariinni Kalaallit Nunaata timmisartortitseqatigiiffiata qulimiguulinnik timmisartuussisarneq isumagisarikuuaa. Qaammatini arlalinni utaqqimaalerparput qallunaat naalakkersuisuisa erseqqissumik akissuteqarnissaat, ukiortaap kingorna sullissinermut isumaqatigiissutip maanna atuuttup atuukkunnaareernissaani SAR-imut upalungaarsimanerup tungaatigut qanoq pisoqassanera pillugu. Uanga nammineerlunga julimili ministerit arlariit tamanna pillugu apeqquteqaateqarfigaakka, kisianni suli akisoqanngilaq. Aamma aappaagumut aningaasanut inatsissatut missingersuutip saqqummiunneqarneranut atatillugu tamanna pillugu apeqquteqaateqarpunga. Tassunga akissut sapaatip akunnerani matumani takkuppoq, kisianni ajoraluartumik utaqqiisaasumik akissutaannaavoq, imaqanngitsoq.

SAR-imut tunngasoq erseqqissumik assersuutaavoq Naalagaaffeqatigiinnerup iluani unamminartuutitta piareersimaffigineqartuaannannginnerinut – ineriartorneq sukkaqaaq, uagullu akuersaarsinnaanngilarput suliat kinguarsartuarneqaraangata toqqissisimannginnermik pilersitsisoqartarnera.

Pisama aappaa tassaavoq eqqartuussiveqarnermut tunngasoq. Siorna nuannaarutigeqalugu naalakkersuisunngortut sulinissaminnut toqqammavissatut isumaqatigiissutaanni atuarparput, qallunaat naalakkersuisuisa puigorsimannginneraraat eqqartuussiveqarnerup nutarterneqarnissaanik ukiorpaaluit qaangiummatali neriorsuutigineqarsimasoq, Inuit Ataqatigiillu tungaanniit sivisuumik sorsuutigineqarsimasoq. Inatsiseqarnermut ministeri apeqquteqaateqarfiginikuuara tamanna qaqugu piviusunngussanersoq, tassami siuliani naalakkersuisuusimasut aningaasartassatut neriorsuutigineqarnikuusut 12 milliuunit siornaak aningaasanut inatsimmit peernikuummatigit. Akissut ullumi takkuppoq, nuannaarutigaaralu kiisami eqqartuussiveqarnikkut nutarterinissamut pisariaqavissumut aningaasartassaanik aaliangersimasunik immikkoorsisoqarmat.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfik suliassaqarfiuvoq nalinginnaasumik annertuunik unamminartoqarfiusoq. Ataaserli qularutissaanngilaq – nunat demokratimik tunngaveqarlutik aqunneqartut allat assigalugit isumaqarpugut tunngavissaalluinnarlunilu piumasaqaataasariaqartoq inatsisitigut innarlitsaalisaanermik annertuumik eqqartuussiveqarnermillu nukittuumik peqarnissaq, uagullu suleqataarusuppugut inuiaqatigiinnut uatsitut ittunut iluarsartuussinissanik pitsaanerpaanik nassaarniarnissamut. Tamanna aamma atuuppoq Kalaallit Nunaanni pinerluttunik isumaginnittoqarfik isertitsiviillu eqqarsaatigalugit, taakkumi ukiup kingulliup ingerlanerani pitsanngorsaavigineqaraluarlutik suli annertuumik iluarsiivigisariaqarput, illutamikkut, ilinniarsimasunik sulisoqarnikkut inissallu amerlassusaat eqqarsaatigalugit.

Oqqatigerusuppara iluarisimaarakku, pineqaatissinneqarsimallutik utaqqisorpassuaqarnera iliuuseqarfiginiarlugu utaqqiisaasumik isertitsivimmik ammaaqqittoqarmat, kisianni erseqqissumik oqaatigerusuppara utaqqiisaasumik isertitsivik aaqqiissutissat pitsaanerpaat tulliinnaatut isigigakku. Utaqqiisaasumik aaqqiineruvoq, aammalu soorlu siornatigut marloriarluni taamatut iliuuseqartoqareertarnerata paasisitippaatigut, tassuunakkut ajornatorsiut piffissamut sivisuumut isigisumik aaqqiivigineqanngitsoq. Tassami maannakkut isertitsiviusuni inissat naammanngilluinnarput. Isertitsiviit allineqartariaqarput, iluarsaanneqartariaqarput sutigullu tamatigut nutarterivigineqartariaqarput, taamaalillutik
Kalaallit Nunaanni isertitsivinni pineqaatissinneqarsimasunut sulisunullu atugassarititat Danmarkimi isertitsivinni pissutsinut naleqqunnerulerseqqullugit.


Oqartariaqarpugut Naalagaaffeqatigiit iluani unammilligassarpassuaqartugut. Kalaallit Nunaata nammineq iluani aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni, kisianni aamma uagut silarsuarmioqatittalu sinnerata akornatsinni.

Suliassarpassuaqarput, tamatumunngalu pisariaqartinneqarpoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu sulqatigiilluarnissaat.
Naalagaaffeqatigiinnerput nalitunerpaajussaaq pitsaasumik ataatsimooqatigiikkutta, immitsinnut toqqissisimaffigeqatigiillutalu tatigeqatigiikkutta, aammalu asissuijuitsumik pissutsinillu piviusunik tunngaveqarluta oqaloqatigiissinnaagutta, unammilligassaatigut assigiinngitsut pillugit.

Qujanaq.

Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Kattuffiat

Imaneq 2
Postbox 321
3900 Nuuk
Kalaallit Nunaat
Phone: (+299) 329888
Website: http://www.ia.gl
Email: ia@ia.gl