Naammi Doris-i?

Nalornissutigineqarsinnaanngilaq ulluni makkunani nunatta inuiattut naleqartitaanik  inuussutissarsiornikkullu aningaasaqarnitsinnut sunniuteqartunut danskit folketingianni nunatsinnit allartitanik nukittuunik illersuisinnaasunillu nunatta atorfissaqartitsinera. Martsip 24-ni danskit folketingiani statsministerimut apeqquteqarsinnaaneq taamaallaat qaammatit pingasukkaarlugit pisartoq pivoq. Nunattalu folketingimut ilaaasortaatitaasa eqqumaffigisassaat marluupput. Siulleq EU-p puisip amii pillugit eqqusseqqusiunnaarneranut tunngasoq tulliattullu Namminersorlutik Oqartussat pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissummik annaasaqarnerannut tunngasoq.  Kisianni naak Doris Jakobsen-i? Ilisimasatsitummi misittagartuini pillugu … atuaruk

Russit nipaat akuersaarneqarsinnaanngitsoq – pisoq annertusiartuaassanngilaq

Ruslandip naalagaaffiata Danmarkimi sinniisua ullumikkut danskit aviisianni JyllandsPostenimi oqaatigaa, danskit sakkutuusia imarsiortut USA-p missilinut illersornermut atortuinut peqataalissappata danskit illersornissamut umiarsuai atominik sakkussianik saassunneqaratarsinnaalissasut. Inuit Ataqtigiinnit oqaatigineqartut tupigusuutigaavut. Soorunami Naalagaaffeqatigiiffiup Ruslandillu nunanut allanut politikkikkut soqutigisai assigiinngittuusinnaasarput. Oqaatigineqartunili oqallisaarummilu russit sinniisuanit allanneqarsimasumi nipi atorneqartoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq isumaqarpugut. Nunatta, Danmarkip Ruslandillu nunatut isumatusaartumik siorasaarinertaqanngittumik oqaloqatigiissinnaanissaat soqutigisarilliunnarpaat. Ingammik Issittoq pillugu … atuaruk

Pituffik pillugu erseqqissumik Naalakkersuisut mianersoqqussuteqarfigineqarput

Inuit Ataqatigiit ippassaq Inatsisartuni amerikarmiut Nunatsinni najuunnerat pillugu oqallisissiaq Sara Olsvig-mit saqqummiunneqartoq oqallisigineqarluarmat nuannaarutigaarput. Oqallisissiatsinni siunissamut tikkuussisumik Nunatsinniillu ataatsimoorluta Pituffik pillugu iliuuserisinnaasatsinnik eqqartuinissaq kissaatigalugu saqqummiussivugut. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit allanngorartuusut isumalluutigissallugit naammanngittut. Taamaammat siunnersuutigaarput amerikarmiunut illersornissamut isumaqatigiissutaasut misissoqqinneqartariaqartut. Sukkut Nunatsinnut sanngiiffeqarnersut paasisariaqarparput isumaqatiginninniutigeqqinneqarsinnaanissaat siunertaralugu. Partiit amerlanerit oqalliseqataanerminni oqallisaarinerput siunertarisarpullu tigulluarsimarpasippaat. Nuannaarutigaarput Inuit Ataqatigiinnit Inatsisartut … atuaruk

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasaqaateqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiinniutigineqaqqinnissaannik piumasaqaateqassaagut? (Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit) Ulluinnarni amerikkarmiut nunatsinniinnerat eqqarsaatigivallaarneq ajorparput. Thule Air Basemili kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip annaaneratigut eqqaasinneqarpugut. Maanna ukiuni 8o-ngajanni amerikkarmiut ajunngitsutigut ajortutigullu inooqatigisimavagut. Sorsunnersuit aappaata nalaani avammut ammaasseqataasimapput. Taamaanneranilu nammineernerulernissatsinnut … atuaruk

Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut

Inatsisartut suleriaasianni § 36 naapertorlugu matumuuna apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuut manna siunnersuutigaara: Pittuffik, Thule Air Base, pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqar­nis­saanik siunnersuut. Amerikkarmiut nunatsinniinnerannit Kalaallit Nunaat sutigut iluaquserneqassava? Aningaasatigut pissarsiassatigut qanoq piumasa­qaa­teqassaagut, isumaqatigiissutillu sorliit isumaqatigiin­niutigine­qaqqin­nis­saannik piumasaqaateqassaagut? (Inatsisartunut ilaasortaq Sara Olsvig, Inuit Ataqatigiit) Saqqummiussineq Pituffik, Thule Air Base, pilersinneqarmalli ukiorpassuit ingerlaneranni nunatsinni politikkikkut initusimaqaaq. Kingullertigullu sakkutooqarfiup kiffartuunneqarneranut … atuaruk

Igalaamernit, puiaasat, qillertuusallu atoqqillugit

Pinngortitap mianerinissaa, massakkut inuusut, kinguaassallu eqqarsaatigalugit, maanna Kommuneqarfik Sermersuumi suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi, anguniagaasut pingaarnerit arfinillit ilagaat. Aammattaq Kommuneqarfik Sermersuumi avatangiisit mianeralugit, silaannaaq nukissiuuteqarnerlu eqqarsaatigalugit suliniarnermi taakku qitiulluinnarput.    Eqqagassat ikuallaasarfimmi ikuallanneqarneqartartut annikillisiniarlugit, kommunitsinni eqqagassanik immikkoortitsisarneq pisariinnerulersinneqassaaq – ajornannginnerulersinneqarlunilu – innuttaasunut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartunut iluaqutaasumik.Kommuneqarfik Sermersuumi tamanna maanna ingerlanneqarpoq. Immikkoortitereqqissaarneq Paamiuni ingerlanneqarpoq Ukiaq 2014 Paamiuni eqqqagassanik immikkoortitereqqissaartarneq aallartippoq. Tassani … atuaruk

Peqqissutsimut Naalakkersuisumik nutaamik ikkussisoqarli.

9. Februar 2015 Naalakkersuisut siulittaasuat Inatsisartunut ilisimatitsivoq Peqqis­sutsimut Nunanut Avannarliit suleqatigiinnerannullu Naalakkersuisunut ilaasortaq Doris Jakobsen sulinngiffeqarallarnissani kissaatigisimagaa, folketingimi sulinini uterfigeqqik­kusukkamiuk. Naalakkersuisut siulittaasuata tusagassiuutitsigut aamma nalunaarutigaa partiimi taama pingaar­nersiuinera partiip nammineq anguniagaanut tunngasuusoq. Nunatta ataatsimut isigalugu pitsaanerpaamik naalakkersuinikkut aqunneqarneranut tunngassute­qan­ngitsoq taamaalilluni erserpoq. Inuit Ataqatigiit matumuuna apeqquseqqikkusupparput, ilumut naalakkersuisoqarfik taama angitigisoq naalakkersuisuni allanit ingerlanneqarnissaa pissusissamisoornersoq. Maannakkut Ilaqutariinnermut, … atuaruk

2015-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut

Namminersulivinnissaq ilutsinnit suliarineqassaaq Nunatta aningaasaqarnera artornartorsiorpoq. Inuit Ataqatigiinnit iluarisimaarparput Naalakkersuisut maanna erseqqinnerusumik aningaasaqarnerput pillugu ernumassutiminnik oqaasertaliimmata. Aningaasaqarnitta iluarsinissaa iluatsissappat tunngaviusut isumaqatigiissutigisariaqarpavut, tunngaviusullu isumaqatigiissutiginissaat eqqarsaatigalugu immitsinnut qanillinerusimasugut malunnarpoq. Nunatta aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu namminiilivinnissaa Inuit Ataqatigiit anguniagaraarput. Namminiilivinneq naqqanit qummut inuiaqatigiittullu ilutsinnit suliarineqassaaq. Tamanna angussagutsigu aningaasaqarnikkut ajornartorsiornitsinnit aniguinissatsinnut ullumikkullu atukkatsinnit ingerlaqqissagutta ataatsimut kivitsisariaqarpugut, ataatsimoorlutalu aaqqiissutissanik ujartuinissamut sapiissuseqartariaqarluta. Inuiaqatigiit … atuaruk

Arnat Ulluat 2015: Nunaqarfinni arnat politikkikkut peqataanerat nukittorsartigu.

Arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq naleqartitatut Inuit Ataqatigiit partiitut pilersinneqarmalli pingaartinneqarpoq. Sorpassuartigut angusat annertupput, inatsise­qarnikkut siuariarneq immikkut taasariaqarluni.   Sulili suliassat angusassallu annertupput, naligiissitaaneq anguneqassappat. Inuit Ataqatigiit Inuit Ataqatigiit nangillutik ilaqutariinnikkut, atoqatigeeriaatsit persut­taa­sarnerillu pillugit ilinniartitaanikkullu naligiissitaanissaq kiisalu politikkikkut aallartitaqartarnerit  immikkut qitiutillugit suliniuteqartuarniarput. Taakku tungaasigut suli equngasoqarmat. Taamaattumillu sumiiffinni ataasiakkaani anguniagalersorneq pisariaqarpoq.   Ullumikkut arnat angutillu naligiillutik … atuaruk