Ajoqaaq, kisiannimi qanoq oqarpugut?

Neriorsuutaasoq saneqqullugu Qaasuitsup Kommuniata avinneqannginnissaa Naalakkersuinikkut Ataqatigiissaarisoqatigiit Naalakkersuisut, KANUKOKA-p borgmester-illu nalunaarutigeqqammerpaat. Atangu kingumut qissimilaariarta… Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaa pillugu oqallinnermi avitsiumasuni Siumumit Palle Jerimiassen siuttunut ilaavoq Qaasuitsup Kommuniani innuttaasut 80%-mit ikinnerunngittut kommunip avinneqarnissaa kissaatingaat Naalakkersuisooqatigiit qineqqusaarnerminni, naalakkersuisooqatigiittullu isumaqatigiissutiminni Qaasuitsup Kommuniata avinneqarnissaa neriorsuutingaat Inuit Ataqatigiit Qaasuitsumi avitsiniarnermi taasisitsinermut akerliupput taasisitsiniarnermi tunngavilersuutit annikippallaarnerat pisortallu susassaqarfiini aaqqissuusseqqinneq suli naammassineqanngittoq … atuaruk

Siumut borgmesteriutitai Nuuluartut?

Kommunep Kujalliup, Qaasuitsup Kommuneata aamma Qeqqata Kommuneata borgmesteriisa kissaatertik annertoqisoq saqqummiuppaat. Taannalu Nuummiit nunap sinneranut suliffinnik nussuinissamik imaqarpoq.  Tassanilu naligiinnerulersitsinissaq aallaaviugunarpoq, taamaattorli Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaannut aamma kamassimaarneq ajoraluartumik malunnarluni. Kissaalli Naalakkersuisunut saaffiginnissutaavoq, taakkuami Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsiviisa sumiinnissaannik aalajangiisarput. Kissaat soorunami Nuummi ilaqutariippassuarnik toqqissisimajunnaarsitsivoq. Atorfiit 600-t pineqaraluartut ilaqutariit 600-t pineqanngillat, ilarpassuinimi suliffigisat tigummiinnarnissaanni assersuutigalugu anaanaasoq … atuaruk

Inuit Ataqatigiit ilitseqqussaralugu oqaatsit ulluanni oqaaseqaatigiumasaat.

Ullumi tassa Ilitseqqussaralugu oqaatsit ulluat nalliussivarput. Ullormi tassani tamatta immikkut oqaatsitsinnik nuannaarutiginninermik, ataqqinninnermik ilitseqqussaralugulu oqaatsitsinnik nukittorsaarusunnermik takutitsivigerusunnermillu pigisaqarfipput. Ilitseqqussaralugu oqaatsinik pingaartitsineq, ataqqinninneq ineriartortitserusunnerullu assigisariaqanngilaa inuiaat allat oqaasiinik ataqqinninnginneq, kisiannili inuiaat allat ilitseqqussaralugu oqaaseqarnerannik aamma ataqqinninnerusinnaalluni. Uanga ullumikkut kikkulluunniit kalaallisut ilitseqqussaralugu oqaatsitsinnik atuisut  ineriartortitsisimasullu nersorniarpakka.  Atuakkiortuuppata, oqallissaarisuupata, taalliortuuppata, oqalugiartartuuppata, rappertartuuppata imaluunniit ulluinnarni oqaatsitsinnik atuisuuppata nersorniarpakka. Ilitseqqussaralugu … atuaruk

Kiisami pimoorussisoqarnialernerpa?

Ukioq 2008-mi ikaarsaariarnermut ataatsimiititaliamut qinersivugut, 1. Jan. 2009 kommunit nutaat sisamat atuutilerput. Taamanikkut siunertaavoq pisortat susassaqarfianni aaqqissuusseqqinnissaq, suliaq maanna ‘puigugaq’. Pisortat susassaqarfiini aaqqissuusseqqinnissami anguniakkat ataatsiakkaat taalaassangaanni tassaapput pisortat ingerlataanni marloqiusamik ingerlatsinerup annikillisarneqarnissaa, Namminersorlutik Oqartussanik susassaqarfiit kommuninut nussorneqarnissaat, kommunit inuussutissarfiornikkut aningaasaqarnikkullu nukittuut pilersinneqarnissaat il.il. Puigorsimanerparput Nam. Oqartussat susassaqarfiisa kommuninut nussorneqarnerannut atatilugu susassaqarfinni sulisuusut nooqataasussaajumaarnerat pilersaarutinut ilaammat? … atuaruk

Naligiinnerulernissamik suliaq piviusorsiortoq pisariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaatitsinnut ukioq 2016-p naligiinnerunissamut alloriarfiunissaa qulequtaatipparput. Inatsisartuni upernaami ataatsimiinnissami naligiin­nerulernissamik suliaq tigussaasumik iliuuseqarfigineqarnissaa pillugu siunnersuuteqassaagut, tamatumanilu partiit allat, Naalakkersuisut kommunellu suleqatiseraavut. Kommunet 18-nit sisamanut kattunnerat tunngaviatigut inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugaqalernissamik siunertaqarpoq. Ullumikkulli takusinnaavarput naligiinnerulerneq annerusumik anguneqarsimanngitsoq. Akerlianilli naligiissaarinissamik pisariaqartitsineq annertusiartuinnarpoq, allatullu aamma iliuuseqarnissaq erseqqissumik nukingernarsilluni. Inuit Ataqatigiit kommunet akornanni naligiissaarerusuppugut. Isumaqarpugut inuiaqatigiinni naligiinnerulernissamut … atuaruk

Urani pillugu inuit taasisinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq

Nunap partiivisa annersaannut tulliusup, Inuit Ataqatigiit, Kalaallit Nunaanni uranimik piiaanissamut naaggaartuusut tamanit ilisimaneqarpoq. Tamannali pillugu isummat assigiinngissitaartuunerujussuat akuersaarparput. Isumarput naapertorlugu uranimut apeqqut partipolitikkimuinnaq tunngassuteqanngilaq. Isumaqarpugut inuit qinersisitta ilaasa uranimut piianissamut tunngasoq akerlerinngikkaat. Isumaqarpugullu taamatuttaaq Siumumut qinersisartut ilaasa uranimik piianissaq akerlerigaat. Taamaattumillu Inatsisartunut qinersinerup inernera urani pillugu inuit taasisinneqarnissaannut taarsiutaaginnarsinnaanngilaq. Naalakkersuisooqatigiinniittut Atassutikkut inuit taasitinneqarnissaannut kissaatiminnik saqqummiussimmata … atuaruk