Maanna eqqakkanik immikkoortiterilerpugut

INUIT ATAQATIGIIT Kommuneqarfik Sermersuumi Naatsumik, pisimasut: Sermersuumi kommunalbestyrelsi aalajangersimavoq, Nuummi eqqakkanik immikkoortiterisarneq annertusarneqassasoq, Paamiuni pisut assigalugit, tassanimi 2014-imiilli eqqakkat assigiinngitsunut sisamanut immikkoortiterisarneq aallartippoq. Suliffeqarfinni anginerusuni immikkoortiterinermik misileraanissaq siunertaralugu Nuummi kommunip allaffiani eqqakkanik immikkoortunut 6-inut immikkoortiterinissaq pilersaarusiorneqarsimavoq. Taamaliornikkut Inuit Ataqatigiit Demokrat-llu avatangiisinut mingutsitsinnginnnissamik politikkikkut isumaqatigiissutaata 2013-17-imut atuuttup piviusunngortinissaanut alloriarneq angisooq tiguneqassaaq. Sermersuumi Kommunalbestyrelsi 2015-imi oktoberimi aalajangerpoq, … atuaruk

Naalakkersuisoq iliuseqartariaqarpoq, uumasut nakorsaqarnikkut ajornartorsiutit akuerineqarsinnaanngillat

Ulluni kingullerni Saqqami Qeqertamilu qimmit toqorartut Naalakkersuisuniit tusagassiuutiniillu tusartakkagut ilungersunartutut Inuit Ataqatigiit isigaat, upalungaarsimanngippallaarnerlu akuerineqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisunit kommunenilu ilisimaneqarpoq qanoq pingaaruteqartigisoq qimmit sapinngisamik tamaasa qimmit nappaataannut akiuussutissanik kapuuisarnissaq pingaaruteqartigisoq. Qimmit nappaataannut akiuussutissanik kapuutissat Naalakkersuisuniippoq (qimmit nakorsaat kapuutillu), Kommunemiippoq (qimminik nakkutilliisoqarnikkut kapuuisarnerillu) soorunalumi qimmit piginnittui annerpaamik akisussaaffeqarput. Ullunilu makkunani pisut takutippaat uumasut nakorsaata sillimaniarnikkut qanoq pitsaangilluinnartigisumik inissisimanera … atuaruk

Meeqqat ukiuat- taava meeqqat sussappat?

Naalakkersusiut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataa tusarlugu Meeqqat ukiuat 2016, tusarluarnarpoq. Oqartarnerpummi, meeqqat  tassaapput pisuussutigut, tamatta isumagigunarparput. Tusagaq nuannaajallannartoq, ingerlaannaq eqqarsarpunga ”Meeqqat ukiuat 2016” pilersaarutit tusarnissaat pissanganaq. Meeqqat ukiuminni sutinniarneqarpammitaava, immikkut ittumik iliuusissanik, suuppammitaava? Oqaannarnerusinnaanngilarmi, ukiortaami Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataani, pingaarnerpaatut taaneqarpat.  Naatsorsuutigilluinnarpara meeqqat tamarmik pineqartut. Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu ataatsimiititaliaani ilaasortaallunga, Naalakkersuisut pilersaarutiminnik saqqummiiviginikuummatigut, aatsaalli tusarakku pilersaaruteqartut meeqqat … atuaruk

Naalakkersuisut ilinniarfik, ilisimatusarfik Eskimologi peerneqannginnissaanik iliuuseqaritsi

Københavns Universitetip pisortaqarfianit 2016-miit Det Humanistiske Fakultitip sipaarniarfigineqarnerani Eskimologi unitsinniarneqartoq Naalakkersuisut qisuariarfigisariaqarpaat. Inuit Ataqatigiit kaammattuutigaat Naalakkersuisut sipaarniarnermik pilersaarusiornermut akuliutequllugit. Naalagaaffeqatigiinnitsinni Eskimologi aamma Arktiske Studier tassaapput ilinniarfiit pingaaruteqarluinnartut. Nunatsinni ilinniakkat taakku ingerlanneqanngillat, Danmarkimilu ilinniakkap taassuma ingerlanneqarnera periarfissatuaavoq. Ilinniakkap taassuma unitsinneqarneratigut Danmark tassaajunnaassaaq Nunatsinnut issittumut ilisimasanik siuttuulluni katersiffiusoq. Danmarkip tamanna ingerlatinngippagu ilisimatusarnikkut siuttuuffigiunnaassavaa, tamannalu nalagaaffeqatigiinni annaasaassaaq annertooq. … atuaruk

Akisussaaffimmik qimarratiginninneq suliassamillu isumaginninnginneq

Eqqartuussissuserisup Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissut pillugu nalunaarusiaata Naalakkersuisuusimasut suliassaminnik isumaginnissimannginnerat erseqqissumik takutippaa. Nalunaarusiami atuarsinnaavarput Naalakkersuisut suliarinnittussarsiuussinermi piumasaqaatinik allanngortitsiniarneq ilisimasimagaat. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut suliamut akuussallutik piumasaqaatigisimanngilaat politikkikkullu malinnaasimanatik. 2013-mi ukiakkut allannguutit suliarineqarneranni ataasiarlutilluunniit suliaq qissimissimanngilaat, suliarlu tamakkiisumik atorfilittanut tunniussimallugu. Nalunaarusiap Namminersorlutik Oqartussat danskillu nunanut allanut ministeriaqarfiata akornanni ataqatigiissaarinerlunnerujussuup takutippaa, Namminersorlutillu Oqartussani suliassamik sungiussisimarpalunngilluinnartumik ingerlatsisimaneq takutillugu. Atorfilittat arlallit oqaaseqarnerminni … atuaruk

Namminersorneq piviusunngortissavarput

Inuit Ataqatigiit ukiortaami oqaaseqaatitsinni nalunaarutigaarput naalagaaffimmit tapiissutip, aatsitassanit aningaasanik isaasoqalernissaa utaqqiinnarnagu, annikilliartuaartinnissaata oqallisiginissaanut siuttuussalluta. Oqallinnerlu aallartippoq. Maluginianngitsoorsinnaanngilarpulli partiit oqallinnermut akuleruttut oqallisigitinniakkatsinnut akerliunissartik pinermut allatut annikillisaanissatsinnut alloriaqqinnissatsinnullu siunnersuutinik saqqummiussinngitsoortut. Namminersorneq pillugu inatsit 2008-mi Nunatsinni taasissutaammat qinersisartut 75 %-ii inatsit akueralugu taasipput. Inatsisip siunertaasa pingaarnersaasa ilaat tassaavoq Danmarkimit tapiissutip ukiut ingerlaneranni annikilliartuaartinnissaa. Isumaqatigiissulli malillugu tamanna taamaallaat aatsitassarsiornermit … atuaruk

KANUKOKA aggulunneqassappat matuinnaraanni assigaa

KANUKOKA-p siunissami sumi inissisimanissaa pillugu oqallinnermi kommunalbestyrelse-mi suli tigussaasunik takussutissinneqanngilagut, taamaattumik tusagassiuutitigut oqallinneq sukumiisumik akuliuffigiuminaappoq. Qaasuitsup Kommuniani Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut KANUKOKA ataasiusoq suli pisariaqartoq. KANUKOKA aggululluni inissinneqassappat sanngiinnerulernermik kinguneqassaaq, tamanna kommunit pingasuusunut nukittunerulersitsiunnanngilaq. Namminersorlutik Oqartussanit akisussaaffiit annertuut kommuninut nussorneqartussat eqqartorpagut, taamaattumik pisariaqartipparput KANUKOKA kommuninut tamanut katersuuffiusoq, siunnersorneqarneq sullinneqarnerlu pitsaasoq qaffasissorlu. Kissaatingaarput KANUKOKA-p aaqqissuussaanera allanngortinneqartariaqartoq, siulersuisulerneqartariaqartorlu … atuaruk

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiortaami oqalugiaataa siunnerfeqanngitsoq

Aallaqqaasiullugu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit inuit nunatsinniittut, aammalumi nunaqqativut nunani allaniittut ukiortaami tamaasa pilluaqquagut. Nunatsinnimi inuit tamatta atukkavut naalakkersuinikkut annertuumik sunnersimaneqarput, aamma siunissami kinguaassatsinnut atugassarititassat eqqarsaatigalugit. Naalakkersuisulli siulittaasuata oqaaseqaataa tusaareerlugu Inuit Ataqatigit isumaqataaffigisatsinnik arlalinnik imaqarpoq, taakkua uterfigeqqissavakka. Naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiarnermini naqissuserpaa inuit nunatsinni akerleriissutigeqisaat, tassalu Urani aammalu qinngornernik ulorianartunik passussiffiusumik aatsitassarsiornissaq siunertaralugu, qinnuteqaat naalakkersuisunit tiguneqangajalersoq. Inuit … atuaruk